Poliisi on huolissaan kehityksestä.
Epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin Suomessa. Poliisi kirjasi yhteensä 1 808 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi.
Määrä on viharikosselvitysten historian suurin, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun tuore selvitys.
Yleisimpiä viharikosepäilyjä olivat kunnianloukkaukset ja pahoinpitelyt. Yleisin motiivi oli uhrin etninen tai kansallinen tausta.
Viharikosepäilyjen määrä kasvoi kaikissa selvityksen motiiviryhmissä lukuun ottamatta uskontoon tai vakaumukseen liittyviä rikoksia.
Poliisin mukaan erityisen huolestuttavaa on vammaisuuteen kohdistuvien rikosten kehitys.
– Vammaisuuteen kohdistuneita viharikosepäilyjä oli jälleen kolmannes edellisvuotta enemmän. Myös seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvät kirjaukset kasvavat, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta tiedotteessa.
– Kehitys on huolestuttavaa. Esimerkiksi vammaisiin kohdistuvan viharikollisuuden lisääntyminen heijastelee nähdäkseni laajempaa yhteiskunnallista polarisaatiota, jossa haavoittuvassa asemassa olevat joutuvat rikosten kohteiksi, Rauta toteaa.
Tutkijan mukaan viharikosepäilyissä tekijä on usein uhrin tuttu. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa turvallisuutta kodin ja lähipiirin lisäksi myös kouluissa, työpaikoilla ja muissa arjen yhteisöissä.
Rauta huomauttaa, että viharikokset myös tunnistetaan aiempaa paremmin ja niistä ilmoitetaan aktiivisemmin viranomaisille.
Suomen rikoslaissa ei ole rikosnimikkeitä viharikos tai vihapuhe, mutta vihamotiivi on rangaistuksen koventamisperuste. Ratkaisevaa on teon motiivi, jonka viime kädessä ratkaisee tuomioistuin.
Poliisiammattikorkeakoulu on seurannut epäiltyjen viharikosten määrää nykyisessä laajuudessaan vuodesta 2008 lähtien.