Ruotsin kieli|Perussuomalaisten toisen varapuheenjohtajan Joakim Vigeliuksen mukaan Teemu Keskisarjan puheista on tehty liioiteltuja tulkintoja.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kiistää puolueen kielipoliittisen linjan muuttuneen tai olevan muuttumassa.
Vigelius sanoo puolueen olevan edelleen kriittinen pakkoruotsia kohtaan ja haluavan estää englannin kielen ylivallan.
Vigeliuksen mukaan Teemu Keskisarjan HBL:lle antamista kommenteista on tehty liioiteltuja tulkintoja.
Perussuomalaisten kielipoliittinen linja ei ole muuttumassa, sanoo puolueen toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.
”Puolueen ohjelmalinjaukset eivät ole muuttuneet, eivätkä ne ole ruotsin kielen, erityisesti pakkoruotsin suhteen, mihinkään muuttumassakaan”, Vigelius sanoo HS:lle.
Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja sanoi tiistaina julkaistussa HBL:n haastattelussa, että puolue on laatimassa uutta kielistrategiaa, jossa ruotsin kielen rooli muuttuisi.
Aiemmin perussuomalaisten kritiikki kohdistui ruotsin kieleen, mutta nyt se tunnistaa Keskisarjan mukaan englannin ”uudeksi vihollisekseen”. Keskisarja sanoi HBL:lle, että puolue haluaa suojella sekä suomea että ruotsia englannin vaikutteilta.
Keskisarja on johtanut työryhmää, joka on muodostanut strategiaa perussuomalaisten kielipolitiikasta.
Vigelius sanoo, että perussuomalaiset ei ole hyväksynyt puolueen virallisissa elimissä uutta kielipoliittista ohjelmaa, minkä myös HBL kertoi jutussaan.
Vigeliuksen mukaan ei ole edes varmaa, onko Keskisarjan johtaman työryhmän tuotoksia tarkoitettu siihen, että ne muuttaisivat puolueen ohjelmaa. Hän sanoo keskustelleensa asiasta Keskisarjan kanssa.
”Hän ei ollut sitä mieltä, että se olisi tarkoitettu miksikään linjapaperiksi.”
Perussuomalaiset haluaa estää Vigeliuksen mukaan englannin kielen ”ylivallan” ja sen, että se korvaisi suomen kielen yhteiskunnassa.
”Tämä on käsittääkseni se, mihin Keskisarja viittasi sillä, että perussuomalaisten kielipolitiikka on terävöitymässä tai muuttumassa. Ei se, että suhtautumisemme pakkoruotsiin tai ruotsin kielen opetukseen tai vaatimuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa olisi muuttunut aiemmasta linjasta, joka on ollut käytännössä Suomen puoluekentän kriittisin.”
Vigelius tulkitsee, että HBL on jutussaan korostanut ruotsin kielen asemaa ja perussuomalaisten suhtautumista siihen ”jonkin Keskisarjan esittämän sivuhuomion yhteydessä”.
”Vaikka perussuomalaisessa ei ole mitään intressiä muuttaa suhtautumista ruotsin kieleen.”
Hänen mukaansa puolue tulee jatkossakin olemaan ”äärimmäisen kriittinen” esimerkiksi pakkoruotsia kohtaan.
Kielipoliittisia linjauksia ei siis ole käsitelty perussuomalaisten puolue-elimissä, mutta tullaanko niitä käsittelemään?
”En osaa ottaa kantaa siihen, miten puolueen ohjelmatyöskentely tulee tässä seuraavan, erityisesti nyt puolentoista vuoden aikana kehittymään, koska se menisi tulevaisuuden ennustamiseksi”, Vigelius vastaa.
Hän toteaa, että on aivan tavallista, että puolue arvioi tarvetta ohjelmiensa päivittämiselle.
”Minulle ei näyttäydy asia sillä tavalla, että perussuomalaisten linja olisi millään tavalla muuttumassa ruotsin kielen suhteen. Minusta se on pikemminkin hyvin liioiteltu tulkinta Keskisarjan sanomisista.”
HS tavoitti Keskisarjan puheisiin liittyen myös muita perussuomalaisten puoluehallituksen jäseniä. He eivät olleet joko kuulleet kielistrategiasta, olleet perehtyneet siihen tai halunneet kommentoida asiaa.