Monet suomalaiset yritykset istuvat tietämättään kultasuonen päällä, toteaa Mikko Punnala tuoreessa Vaasan yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.
Hän viittaa niin sanottuun avaruustalouteen ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Punnala huomauttaa, että uusi avaruustalous ei ole enää tieteisfiktiota vaan arkipäivän liiketoimintaa.
– Monet suomalaiset yritykset käyttävät jo nyt avaruudesta saatavaa dataa – kuten GPS-paikannusta, kuvantamista ja viestintäyhteyksiä – ymmärtämättä olevansa osa valtavassa murroksessa olevaa avaruustaloutta. Tämä tiedostamattomuus on merkittävin este miljardien eurojen kasvupotentiaalin hyödyntämiselle, Mikko Punnala toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa paikkatietoon perustuva dataa ohjaa nykyään lähes kaikkea toimintaa. Esimerkkinä ovat esimerkiksi logistiikka, matkapuhelimet, IoT-laitteet ja älykellot.
– Metsäkoneemme, kuljetusverkostot ja koko infrastruktuurimme nojaavat satelliiteista saatavaan informaatioon. Silti monet yritykset eivät tunnista itseään avaruustalouden toimijoiksi, eivätkä siten hyödynnä esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön tarjoamaa avointa dataa liiketoimintansa kehittämiseen, Punnala korostaa.
Punnalan mukaan Suomessa on jo maailmanluokan osaamista esimerkiksi kuvantamisessa, tietoliikenne- ja paikkatietopalveluissa. Nyt tarvitaan laajempaa heräämistä siihen, että avaruudesta on tullut kriittinen osa arjen infrastruktuuria, strategista kilpailua ja strategista autonomiaa.
Geopolitiikka ja teknologia ovat avanneet avaruuden ovet pk-yrityksille
Avaruustoiminta oli pitkään suurvaltojen ja ilmailujättien yksinoikeus. Teknologinen kehitys on Punnalan mukaan kuitenkin muuttanut asetelmaa: satelliitit ovat pienentyneet, laukaisukustannukset laskeneet ja datan hyödyntämisestä tullut arkipäivää. Tämä kehitys on avannut oven ketterille pk-yrityksille, joista on tullut keskeinen osa globaalia avaruustalouden kehitystä. Samalla suurvaltakilpailun kiihtyminen on tehnyt avaruudesta strategisesti elintärkeän ja se mahdollistaa myös pienempien valtioiden oman autonomian turvaamisen.
Rahoitusmarkkinat viitoittavat nyt kehityksen suunnan. Aiemmin sijoittajat välttelivät puolustussektoria, mutta nyt pääomaa virtaa voimakkaasti kaksikäyttöteknologioihin, jotka palvelevat sekä siviili- että turvallisuustarpeita.
Tutkimuksessaan geostrategisen ja poliittisen tilannekuvan teknologiayrittäjyyteen yhdistävä Punnala korostaa, että murros avaa merkittäviä mahdollisuuksia – häiriösietoisesta paikannuksesta ja kuvantamispalvelujen laajemmasta hyödyntämisestä aina kehittyviin tietoliikenneratkaisuihin ja suomalaisen avaruustalouden ekosysteemin vahvistamiseen.
– Ydinviestini suomalaisille yrityksille on yksiselitteinen: momentum on nyt. Jos Suomi ei tartu tilaisuuteen, muut toimijat tekevät sen. Avaruustoiminta on luonteeltaan globaalia – ja nyt tarvitaan sekä strategista näkemystä että rohkeutta toimia, Punnala korostaa.