Presidentti Sauli Niinistö kaipasi Ylen haastattelussa myös lisää maan turvallisuuteen liittyvää opetusta kouluihin.
Presidentti Niinistö kommentoi Euroopan Venäjä-suhdetta Ylen haastattelussa Finlandia-talolla.
Presidentti Sauli Niinistö katsoo, että Euroopan pitäisi käydä myös suoria keskusteluja Venäjän kanssa, kun hyökkäyssotaa Ukrainaan pyritään lopettamaan.
Yle haastatteli Niinistön, kun tämä oli pitänyt puheen Suomen Atlantti-seuran tilaisuudessa Helsingin Finlandia-talolla.
Yle kysyi Niinistöltä, onko se terve tilanne, ettei Euroopan mailla tunnu olevan suoraa kontaktia Venäjään, joka kuitenkin neuvottelee Ukrainan kohtaloista suoraan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.
– (Ranskan presidentti) Macron lienee viimeinen, joka on soittanut ja sitä ennen (Saksan) liittokansleri Scholtz noin vuosi sitten. Ja sai suuret haukut. Minä häntä puolustin ja näen edelleenkin tietynlaisen hassunkurisen tilanteen siinä, että eurooppalaiset ilmoittavat etteivät keskustele sotarikollinen Putinin kanssa. Mutta Trump keskustelee ja sitten me menemme kuuntelemaan, että mitäs puhuitte. Ja pelätään samalla vähän, että etteivät vaan puhu Euroopasta yli Euroopan.
Niinistön mielestä myös Euroopan voisi olla syytä puhua Moskovan kanssa suoraan.
– Kun tällaisessa tilanteessa ollaan, niin voisi olla viisasta kyllä itsekin käydä niitä keskusteluja. Siinä missä Trumpkin.
Niinistö: Järjestelmällistä turvallisuuskasvatusta kouluihin
Presidentti Niinistö katsoo, että turvallisuus on ”kaiken meidän olemisemme perusta”. Sellaisena se jää helposti myös havaitsematta.
Niinistön mielestä olisi hyvä, että jo nuoresta alkaen opittaisiin ymmärtämään, että turvallisuus on kokonaisvaltainen asia, joka ei muodostu pelkästään armeijasta ja poliisista. Siihen kuuluvat esimerkiksi myös terveydenhuolto ja pelastustoimi.
Hänestä tämä voisi näkyä nykyistä selvemmin myös suomalaisessa kouluopetuksessa.
– Minusta olisi aika hienoa, jos kouluissa kiinnitettäisiin järjestelmällisesti enemmän huomiota siihen, että oppilaat oppivat ymmärtämään, että turvallisuus on perusrakenne. Ja oppivat myös arvostamaan niitä tehtäviä, joita siellä tehdään.
Eurooppa heikentyi, mutta jaettaviksi ei pidä suostua
Niinistö sanoo Euroopan painoarvon vähentyneen tällä vuosituhannella, kun maapallon kohtaloista päätetään Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän välillä.
Niinistön mukaan Suomen liittyessä Euroopan unioniin 90-luvulla ja vielä vuosituhannen vaihteen jälkeenkin Euroopan unionia kuunneltiin. Nyt Eurooppa on hänen mukaansa kadonnut vallan nelikosta.
– Minä olen joskus näitä valtarakenteita piirrellyt neliön muotoon, jossa EU oli yksi. Nyt se ikävä kyllä on pudonnut kolmioon. Minusta näyttää siltä, että Eurooppa alkaa olla nyt valinkauhassa: on ryhdistäydyttävä, jotta se oma säilyy.
Erityisesti Yhdysvallat ja Kiina jakavat maailmaa taloudellisen kilpailun kautta. Kansakuntien sieluista käydään taistelua.
– Euroopan on pidettävä Eurooppa Eurooppana, eikä suinkaan alistuttava jakokohteeksi, jolloinka joku kuuluu johonkin leiriin ja joku toinen johonkin toiseen.
Niinistön mukaan Eurooppa kyllä kykenee säilyttämään itsensä, kunhan tilanteeseen havahdutaan. Tärkeä osa tätä on riittävä sotilaallinen valmius, mutta Niinistö puhuu myös kokonaisturvallisuudesta, johon kuuluu esimerkiksi ilmastosta huolehtiminen.
– Eurooppalaisia me olemme ja meillä pitää olla eurooppalainen tahto.