IMF:n mukaan sopeutuksia täytyy jatkaa, kunnes velkataakka alkaa supistua.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF esittää, että Suomen pitäisi jatkaa talouden sopeutustoimia noin 1,5 miljardin euron vuosivauhdilla.
IMF varoittaa Suomen velkasuhteen voivan nousta jopa 95 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo sopeutustoimien vaativan vähintään kaksi vaalikautta.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) esittää, että Suomen pitäisi jatkaa talouden sopeutustoimia. IMF:n maanantaisen raportin mukaan Suomen pitäisi pyrkiä noin 1,5 miljardin euron vuosittaisiin sopeutuksiin, jotta velkasuhde saataisiin laskevalle uralle.
– Sopeutustoimien täytyy olla hyvin kohdennettuja ja tehokkaita. Tarvitaan menosopeutusta ja tulosopeutusta.
IMF:n mukaan sopeutuksia täytyy jatkaa, kunnes velkataakka alkaa supistua.
IMF varoittaa, että Suomen velkasuhde saattaa nousta jopa 90 prosenttiin. Viime vuonna Suomen talouden alijäämä oli IMF:n mukaan 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen mukaan alijäämä ei juuri muutu tänä vuonna menopaineiden takia.
Purran mukaan on selvää, että ensi vaalikaudella edessä on huomattavat sopeutukset. Hän viittaa 10 miljardin sopeutuksiin.
– Meillä on vielä edessä vaikein työ: päätökset uusista sopeutuksista. Urakka vaatii vähintään kaksi vaalikautta, kommentoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps).
IMF:n mukaan vuonna 2026 velkataakka voi maltillisesti kutistua, jos kasvu saadaan käyntiin. Se ennustaa, että Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen saattaa nousta jopa 95 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Raportissa huomautetaan, että Suomi on selvästi muita Pohjoismaita velkaantuneempi.
IMF kehottaa hallitusta panostamaan koulutukseen ja panostamaan tuottavuuden kasvattamiseen. Lisäksi rahasto kehottaa Suomea edistämään eurooppalaista integraatiota.
Kehuja tulee hallituksen työmarkkinauudistuksille, jotka ovat IMF:n mukaan vauhdittaneet työnteon kannusteita.
Talouden riskejä ovat muun muassa kauppapolitiikka ja heikko työn tuottavuuden kehitys.