Kunnat eivät allekirjoittaneet Länsirata-neuvottelujen osakassopimuksen loppuvaiheessa ministeriön ehdottamaa pöytäkirjaa hankkeen riskeistä.

Länsiradan osakaskunnat ja valtio saavuttivat lokakuun viimeisenä päivänä sovun Länsiradan eli niin kutsutun Turun tunnin junan rakentamisesta.

Kuntien osuus Länsirata-kakusta on 400 miljoonaa euroa ja valtion summa sama. Tämän päälle hankeyhtiö Länsirata Oy voi ottaa lainaa 520 miljoonaa euroa.

Iltalehti on saanut tietopyynnöllä käsiinsä allekirjoittamatta jääneen neuvottelupöytäkirjan, jonka valtio-osapuoli toi 31. lokakuuta pöydälle neuvotteluun, jossa sopu saavutettiin.

Neuvottelupöytäkirjassa varoitetaan Länsirata-hankkeeseen liittyvistä jopa 150 miljoonan euron riskeistä, mutta muistiota ei siis kuitenkaan lopulta hyväksytty yhdessä. Se ei näin ollen ole osa varsinaista osakassopimusta eikä aiheuta velvoitteita.

Liite neuvottelupöytäkirjasta on kuitenkin toimitettu osakkaana olevien kuntien kirjaamoihin.

Kun Turun ja Espoon kaupunginhallitukset tänään käsittelivät Länsirata-hanketta, esityslistan liitteisiin pöytäkirjaa ei tuotu. Hanke etenee näissä kunnissa kaupunginvaltuustoihin.

”Osapuolet tiedostavat”

Hyväksymättä jäädyssä neuvottelupöytäkirjassa todetaan muun muassa, että ”osapuolet tiedostavat, että hankkeen kustannusarvioihin sisältyy olennaisia riskejä”. Riskit liittyvät Väyläviraston alustaviin arvioihin, joista Iltalehti on uutisoinut jo aiemmin.

Osakassopimuksessa on pyritty kuitenkin löytämään kontrollikeinoja näiden riskien hallitsemiseksi. Tässä työssä Yhtiön laadukas ja ennakollinen kustannusten seuranta ja riskienhallinta korostuvat. Kustannusten mahdollisesti noustessa Yhtiön toimintaa sopeutetaan vastaamaan rahoitussitoumusten määrää.

Pöytäkirjassa todetaan myös, että sopimuksen allekirjoitushetkellä Länsirata-yhtiön arvio nyt sovitun hankkeen kokonaiskustannuksista on 1,32 miljardia euroa. Väyläviraston arvio on kuitenkin pöytäkirjan mukaan isompi eli 1,5 miljardia:

Selkeyden vuoksi voidaan todeta, että yhtiön kustannusarvio on arvioitu nykyhetken hinta- ja kustannustasossa, kun taas Väyläviraston kustannusarvioissa on pyritty huomioimaan, mikä hankkeiden kustannusarvio olisi tulevaisuuden hinta/kustannustasossa. Mikäli rakentamishankkeen kustannusarviota tarkastellaan Väyläviraston käyttämässä kustannustasossa, olisi hankkeen tämän hetken arvioitu kokonaiskustannus noin 1,5 miljardia euroa.

Yhtiöllä on riskivarauksia

Väylävirasto on esittänyt arvioitaan Länsirata-yhtiön tuottamista ja syksyllä 2025 lausunnoilla olleista ratasuunnitelmista. Väylävirasto on myös tehnyt tarkempaa arviota tehtyjen suunnitelmien sisällöstä ja suunnitelmiin sisältyvistä kustannusriskeistä. Näistä mainitaan allekirjoittamatta jäädyssä pöytäkirjassa:

Väyläviraston alustavan tarkastelun perusteella Yhtiön Salo-Hajala ja Nunna-Kupittaa ratasuunnitelmista puuttuu toimenpiteitä ja kustannuksia. Tämä kustannusriski voi olla tarkasteltujen ratasuunnitelmien osalta vähintäänkin useita kymmeniä miljoonia euroja, ja laajempien riskiskenaarioiden osalta jopa suuruusluokassa 100–150 miljoonaa euroa, Yhtiön vastatessa hankkeesta valtion nykyiselle rataverkolle aiheutuvista tarpeellisista muutostöistä ja vahingoista.

Pöytäkirjan mukaan kustannusriskejä on toisaalta mahdollista hallita hankkeen jatkosuunnittelussa. Länsirata-yhtiö on myös tuonut esiin, että kustannusarvioissa on mukana riskivarauksia noin 100 miljoonaa euroa.

Allekirjoittamatta jääneessä neuvottelupöytäkirjassa varoitetaan myös, että ”rakentamishankkeen aikana esiin nouseva yllättävä kustannusnousu voisi johtaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa nykyinen rata olisi pidemmän aikaa liikenteeltä suljettuna, kustannus- ja aikatauluriskien lisäksi”.

Virkavastuu ja ministeri

Kun Länsirata-sopu saavutettiin lokakuun viimeisenä päivänä, neuvotteluissa oli mukana myös liikenne- ja viestintäministeriön vt. kansliapäällikkö Olli-Pekka Rantala.

Rantala kertoo Iltalehdelle, että yllä mainittu neuvottelupöytäkirja on liikenne- ja viestintäministeriön laatima luonnos ja siihen haluttiin neuvotteluosapuolten allekirjoitus.

– Ajatuksena oli, että tämä lisäisi läpinäkyvyyttä kustannusriskeistä, joista on keskusteltu syksyn aikana. Pöytäkirjasta kävisi ilmi, että riskejä ja riskien hallintaa on käyty läpi osana neuvotteluja.

Oliko virkamiesten vai ministerin idea, että tällainen paperi piti tehdä?

– Osa virkavastuutakin on, että tuodaan esiin relevantit riskit ja niiden ratkaisukeinot. Toki my ös liikenne- ja viestintäministeri [Lulu] Ranne (ps) on ollut huolestunut kustannusriskeistä.

Ei haluttu pitkittää

Valtio ei kuitenkaan ajanut loppuun asti pöytäkirjan allekirjoittamista. Rantalan mukaan allekirjoittaminen ei ollut välttämätöntä neuvottelujen päättämiseksi ja neuvotteluja ei haluttu enää pitkittää. Lisäksi kävi selväksi, että kunnilla ei ollut halua lähteä pöytäkirjaan mukaan.

Rantala pitäisi tärkeänä, että myös kaupunkien ja kuntien luottamushenkilöillä olisi neuvottelupöytäkirjan sisältö tiedossa riittävän tietopohjan saamiseksi.

Voiko tehdä johtopäätöksen, että saavutettu osakassopimus on valtion mielestä epärealistinen kustannusten osalta?

– Siellä on ihan aitoja riskejä, joita Väylävirasto on tuonut esiin, Rantala vastaa ja viittaa pöytäkirjan riskeistä kertoviin kohtiin mutta myös mainintoihin riskienhallinnasta, joita on myös osakassopimuksessa.

Osakassopimuksen mukaan Länsirata-yhtiö neuvottelee ja tekee Väyläviraston kanssa yhteistyösopimuksen, jossa yhtiö ja Väylävirasto sopivat rakentamishankkeen aikaisesta tietojenvaihdosta, riskienhallinnan raportoinnista, omaisuuden luovutuskunnosta sekä vastaanottoprosessista.

Rantala sanoo, että varsinaisessa osakassopimuksessa on myös sovittu, että viime kädessä kustannukset sopeutetaan vastaamaan rahoitussitoumusten määrää. Ainakaan valtion osuus ei voi paisua nyt sovitusta 400 miljoonasta eurosta tai 520 miljoonan euron lainan takauksesta.

Ei alettu enää hieroa neuvotteluissa

Iltalehti ei tänään tavoittanut Länsirata Oy:n toimitusjohtajaa Pekka Ottavaista eikä 31. lokakuuta neuvotteluissa paikalla ollutta Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialajohtajaa Olli Isotaloa kommenttia varten.

Iltalehti olisi halunnut tiedustella muun muassa, miten valtuutettuja informoidaan Väyläviraston esittämistä riskeistä.

Turun kaupungin kansliapäällikköä Tuomas Heikkinen sen sijaan vastaa tekstiviestillä, että ”kunnilla ei ole käytettävissään Väyläviraston viranomaisarviota, mihin neuvottelupöytäkirjassa viitataan”.

– Kaupunginvaltuustolle esitetään se materiaali, joka kaupunginhallituksen tämänpäiväisessä päätöksessä oli. Materiaali sisältää ne asiat perusteluineen, mistä kaupunginvaltuuston tulee päättää. Osakassopimusluonnos sisältää selkeät mekanismit ja toimintatavat, joihin ryhdytään, mikäli hankkeen kustannustaso ylittää normaalin kustannustason nousun tai osakkaiden rahoitussitoumukset uhkaavat ylittyä, Heikkinen viestittää.

Raidetöitä kesällä 2025 Espoossa. Johannes Ijäs

Neuvotteluissa niin ikään mukana ollut Salon kaupungin elinvoimajohtaja Mika Mannervesi toteaa Iltalehdelle henkilökohtaisesti, että kun neuvottelut olivat päättymässä, puheena olevaa neuvottelupöytäkirjaa ei alettu hieroa enää yhteiseksi. Mikään kunta ei ollut sit ä halukas allekirjoittamaan.

– Totesimme, että liikenne- ja viestintäministeriö oman prosessinsa mukaisesti tarvitsee jonkin asiakirjan tai aktin, jolla neuvottelu todetaan päättyneeksi. Todettiin, että on ehkä tässä kohtaa vähiten energiaa tai aikaa syövä asia, että todetaan, että liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt tällaisen pöytäkirjaluonnoksen ja se on sitten liikenne- ja viestintäministeriön oma muistio.

Mannervesi ei osallistu Salossa valmisteluun, jolta pohjalta luottamushenkilöt Länsirataa arvioivat.

– En tiedä, onko se esityslistamateriaalissa mutta eihän siinä mitään salaista ole tietenkään.

Juttuun lisätty kansliapäällikkö Tuomas Heikkiseltä saadut kommentit 10.11.2025 kello 22.15.