Selvitimme, minkälaisia ovat uusimmat opit muistisairauksien ehkäisystä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Muistisairauksia voi ehkäistä ja viivästyttää monin tavoin, kertovat uusimmat tutkimukset.
Kävely on tehokas keino vähentää kognitiivisen heikkenemisen riskiä.
Suomalaisen FINGER-tutkimuksen mallia sovelletaan nyt useissa maissa muistisairauksien ennaltaehkäisyn tutkimisessa.
Monipuolinen elämäntaparemontti, joka sisältää esimerkiksi liikuntaa, sosiaalisia aktiviteetteja ja terveellisen ruokavalion, ehkäisee muistisairauksia eri mekanismien kautta.
Alzheimerin taudin lääkehoidossa on otettu merkittävä edistysaskel, kun markkinoille Suomessakin on tullut ensimmäinen lääke, joka hidastaa sairauden etenemistä.
Vielä on silti pitkä matka siihen, että lääkkeet estäisivät kokonaan Alzheimerin taudin puhkeamisen, arvioi neurologian dosentti, professori Juha Rinne Ilta-Sanomille aiemmin.
Muistisairauksia voi kuitenkin ennaltaehkäistä ja viivästyttää monella tavalla. Selvitimme, minkälaisia ovat uusimmat opit muistisairauksien nujertamisesta.
Kävely on jopa tehokkain terveysteko
Jo pitkään on tiedetty, että riski sairastua Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin riippuu paljolti geeneistä, mutta myös elintavoilla on suuri merkitys. Väestötasolla on arvioitu, että jopa 45 prosenttia muistisairauksista olisi sellaisia, joiden taustalla on elintavoilla muokattavissa olevia syitä.
Kesällä uutisoitiin tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan kävely voi vähentää kognitiivisen heikkenemisen eli muun muassa muistin heikkenemisen riskiä. Tutkijoita yllätti se, että kävely vaikuttaa tuovan hyötyä etenkin niille, joilla on APOE4-geenimuoto. Kyseinen geenimuoto lisää merkittävästi riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Sitä kantaa noin joka kolmas suomalainen.
Tutkimuksessa oli seurattu kymmenen vuoden ajan liki 3 000:ta osallistujaa. Siinä ei selvitetty tarkkoja askelmääriä, mutta toisessa, vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jo 3 800 askelta päivässä millä tahansa nopeudella vähentää muistisairauden riskiä.
Joidenkin tutkimusten mukaan kävely on jopa tehokkain yksittäinen terveysteko hidastamaan kognitiivisia vaurioita.
Välimeren ruokavalio tai sen kaltainen ruokavalio on hyväksi myös aivoterveydelle. Kuva: Colourbox
Ruokavaliomuutoksista on hyötyä
Viime vuonna julkaistun laajan yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan runsas prosessoidun punaisen lihan syöminen voi olla merkittävä riskitekijä muistisairauksille. Prosessoidun punaisen lihan korvaaminen terveellisemmillä elintarvikkeilla, kuten pähkinöillä, pavuilla ja tofulla, näyttää puolestaan vähentävän muistisairauksien riskiä.
Maailmalla tutkitaan jatkuvasti myös yksittäisiä ruoka-aineita ja vitamiineja, jotka voivat vaikuttaa muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Yksittäisten ruokien kohdalla lupaavia terveysvaikutuksia on viime vuosina havaittu esimerkiksi pinaatin, lehtikaalin ja muiden vihreiden lehtikasvien syömisellä sekä säännöllisellä kalan syömisellä.
Monipuolinen elämäntaparemontti toimii
Yhdysvalloissa julkaistiin tänä vuonna suuri kliininen tutkimus, jossa selvitettiin, miten elämäntapamuutos vaikuttaa vanhemmilla ihmisillä, joilla on kohonnut riski kognitiiviseen heikentymiseen ja dementiaan. Mukana oli yli 2 000 yhdysvaltalaista 60–79-vuotiasta.
Kaksi vuotta kestäneessä tutkimuksessa elintapoja remontoitiin monella rintamalla. Puolet osallistujista sai itse suunnitella elämäntaparemonttinsa, puolet saivat asiantuntijoiden laatiman ohjelman. Lopputulos oli varsin rohkaiseva: molempien ryhmien kognitiiviset kyvyt kohenivat. Paremmat tulokset tulivat asiantuntijoiden ohjaamassa ryhmässä.
Olennaista on nimenomaan elämäntapojen remontoiminen monipuolisesti, professori Juha Rinne korostaa. Esimerkiksi pelkkä liikunnan lisääminen tai pelkkä ruokavalion muuttaminen ei ole välttämättä yhtä tehokasta.
– On parempi, että vaikutetaan moneen tekijään: on liikuntaa, sosiaalisia aktiviteetteja, mielekkäitä ja itseä kiinnostavia harrastuksia, aivojen käyttöä, Välimeren ruokavalion kaltainen ruokavalio…
– Tietenkin myös riskitekijöiden hoitaminen on tärkeää. Tutkimuksista tiedetään, että korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja korkea verensokeri ovat riskitekijöitä muistisairauksille.
Myös tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat aivoterveydelle haitaksi.
Olennaista on elämäntapojen remontoiminen monipuolisesti. Kuva: Colourbox
Monipuolisen elämäntaparemontin hyöty perustuu siihen, että se vaikuttaa aivoihin monella tavalla, sanoo tutkimuspäällikkö ja FINGER-tutkimuksen koordinoija Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Aivoissa on useita eri mekanismeja, jotka vaikuttavat muistiin ja muistisairauksien riskiin, ja siksi myös ennaltaehkäisyssä monipuoliset keinot tepsivät varmimmin.
Kyseinen yhdysvaltalaistutkimus toteutettiin suomalaisen FINGER-tutkimuksen mallin mukaisesti. FINGER osoitti ensimmäisenä maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistin heikentymistä.
– Näitä FINGERiä soveltavia tutkimuksia on nyt meneillään useissa eri maissa, Ngandu kertoo.
– Tulevina vuosina tullaankin saamaan paljon lisätietoa muistisairauksien ennaltaehkäisystä.
Ngandu muistuttaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä korjata elintapojaan.
– Paras hetki aloittaa on nyt.
Aivoja kannattaa aktivoida eri tavoin, sillä ne tykkäävät haasteista ja epämukavuusalueella käymisestä. Kuva: Colourbox
Varhainen puuttuminen on tärkeää
Muistisairaus kehittyy pitkän ajan kuluessa. Oireilu voi alkaa vasta kymmeniä vuosia ensimmäisten aivomuutosten jälkeen.
Vaikka diagnostiikka kehittyy koko ajan, mikään yksittäinen verikoe tai tutkimus ei toistaiseksi voi määrittää tai ennakoida Alzheimerin tautia, vaan siihen tarvitaan useita eri tutkimuksia. Suomessa otettiin tänä vuonna kliiniseen käyttöön ensimmäinen Alzheimerin taudin verikoe, joka vaikuttaa varsin lupaavalta – mutta haasteena on, että se voi antaa vääriä positiivisia tuloksia. Siksi sitä ei kannata tehdä kaikille, joilla on muistisairauden oireita.
Sairastunut itse ei yleensä huomaa ensimmäisiä muistisairauden oireita, vaan muiden kommentit unohteluista voivat lähinnä ihmetyttää. Jos huomautteluja alkaa kuulua, tutkimuksiin kannattaa hakeutua mahdollisimman varhain.
Mikäli muistisairaus todetaan, terveydenhuollossa voidaan tarjota lääkkeitä, jotka voivat lievittää oireita. Joillekin harvoille voidaan antaa uusia, nyt markkinoille tulleita lääkkeitä, jotka saattavat jopa hidastaa taudin etenemistä, Ngandu sanoo. Ne sopivat kuitenkin vain pienelle osalle muistisairaista.
– Terveydenhuollosta saa myös tukea ja tietoa, jotta pärjää sairauden kanssa paremmin. Hyvän elämän tueksi pystyy tekemään paljon myös muilla asioilla kuin lääkkeillä.
Fakta
5 tutkitusti toimivaa keinoa muistisairauden ehkäisyyn1. Syö terveellisesti
Tutkimuksissa on usein todistettu Välimeren ruokavalion tai vastaavan kaltaisen ruokavalion olevan hyväksi terveydelle – myös aivoterveydelle. Välimeren ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia, hedelmiä ja pehmeitä rasvoja, ja kohtuullisesti kalaa, munia ja maitotuotteita.
Terveellisen ruokavalion voi koostaa myös monella muulla tavalla, vaikkapa paikallisista pohjoismaisista elintarvikkeista. Pohjoismaisessa ruokavaliossa painottuvat muun muassa kala, kasvirasvat, kaurapuuro, vähärasvaiset maitotuotteet, ruisleipä, juurekset sekä marjat ja omenat. Oliiviöljyn sijaan voi hyvin käyttää rypsi- tai rapsiöljyä.
2. Liiku riittävästi
Suomalaiset liikuntasuositukset ovat hyvä lähtökohta riittävälle liikunnan määrälle. UKK-instituutin suositusten mukaan työikäisen tulisi harrastaa reipasta liikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, tai rasittavaa liikuntaa ainakin 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa.
Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tai tasapainoa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Kun liikunta on säännöllistä ja nousujohteista, siitä saa parhaat hyödyt irti.
3. Jumppaa myös aivoja
Aivojumpasta monelle tulee mieleen ristisanatehtävien ratkominen. Se on hyvää jumppaa aivoille, mutta aivoja kannattaa aktivoida monipuolisesti.
Aivot tykkäävät haasteista ja epämukavuusalueella käymisestä. Esimerkiksi kielten opiskelu, käsityöt, musiikin harrastaminen, kirjojen lukeminen, taidenäyttelyissä käyminen, tanssi ja uusien reittien käveleminen haastavat aivoja. Verkosta löytyy myös erilaisia aivojumppapelejä, kuten Muistipuisto.fi-sivustolta löytyvät pelit.
4. Tapaa ihmisiä
Kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa stimuloi aivoja ja kohentaa mielialaa.
5. Älä stressaa
Terveelliset elämäntavat ovat sairauksien ennaltaehkäisemisessä tärkeitä, mutta niistä ei kannata kantaa liikaa huolta. Kukaan ei elä joka päivä terveellisesti. Jos pyrkii enimmäkseen terveyttä edistäviin elämäntapoihin, on jo hyvällä tiellä. Muista myös, että riittävä lepo ja uni ovat aivoterveydelle tärkeitä.
Lähde: Tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu / THL