Juttu tiivistettynä
- YK:n ilmastoneuvottelut alkavat tänään Brasiliassa ja kestävät kaksi viikkoa.
- Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sekä joukko neuvottelijoita.
- Yhdysvaltojen poissaolo herättää keskustelua ja sen vaikutukset kansainväliseen ilmastosopimukseen arvioidaan.
- Keskeisiä teemoja ovat ilmastotuhoihin varautuminen sekä maiden päästövähennystavoitteet vuodelle 2035.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
YK:n jokavuotiset ilmastoneuvottelut alkavat Brasilian Belémissä tänään maanantaina.
Neuvottelut kestävät kaksi viikkoa. Suomea edustaa joukko neuvottelijoita ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) johdolla. Suomi neuvottelee ilmastokokouksissa osana EU:ta.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb piti puheen neuvotteluja edeltäneessä huippukokouksessa torstaina.
Tässä jutussa kerrotaan, mistä maat vääntävät Brasiliassa. Mitä mahdollisuuksia maailmalla saada lämpeneminen pysähtymään, kun suurpäästäjä Yhdysvallat ei ole enää mukana yhteisessä ilmastosopimuksessa?
Avaa kuvien katselu
Järjestyksessä kolmaskymmenes YK:n ilmastokokous pidetään Brasilian Belémissä. Kuva: EPA/Sebastiao MoreiraMaailma varautuu ilmastotuhoihin
Brasilian ilmastokokous on tärkeä etappi, sillä Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta tulee joulukuussa kuluneeksi tasan kymmenen vuotta.
Kaikkien maailman maiden välinen ilmastodiplomatia myös palaa Brasiliassa juurilleen, sillä YK:n ensimmäinen ilmastosopimus solmittiin Riossa vuonna 1992.
Vielä Riossa ilmastotoimien ajateltiin olevan pääasiassa rikkaiden teollisuusmaiden vastuulla. Pariisin sopimus oli käänteentekevä, sillä siinä köyhätkin maat sitoutuvat vähentämään ilmastopäästöjään.
Sopimus astui voimaan vuonna 2016. Brasilian kokous on kuitenkin ensimmäinen, jonka alkaessa sopimus sääntöinen on täysin valmis.
Viimeisestä yksityiskohdasta, hiilimarkkinoihin liittyvästä artikla 6:sta sovittiin viimein Bakussa vuosien väännön jälkeen Azerbaidžanissa.
Bakun ilmastokokouksessa käytiin viime vuonna myös repivä kiista ilmastorahasta, jota maksetaan köyhille maille päästöjen vähentämiseen.
Valtavan, yli biljoonan dollarin rahantarpeen pohdinta ja maksajien etsintä jatkuu Brasiliassa.
Tärkein neuvoteltava asia on ilmastotuhoihin varautuminen.
Maailman maiden pitäisi laatia pelisäännöt, miten myrskyjä, tulvia ja muita äärisäitä jatkossa taklataan. Tavoitteena on jonkinlainen yhteinen mittaristo ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Maiden käsitys mittareista on kokouksen alkaessa epäselvä ja riitaisakin, mutta isompi puheenaihe Brasilian kokouksessa on kuitenkin lämpenemisen rajan paukkuminen.
Kaikkien maiden piti raportoida uudet, kansalliset päästövähennystavoitteensa vuodelle 2035 kokouksen alkuun mennessä.
Tiedossa olevat tavoitteet johtavat ilmaston lämpenemiseen ylimmillään 2,5 asteella. Kriittinen, Pariisin sopimuksen raja on 1,5 astetta.
Maiden ilmastolupauksista ei kokouksessa varsinaisesti neuvotella, mutta onnistuminen riippuu tänä vuonna siitä, myöntävätkö maat tilanteen yhdessä, tutkijatohtori Karoliina Pietarila Ulkopoliittisesta instituutista arvioi.
Ilmastotavoitteiden riittämättömyys voitaisiin kirjata esimerkiksi kokouksen loppupäätelmiin. Muun muassa pienet saarivaltiot ovat vaatineet asiaa neuvotteluagendallekin.
– Yhdessä kokouksessa tätä ei ratkaista, mutta tavoitteiden riittämättömyyttä pitäisi siellä jotenkin käsitellä, Pietarila sanoo.
Avaa kuvien katselu
Mielenosoittajat vaativat ilmastorahoitusta köyhille mailla Bakun ilmastokokouksessa viime vuonna. Kuva: Michal Busko / Alamy/All Over PressYhdysvallat ei osallistu, mutta ei ehkä sabotoikaan
Suurin puheenaihe ennakkoon on ollut Yhdysvaltain poissaolo. Yhdysvallat eroaa presidentti Donald Trumpin myötä Pariisin ilmastosopimuksesta.
Ilmastokokouksia on pidetty Trumpin kaudella aiemminkin. Presidentin puheet ilmastotoimien perumisesta ovat kuluneena vuonna muuttuneet teoiksi. Ero ilmastosopimuksesta astuu virallisesti voimaan jo ensi vuonna.
Nordean ilmastoasiantuntija Matti Kahran mukaan Yhdysvaltain vaikutus maailman maiden yhteiseen ilmastosopimiseen mitataan Brasilian kokouksessa.
– Nyt nähdään, kuinka paljon Yhdysvaltain muuttunut politiikka todella vaikuttaa kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Ottavatko Eurooppa, Kiina tai Brasilia johtajuutta, vai näkyykö poissaolo lamaantumisena, Kahra sanoo.
Trump ei lähettänyt ilmastokokoukseen korkean tason edustusta. Sen sijaan on epäilty, presidentti lähettäisi delegaation sabotoimaan itse neuvotteluja.
Näin Yhdysvallat toimi hiljattain toisessa YK:n kokouksessa, jossa maat yrittivät sopia merenkulun päästöjen vähentämisestä.
Yhdysvaltalaiset viivyttivät kokousta ja uhkasivat muita neuvottelijoita viisumien epäämisellä.
Merenkulun päästösopimus on kuitekin kokonaan uusi, ja vaikuttaa Yhdysvaltoihin suoraan. Brasilian kokouksen virallinen agenda taas on siihen verrattuna ohut.
Avaa kuvien katselu
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Karoliina Pietarila on tutkinut johtajuutta ilmastokokouksissa. Kuva: Thomas Hagström / Yle
Karoliina Pietarila ei pidä Yhdysvaltain sabotointiyrityksiä ilmastokokouksessa todennäköisenä, sillä se voisi nostaa kokouksen painoarvoa entisestään vastoin Trumpin pyrkimyksiä.
Hän uskoo, että Yhdysvaltain poissaolo vaikuttaa kokoustunnelmaan lähinnä turhautumisena.
– Jos hopeareunusta hakee, voi olla positiivista, että yksi ilmastojarruttajista ei ole paikalla, Pietarila sanoo.
Pietarila huomauttaa, että Yhdysvallat ei ole onnistunut Pariisin sopimuksen vesittämisessä aiemminkaan, vaan kaikki muut maat ovat pysyneet mukana.
Kun mukaan lasketaan vielä sodat ja energiakriisi, Pariisin ilmastosopimus on yllättävänkin vahva, Pietarila arvioi.
Sopimuksen ansiot ovat myös yhä kiistattomat. Ennen sopimusta vuonna 2014 ilmaston lämpenemiskäyrät osoittivat neljään asteeseen nykyisen reilun kahden sijaan.
Kiina taas on Yhdysvaltain täyskäännöksestä huolimatta ilmoittanut ensimmäistä kertaa tarkan ilmastotavoitteen. Se on luvannut vähentää 7–10 prosenttia päästöjensä huipusta.
Maailman suurin ilmastopäästäjä ei ole koskaan aiemmin toiminut näin, vaan ollut lupauksissaan paljon varovaisempi.
Sekä Kiinan että Intian päästöjen on myös hiljattain kerrottu lähteneen laskuun.
Pietarila ei silti povaa Kiinasta uutta maata ilmastoneuvottelujen henkiseksi johtajaksi. Kiina on hänen mukaansa toiminut rakentavasti lähinnä taustalla.
Ilmastokokouksta johtaa virallisesti puheenjohtajamaa, joka on tänä vuonna Brasilia. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen dynamiikka on kuitenkin ollut monen onnistuneen kokouksen taustalla.
Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus syntyi, kun kaksi päästöjen suurvaltaa löysi yhteisen sävelen.
Dubain ilmastokokouksessa kaksi vuotta sitten saatiin aikaan kirjaus fossiilisista polttoaineista luopumisesta osittain Yhdysvaltain ja Kiinan yhteispelin ansiosta.
Yhdysvaltain jättämää aukkoa ei neuvotteluissa välttämättä täytä kukaan. EU vaikuttaa olevan siihen melko hajallaan, arvioi Pietarila.
Jäsenmaat riitelivät omasta ilmastotavoitteestaan vuodelle 2035 viime hetkeen saakka.
– Voi olla mahdollista, että nyt syntyy johtajuustyhjiö. Silloin edistyminen on hitaampaa, Pietarila sanoo.
Matti Kahran mukaan Kiinan uusi ilmastotavoite tarkoittaa, että puhdas, päästötön teknologia etenee kansainvälisen ilmastopolitiikan turbulenssista huolimatta.
Maa näkee teknologian talouskasvun mahdollistajana ja yksinkertaisesti halpana tapana tuottaa sähköä. Kiinassa on rakenteilla enemmän tuuli- ja aurinkoenergiaa kuin missään muualla.
– Kiinasta on tulossa maailman ensimmäinen sähkövaltio, electrostate, Kahra sanoo.
Sana viittaa fossiilisista polttoaineista talouskasvua ammentaneisiin öljyvaltioihin.
Brasilian ilmastokokous päättyy kahden viikon kuluttua.
Presidentti Stubb puhui Brasilian neuvotteluja edeltäneessä huippukokouksessa torstaina:
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen hanna.eskonen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.