Leena Huoviselle ei löytynyt Milanon olympiaprojektista roolia, jonka Kirkkohallitus olisi nähnyt mielekkääksi. Pariisissa Huovinen sai joukkueenjohdosta parhaat arvosanat.
Avaa kuvien katselu
Kaksi vuosikymmentä kisapappina toiminut Leena Huovinen ehti kuulua joukkueiden yleisjohtoon lukemattomissa arvokisoissa. Vuonna 2019 hän oli Lahdessa nuorten MM-kisoissa hiihtomaajoukkueen kisapappi. Kuva: Aki Loponen
14:32•Päivitetty 15:00
Juttu tiivistettynä
- Suomen olympiajoukkue matkustaa kisoihin ilman pappia ensimmäistä kertaa 62 vuoteen.
- Kirkon ja Olympiakomitean neuvottelut eivät tuottaneet tulosta.
- Tilanne voidaan arvioida uudelleen tulevaisuudessa, joten perinteen jatko on mahdollinen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Suomen joukkue matkustaa helmikuussa olympiakisoihin ensimmäistä kertaa 62 vuoteen ilman, että sen yleisjohtoon kuuluisi evankelis-luterilaisen kirkon edustaja, tutummin kisapappi.
Tehtävää 20 vuotta hoitanut Leena Huovinen vahvisti asian maanantaina Yle Urheilulle.
Huovisen työnantaja eli Kirkkohallitus ja Olympiakomitea tunnustelivat mahdollisuutta, jossa Huovinen kuuluisi Milano-Cortinan olympiajoukkueen yleisjohtoon niin sanottuna Safeguard Officerina eli Kansainvälisen olympiakomitean edellyttämänä vastuullisuusvastaavana. Nämä neuvottelut eivät johtaneet tulokseen.
– Meidän Olympiakomitealle tarjoamamme tuote on ollut tämä kisapappeus ja sen joukkueelle tuoma lisäarvo, ja haluamme pitää siitä kiinni. Tällaisiin muihin, kuten hyvinvointivastaavien tai häirintäyhdyshenkilöiden tehtäviin löytyy varmasti muuta pätevää ja koulutettua väkeä, kommentoi Huovisen esimies, yksikönjohtaja Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta.
”Päätös yllätti”
– Kun kysyntä ja tarjonta eivät neuvotteluissa kohtaa, niin silloinhan sopimusta ei tyypillisesti synny. Kieltämättä Olympiakomitean päätös luopua kisapapista yllätti meidät, sillä yhteistyö kirkon ja komitean välillä on aina sujunut hyvin ja kisapapin urheilijoilta sekä muulta kisatiimiltä saama palaute on ollut erittäin kiittävää, Kokkonen jatkoi.
Avaa kuvien katselu
Naisleijonien päävalmentaja Tero Lehterä lopetti yhteistyön joukkueen olympiaprojektin henkiseksi valmentajaksi kiinnitetyn Leena Huovisen kanssa. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Esimerkiksi Pariisin olympiakisoissa tehdyssä urheilijakyselyssä Huovinen sai joukkueen jäseniltä korkeimmat arvosanat toiminnastaan.
Olympiakomitea päätti luopua kisapapista kaikessa hiljaisuudessa syksyllä 2024, minkä jälkeen yhdistyksen luottamusjohto on uudistunut kokonaan ja operatiivinenkin henkilökunta merkittävästi.
Tässä vaiheessa Huovinen kiinnitettiin naisten jääkiekkomaajoukkueen taustatiimiin henkiseksi valmentajaksi, mutta päävalmentaja Tero Lehterä katkaisi yhteistyön viime kesänä.
Vaitiolo kriittinen asia
Leena Huovinen ja hänen työnantajansa suhtautuivat alun perinkin kriittisesti Huovisen edellytyksiin työskennellä kisoissa muussa kuin kisapapin roolissa.
Safeguard Officer voi tietyissä ääritilanteissa Kansainvälisen olympiakomitean linjausten mukaisesti joutua rikkomaan papinammatissa ehdottomana pidetyn vaitiolovelvollisuuden.
Olympiajoukkueeseen on yhdeksi vastuullisuusvastaavaksi nimetty psyykkinen valmentaja Terhi Lehtoviita ja hyvinvointivastaavaksi eli Welfare Officeriksi psykologi Tiina Röning.
Avaa kuvien katselu
Pariisin olympiakisoissa 2024 tehdyssä urheilijakyselyssä Leena Huovinen sai joukkueen yleisjohdosta selvästi parhaat arvosanat toiminnastaan. Kuva: EPA-EFE
Leena Huovinen kommentoi maanantaina, että Olympiakomitea olisi voinut hoitaa asian viestinnällisesti paremmin, mutta ettei hänen päällimmäinen tunteensa ole katkeruus.
– Sain tehdä 20 vuotta upeaa työtä upeissa kisatiimeissä. Mutta aivan selkeää vastausta siihen, miksi kisapapista luovutaan, en ole koskaan saanut.
Huovinen on kisapappina solmimiensa ystävyyssuhteiden pohjalta muun muassa vihkinyt kymmeniä suomalaisia huippu-urheilijoita avioliittoon ja kastanut näiden jälkikasvua.
Jatkosta neuvotellaan
Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen sanoi maanantaina, ettei kisapappeuden traditio välttämättä mene hautaan, vaikka yhdet kisat jäävätkin väliin. Päätökset asiasta oli tehty jo kauan ennen kuin Hänninen aloitti nykyisessä työssään.
– Ensi keväänä on tarkoitus istua Kirkkohallituksen edustajien kanssa rauhassa alas ja katsoa tämä kisapappeuden iso kuva rauhassa eri lajien kanssa. Kisapappi ei kuulu joukkueen yleisjohtoon Milano-Cortinassa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että tilanne olisi pysyvä.
Yksikönjohtaja Kokkonen sanoo, että Kirkkohallitus neuvottelee mielellään Olympiakomitean kanssa perinteen mahdollisesta jatkosta.
Suomen ensimmäinen, vielä epävirallinen kisapappi oli 1960-luvulla kirkkoherra Martti Alaja, joka keräsi itse rahoituksen kisamatkoihinsa 1964 ja 1968.
Vuodesta 1972 lähtien kisapappi kuului aina Pariisiin 2024 saakka virallisesti joukkueen yleisjohtoon. Ennen Huovista vuosina 1972–2002 työtä hoiti Göran Hellberg. Olympiakisojen lisäksi kisapappi on ollut yleisjohdon tehtävissä myös useissa muissa eri lajien MM- ja EM-kisoissa.