Paiste Mäenpää vaihtaa lapselleen kestovaippaa. Lapsen Ada-äiti pilkkoo keittiössä kasviksia keittoa varten. Illalla on tarkoitus mennä yhdessä vauvauintiin.
Meno näyttää ihan tavalliselta lapsiperheen arjelta, mutta Mäenpää ja Ada eivät ole pariskunta. Rakkauden sijaan heidän suhteensa pohjana on aiesopimus, joka auttaa pohtimaan vanhempien välistä rooli- ja vastuunjakoa jo ennen lapsen syntymää.
– Käytiin pitkään sopimuspohjaa läpi. Puhuimme arvoista, kasvatuksesta, koulusta ja viikkorahoista. Lopulta, ennen kuin lapsi syntyi, allekirjoitettiin sopimus, Mäenpää muistelee.
Avaa kuvien katselu
Vastoin alkuperäistä sopimusta Paiste Mäenpää asuu yhdessä Adan kanssa, ja he kasvattavat lastansa tasavertaisesti. Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Mäenpään ja Adan välinen suhde on tiivis. Vastoin alkuperäistä sopimusta he asuvat yhdessä ja kasvattavat lastansa tasavertaisesti. Lapsen synnyttyä Ada etsi itselleen uutta asuntoa, mutta lopulta yhteinen koti tuntui luonnollisimmalta ratkaisulta.
Ada esiintyy jutussa vain etunimellä aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Pelko yksin jäämisestä on yleistä
Kumppanuusvanhemmuus herättää edelleen ihmettelyä ja joskus jopa epäilyjä. Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen perhevalmentaja Kaisa Niittysen mukaan etenkin naisilla voi olla paineita selittää valintaansa.
– Suomessa perheellistyminen mielletään yhä naisten tehtäväksi, ja siksi naiset voivat kohdata enemmän arvostelua. Moni myös pelkää, että ilman parisuhdetta on epäonnistunut, Niittynen sanoo.
Sateenkaariperheet ry:ssä työskentelevä Niittynen on nähnyt monia erilaisia perheitä. Aiemmin kumppanuusvanhemmuutta pidettiin erityisesti sateenkaari-ihmisten lisääntymistapana, mutta nykyään kumppanuusvanhemmuudesta haaveilevista suurin osa on heteroita.
Moni saattaaa havahtua, että haave heteromuotoisesta ydinperheestä ei koskaan toteutunutkaan. Tällaisissa tilanteissa kumppanuusvanhemmuus tarjoaa mahdollisuuden saada omia biologisia lapsia.
– Tutkimusten mukaan kumppanuusperheiden lapset voivat yhtä hyvin kuin muidenkin perheiden lapset. Joissain asioissa jopa paremmin, Niittynen kertoo.
Yhteinen suunnittelu ja avoin keskustelu vähentävät ristiriitoja ja luovat kumppanuusperheisiin turvallisuutta. Niittysen mukaan suurin pelko liittyy usein siihen, että toinen vanhempi vetäytyy tai jää syrjään.
– Synnyttäjiien huoli on usein, että he jäävät yksin. Toiset taas pelkäävät, että heitä ei hyväksytä vanhemmaksi. Siksi on tärkeää puhua tunteista ja tarpeista avoimesti, Niittynen painottaa.
”Tärkeämpää kuin romanttinen rakkaus”
Mäenpään ja Adan kodin seinällä on tunneympyrä, jonka avulla vanhemmat nimeävät tunteitaan ja harjoittelevat yhdessä vuorovaikutusta. Vanhemmat haluavat lapsensa näkevän, miten aikuiset puhuvat kunnioittavasti toisilleen.
– Se on tärkeämpää kuin romanttinen rakkaus, Mäenpää sanoo.
Vaipanvaihdon jälkeen Mäenpää soittaa hetken sähkörumpuja lapsensa kanssa. Myöhemmin äiti ja lapsi musisoivat kanteleella.
Kävelemään oppinut lapsi painelee kovaa vauhtia huoneesta toiseen ja käy välillä vielä lyömässä kapulalla rumpusettiä. Vaikka lapsi ei osaa vielä puhua, pystyy hän kommunikoimaan vanhempien kanssa tukiviittomien avulla.
– Opetimme lapselle muutamia tukiviittomia, koska niiden tuottaminen on motorisesti helpompaa kuin äännesanojen. Tukiviittomien avulla haluttiin mahdollistaa lapselle sanojen käyttö kommunikoinnissa jo ennen kuin suun motoriikka riittää puheeseen, Ada kertoo.
Vanhempien tavoitteena on myös, että lapsi voi tukisanojen avulla ilmaista itseään paremmin ja olisi tämän vuoksi ehkä vähemmän turhautunut.
Perhearjen pyörittäminen on Mäenpäälle tuttua jo aikaisemmasta suhteesta, jossa kumppanilla oli lapsi. Ennen omaa perhettä Mäenpää on hoitanut myös lapsia Mannerheimin Lastensuojeluliitton kautta.
Oman lapsen syntymä mullistaa paljon ajatusmaailmaa. Vaikka Mäenpää koki aiemmin, ettei biologialla tai geeneillä ole hänelle isoa merkitystä, huomaa hän nyt suhtautuvansa asiaan toisin.
– On yllättävän kiehtovaa nähdä omia piirteitään lapsessa. Se herättää aivan uudenlaista ymmärrystä ja tunnesidettä, Mäenpää kertoo.
Onko romanttiselle rakkaudelle tilaa?
Lapsen syntymä on vaikuttanut myös vanhempien omaan elämään. Mäenpää myöntää, että tällä hetkellä muille suhteille ei juuri ole tilaa. Lapsi menee kaiken edelle.
Vaikka mukaan tulisi uusia kumppaneita, olemme Adan kanssa sopineet, että me olemme ne kaksi, jotka päättävät lapsen asioista.
Paiste Mäenpää
Jommankumman vanhemman mahdollisen uuden suhteen mukanaan tuomat tunteet, kuten mustasukkaisuus, voisivat liittyä esimerkiksi ajankäyttöön ja huomion jakamiseen, ei välttämättä romanttisiin tunteisiin.
Vaikka järjestely voisi tuoda vapautta harrastaa ja elää omaa elämää, se ei ole ollut Mäenpään ensisijainen toive. Kumppanuusvanhemmuudessa hänelle tärkeintä on saada jakaa vanhemmuus tasavertaisesti ja rakentaa lapselle turvallinen arki.
Vanhemmat ovat sopineet, että yhteinen koti toimii nyt tällä erää, ja tilannetta tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Jos vanhemmat päätyvät jossakin vaiheessa syystä tai toisesta kahden kodin järjestelyyn, on molempien toiveissa edelleen tasainen vanhemmuuden jako ja tiivis yhteydenpito.
Keittiössä vanhemmat pakkaavat uintivarusteita kassiin ja tekevät käsillään rintauintiliikettä. Lapsi ymmärtää, että kohta lähdetään uimaan. Mäenpää ei koe heidän elämäänsä mitenkään poikkeukselliseksi.
– Meillä on rakastava koti ja onnellinen lapsi. Sanoisin, että tämä on maailman tavallisin perhe. Me olemme olleet enemmän yhdessä kuin osattiin odottaa. Lapsikaan ei varmasti myöhemmin ihmettele, että tämä olisi ollut jotenkin kummallista, Mäenpää sanoo.
Viisi faktaa kumppanuusvanhemmuusdesta
- Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan vanhemmuuden jakamista ilman vanhempien välistä rakkaussuhdetta. Se on sopimiseen, yhteiseen haluun ja toiveeseen perustuvaa suunnitelmallista vanhemmuutta.
- Vuosittain ennakkovalmennus kumppanuusvanhemmuuteen -kurssin käy noin sata kumppanuusvanhemmuudesta haaveilevaa. Suomessa on tällä hetkellä arviolta joitakin tuhansia kumppanuusperheitä.
- Jokainen kumppanuusperhe on omanlaisensa ja elää omanlaistaan elämää. Osa kumppanuusperheistä perustetaan ystävien kesken, jolloin kaikki tulevat vanhemmat tuntevat toisensa ennalta. Osa kumppanuusvanhemmista ei tunne toisiaan entuudestaan.
- Aiesopimus on työkalu, joka auttaa perheitä pohtimaan vanhempien välistä rooli- ja vastuunjakoa jo ennen lapsen syntymää.
- Yleisin raskaaksi tulemisen tapa kumppanuusperheissä on koti-inseminaatio. Myös monet naisparit ja muut henkilöt, joiden perheestä ei löydy siemennestettä, etsivät siittiöiden lahjoittajan ja tekevät koti-inseminaation.
Lähde: Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen perhevalmentaja Kaisa Niittynen ja Sateenkaariperheet ry:n toteuttama kumppanuusvanhemmaksi-verkkosivusto.