Yksi osakemarkkinoiden vanhimmista todennetuista anomalioista on ”sell in may and go away”. Suomessa tätä sijoitusstrategiaa kutsutaan myös toukokuuilmiöksi. Sen viesti on yksikertaisesti se, että osakkeet kannattaa myydä toukokuussa, lepäillä laiturin nokassa rahapussin kanssa ja palata osakemarkkinoille joskus sitten syssymmällä.
Tieteellisesti strategian järkevyyttä on tutkittu paljon ja tulokset lievästi tukevat tätä ohjenuoraa. Esimerkiksi vuosina 1970–2023 Dow Jonesin tuotto on ollut keskimäärin marras- ja huhtikuun välisellä ajanjaksolla yli seitsemän kertaa korkeampi kuin kesäkaudella.
Iso-Britanniassa 300 vuoden pörssidata kertoo, että talvikuukaudet ovat tuottaneet keskimäärin puolisen prosenttia, kun taas kesäkuukaudet ovat jääneet jopa pienelle miinukselle.
Kesämme oli sään puolesta historiallisen upea hieman kolean kesäkuun jälkeen. Näin oli myös sijoitusrintamalla. Toukokuuilmiötä hyödyntänyt sijoittaja ei päässyt nauttimaan helteistä ihan täysin suu messingillä.
Indeksitasolla uusia huippuja on kirjoitettu lähes päivittäin ja tuloskehityskin on ollut, erityisesti USA:ssa, jopa odotuksia vahvempaa. Noin neljä viidesosaa toisen kvartaalin tuloksen jo julkaisseista S&P 500-indeksin yhtiöistä on ylittänyt odotukset.
Tuloskasvua näyttäisi kertyvän noin 12 prosenttia eli odotuksia enemmän. Vaikka tuloskasvu on laaja-alaista, selittyy sen kulmakerroin kuuluisilla seitsemällä teknologiajätillä. Niiden tuloskasvu on ollut lähes tuplasti odotuksia suurempi, ja lopun S&P 493 -indeksin kasvu jääkin enää kuuteen pinnaan.
Asiaan kannattaa suhtautua kriittisesti. Tuloskehitys on äärimmäisen jakautunutta, ja vaikka leijonaosa yhtiöistä on ylittänyt odotukset, on jo nähtävissä, että muutamissa hyvin perinteisissä teollisuudenalan yhtiöissä on alkanut näkyä liiketoiminnan heikentymistä. Myös vähittäiskauppasektorissa alkaa näkyä jakaantumista.
Viimeaikaisissa USA:n talousluvuissakin on viitteitä talouden hyytymisestä. Palvelualojen ostopäällikköindeksi, joka on USA:n taloudelle erityisen tärkeä kuumemittari sen suuren palvelusektorin takia, on auttamatta ajautumassa alle 50 pisteen kriittisen tason.
Työttömyyskorvaushakemukset ovat juuri nyt nousussa ja samaan aikaan myös uusien työpaikkojen muodostuminen on heikentynyt nopeasti. Heinäkuussa uusia työpaikkoja syntyi vain 73 000 ja ehkäpä suurin uutinen oli se, että edellisten kuukausien lukuja tarkistettiin alaspäin peräti 258 000:lla.
Trump ratkaisi tämän talousongelman antamalla potkut työtilastoviraston pomolle Erika McEntarferille .
Osakemarkkinoiden arvostustaso on mielestäni USA:ssa liian korkealla tasolla näihin pinnan alla kyteviin kehityssuuntiin nähden. Schillerin pe-luku lähestyy jo lukua 40. Se on huomattavasti korkeammalla kuin vuonna 1929.
Matkaa vuoden 1999 teknobuumin huipputasoihin on vielä kymmenen prosenttia. Ehkä nyt on se hetki, kun kannattaa kirjahyllystä kaivaa esiin Morgan Houselin teos ”Same as Ever”.
Tyyntä myrskyn edellä? Volatiliteetti USA:n osakemarkkinoilla on laskenut varsin alhaiselle tasolle kevään tullikriisin jälkeen. Sijoittaja ei jaksa enää kantaa huolta tulleista tai muista geopoliittisista tulemista.
Näkemykseni on, että syksyn aikana nähdään USA:ssa volatiliteetin nousua. Jonkinnäköinen tason korjaus on hyvinkin todennäköinen skenaario.
Euroopan osakemarkkinaa tukee maltillisempi arvostus sekä se, että talouden indikaattorit juoksevat eri suuntaan kuin USA:ssa. Tasollisesti voidaan monissa indikaattoreissa olla vielä alemmalla tasolla, mutta suunta on päinvastainen kuin USA:ssa.
Suomessa minua ovat ilahduttaneet erityisesti teollisuuden uudet tilaukset, jotka osoittavat nyt hyvin vahvasti sitä teemaa, josta olen kirjoittanut useasti viimeisen vuoden aikana: eurooppalaisen teollisuuden luottamuksen kääntyminen pohjista, romahtanut korkotaso ja voimakkaat elvytystoimet tukevat jatkossa erityisesti Helsingin pörssin yhtiöiden menoa. Sijoittaja, joka on laittanut rahansa Helsingin pörssiin, on menestynyt alkuvuoden aikana roimasti paremmin kuin se, joka on rahansa laittanut USA:n pörssiin. Jotenkin minulla on sellainen kutina, että tämä kehityskulku saa jatkoa myös loppuvuoden osalta.
Kirjoittaja on Suomen osakesäästäjien toimitusjohtaja.