Gigantin sähköpantakohu|Yhä useampi verkkokauppa käyttää asiakasvirtaansa hyväkseen yhdistämällä verkkokauppaansa muiden myyjien tuotteita. Tämä täydentää valikoimaa, mutta voi harhauttaa kuluttajaa siitä, kuka kaupasta tai tuotteesta vastaa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Verkkokauppojen kumppanimyynti eli marketplace-toiminta on kasvussa Suomessa ja muualla maailmassa.
Gigantin verkkokaupassa on tarjolla jo 140 000 kumppaniyritysten tuotetta, kertoo markkinointijohtaja Sami Särkelä.
Kaupan alan analyytikko Arhi Kivilahden mukaan trendi seuraa Amazonin esimerkkiä ja vähentää varastoriskiä.
Asiantuntijat uskovat tekoälyn muuttavan verkkokauppaa tulevaisuudessa entisestään.
Laittoman koirien sähköpannan myynti päättyi sunnuntaina pian sen jälkeen, kun HS oli uutisoinut kodinkoneliike Gigantin myyneen pantoja verkkokaupassa.
Samalla moni kiinnitti ensi kertaa huomiota siihen, että Gigantti välittää verkkokaupassaan kumppaniyritysten tuotteita, jotka myyvät ja välittävät tuotteensa itse.
Gigantti poisti verkkkaupastaan sunnuntaina sähköiskuja antavan haukkupannan, kun asiasta tuli somekohu. Kuva: Gigantti.fi
Gigantin markkinointijohtaja Sami Särkelä kertoo Gigantin ja sen emoyhtiö Elkjøpin tehneen marketplace-kumppanimyyntiä verkkokaupassa jo kymmenen vuoden ajan.
Runsaat 50 pohjoismaista tai eurooppalaista kumppania tarjoaa 140 000 tuotetta, ja vaikka tuotteiden myynti on Gigantin nettimyyntiin suhteutettuna vielä marginaalista, tilauksia on kuitenkin kymmeniä tuhansia vuosittain.
”Näemme, että näin pystymme täydentämään tarjontaamme, esimerkiksi keittiön ostaja voi ostaa kumppanilta astiaston. Kasvunäkymässä on, että pyrimme kasvattamaan marketplace-myynnistä merkittävän osan liiketoimintaa”, Särkelä kertoo.
Gigantin kumppanuudet ovat esimerkki viime aikoina yleistyneestä ilmiöstä. Monet verkkokaupat ovat muuttaneet muotoaan eräänlaisiksi ”hybrideiksi”, joissa verkkokauppa-alusta tarjoaa asiakasvirtansa ansiosta hyvän markkinapaikan myös muiden myyjien tuotteille.
Toinen hyvä esimerkki tällaisesta kehityksestä on Hobbyhall.fi-verkkokauppa. Sen omistaa PHH Group, joka operoi myös Baltian Pigu.lt, 200.lv, Kap24.ee ja Hansapost.ee -verkkokauppoja. Se on investoinut kymmeniä miljoonia marketplace-kauppapaikkojensa kehittämiseen.
Marketplace-alustalla tarjotaan yrityksille ja kuluttajille välineitä tuotteiden ja palveluiden ostamiseen ja myymiseen. Näin myyjämäärän kasvaessa valikoimaa saadaan kasvatettua.
Esimerkiksi hakusanalla ”kynsiuuni” Hobbyhall tarjoaa manikyyri- ja pedikyyrilaitteet-osastollaan 380 vaihtoehtoa geelien, hybridilakkojen ja muiden valossa kovettuvien aineiden kovettamiseen.
Kaupan alan analyytikko, Turun yliopiston työelämäprofessori Arhi Kivilahti kertoo verkkokauppojen havahtuneen jo 2010-luvulla siihen, että amerikkalainen verkkokauppajätti Amazon ei myy niinkään omia vaan muiden tuotteita.
Kaupan alan analyytikko Arhi Kivilahti kotonaan Espoossa. Kuva: Rio Gandara / HS
Kehityksen taustalla oli Amazonin epäonnistunut yritys ostaa eBay-verkkokauppa, joka toimi vain markkinapaikkana ostajien ja myyjien välillä ottaen myynneistä välityspalkkion.
Amazonin perustajan Jeff Bezosin mielestä liikeidea oli nerokas, koska näin vältyttiin tavaroiden ostosta ja niiden varastoinnista johtuvista kustannuksista. Amazon alkoi siksi kopioida eBayn toimintaa.
”Ei ollut varastoriskiä, ja pääoman kierto oli nopeaa”, Kivilahti sanoo.
Amazonin lisäksi näitä kansainvälisiä markkinoita hallitsevat kiinalaiset Alibaba, Temu ja JD.com.
Eurooppalaisista yhtiöistä parhaiten ovat onnistuneet Zalando ja hollantilainen Bol.com, Kivilahti arvioi.
Kivilahden mukaan vastaava trendi on näkynyt tavarataloissa niin sanotussa shop-in-shop-muutoksessa.
Kun ennen tavaratalot ostivat tavarat varastoonsa, nyt ne tarjoavat erilaisille brändeille myymälätilaa ja asiakasvirtaa sekä oman tavaratalomerkkinsä ansaitsemaa kuluttajien luottamusta.
Asiakkaille verkkokauppojen markkinapaikat ovat välillä vaikeita.
”Asiakas kokee tehneensä kaupat esimerkiksi Gigantin kanssa. Vastuut eivät ole suoraviivaisia, ja tuoteturvallisuus voi kärsiä.”
”Verkkokaupan verkkokaupoista on tullut alustoja, jotka myyvät sekä omaa varastoa että mahdollistavat muiden verkkokauppojen myynnin”, norjalaisen Vend-pörssiyhtiön johtaja Jenni Tuomisto selittää verkkokaupan murrosta.
”Kauppa on siirtynyt varaston omistamisesta infrastruktuurin omistamiseen.”
Vend omistaa Suomessa muun muassa Tori.fi- ja Oikotie.fi-kauppapaikat.
Kiinalaisella Temulla on suunnitelma, jonka mukaan suomalaiset verkkokaupat voisivat myydä omia tavaroitaan Temussa. Ultrapikamuotia tarjoava kiinalais-singaporelainen Shein avasi äskettäin Pariisissa oman lippulaivamyymälänsä, Tuomisto luettelee viime aikojen tuoreimpia verkkokaupan mullistuksia.
Pikamuotijätti Shein tarjosi Pariisin Marais’n kaupunginosassa sijaitsevan myymälänsä avajaisissa Bazar de l’Hotel de Ville (BHV) -tavaratalossa asiakkaille muun muassa croissanteja. Kuva: Barbara Neyman / Starface
Tuomiston mukaan seuraava verkkokaupan kisa käydään tekoälyagenttien ekosysteemeissä.
Kun tekoälyagentit siirtyvät suosittelemaan kuluttajille heidän makunsa ja kukkaronsa mukaisia uusia talvitakkeja ja hoitavat maksamisenkin, ei perinteiseen verkkokauppaan välttämättä enää edes poiketa, Tuomisto pohtii.
”Silloin se, kuka hallitsee tekoälymallia, varasto- ja kysyntädataa, suosittelualgoritmia ja kuka kantaa riskit, muuttuu.”
Tuomiston mukaan eri kuluttajaryhmät omaksuvat tekoälyn käytönkin eri aikoihin, niin kuin on käynyt verkkokaupassakin.
”Sitä on seurattava jatkuvasti.”