Krista Pärmäkoski, 34, on kuulunut Suomen eturivin urheilijoihin jo yli vuosikymmenen ajan. Palkintokaapista löytyy viisi olympia- ja seitsemän MM-mitalia.
Jalometallien ohella ammattihiihtäjä on kerännyt urallaan myös paljon palkinto- ja sponsorituloja. Niiden hallinnointiin hän perusti vuonna 2018 omaa nimeään kantavan yrityksen, jonka kautta hän harjoittaa sijoitustoimintaa.
Näin toimii moni muukin menestynyt yksilöurheilija, minkä vuoksi heidän nimiään ei välttämättä löydy keskiviikkona julkaistavien verotietojen kärkipäästä.
Pääomasijoitusrahasto Sport Fundin salkunhoitajana toimivan Jyrki Louhen mukaan urheilijan kannattaa perusta yritys, kun menestystä ja palkintorahoja alkaa tulla merkittävästi ja tavoitteena on liiketoiminnan kasvu.
Pärmäkoski on täyttänyt nämä kriteerit jo pitkään. Viime tilikaudella (1.5.2024–30.4.2025) Krista Pärmäkoski oy:n liikevaihto oli vajaat 220 000 euroa ja voittoa tuli saman verran. Huipputilikaudella 2022–23 yrityksen liikevaihto nousi lähes 400 000 euroon ja voittoakin tuli noin 285 000.
Mutta kun haastattelu Pärmäkosken kanssa siirtyy talousasioiden ja sijoittamisen pariin, myöntää hän naureskellen, että nyt ei liikuta mukavuusalueella.
– Se on minulle ihan täyttä hepreaa. Minulla on asioidenhoitajat, jotka huolehtivat tästä. En itse käytä siihen juurikaan aikaa.
Idea oman yrityksen perustamisesta lähti manageri Aki Pajunojan ehdotuksesta. Pärmäkoski kertoo silloin tajunneensa, että haluaa vanhempana syödä muutakin kuin kaurapuuroa.
– Minulla on eläkekertymää ehkä 50 senttiä. Kun eläkettä ei kerry, niin pitää myös ajatella sitä uran jälkeistä aikaa. Olen käynyt vain lukion. Opiskeluaika tulee sitten uran jälkeen.
Rakenteet eivät tue ammattilaisuutta
Eläkekertymät eivät nuorilla urheilijoilla ole välttämättä aivan päällimmäisenä mielessä. Pärmäkoski pohtiikin, että olisi voinut herätä ajattelemaan tulevaisuuttaan jo uran alkuvaiheilla.
– Olisi varmaan pitänyt laittaa se yritys vähän aikaisemmin. Minulla on kuitenkin ollut hyvä tilanne, ja sain sijoitukset pyörimään kohtuu aikaisin.
Pääomasijoitusrahasto Sport Fundin salkunhoitajana toimiva Jyrki Louhi kannustaakin urheilijoita oman yrityksen perustamiseen siinä vaiheessa, kun harrastuksesta haluaa tehdä ammatin.
– Kyseessähän on silloin itsensä elättäminen, ja sen edellytykset voivat yrittäjänä olla paljon parempia. Urheilu on maailman hienoin ammatti, niin kyllä sitä kannattaa tehdä taloudellisestikin fiksulla tavalla.
Avaa kuvien katselu
Jyrki Louhi on entinen ammattijääkiekkoilija ja toimii nykyisin myös HPK:n hallituksen puheenjohtajana. Kuva: Dani Branthin / Yle
Urheilijoiden talousosaaminen on Louhen mielestä kuitenkin vaatimattomalla tasolla. Yksi syy siihen on, että urheilu on Suomessa pitkään haluttu nähdä vain urheiluna.
Olemassa olevat rakenteet tukevat korkeintaan puoliammattilaisuutta. Työkaluja urheilijoiden ammattilaisuuteen ei ole ollut.
– Aika nollista lähdetään. Meillä on niin lähellä vielä se täysin aatteellinen urheilu. Urheilun ekosysteemi on kasvanut aivan valtavasti. Samanlaiset talouden ja liiketoiminnan lainalaisuudet pätevät urheiluun siinä missä muidenkin toimialojen ammatteihin.
Kauppatieteiden maisteri Minkkinen
Viime vuonna maailman huippujen joukkoon noussut ampumahiihtäjä Suvi Minkkinen perusti oman yrityksensä 2023. Erinomaisesti sujuneen viime kauden aikana 30-vuotias Minkkinen tienasi palkintorahaa lähes 150 000 euroa.
Pärmäkoskesta poiketen, Minkkinen on jo kulkenut opiskelupolun ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Urheilun ja yrittäjyyden yhdistäminen on kuitenkin vaatinut uusiin asioihin perehtymistä. Peesiapua ei juurikaan ollut tarjolla.
– Kun yritin kokeneemmilta urheilijoita kysellä asioista, niin aika vähän kukaan osasi auttaa, esimerkiksi sen suhteen, että milloin se oma yritys olisi hyvä perustaa.
Avaa kuvien katselu
Suvi Minkkinen voitti viime talvena pikamatkan MM-pronssia Lenzerheidessa. Kuva: EPA-EFE / AOP
Kun tulot koostuvat suurelta osin palkintorahoista, joiden määrää on vaikea arvioida, on verosuunnittelukin haastavampaa.
Toinen sijoitustoimintaa hankaloittava tekijä on myös se, että urheilijana keskittyminen on pääosin urheilussa.
– Sijoittamisesta jos puhutaan, niin olisihan sitä voinut hoitaa paremminkin. Mutta hitsi, kun tämä urheilu vie niin paljon aikaa, ja sitten on niin väsynyt.
Urheilija yrittäjänä
Kun puhutaan urheilijoiden taloudesta, yksilöurheilijan kuuluu Louhen mukaan ensinnäkin tiedostaa oikeudellinen asemansa. Joukkueurheilijasta poiketen, hän ei ole työoikeudellisessa palkkasuhteessa.
– Sanon monesti näin, että urheilijan tulee lähestyä asiaa niin, että hän on menestyvä urheilijayrittäjä, kuten menestyvä kahvilayrittäjä, eikä vain erinomainen kahvinkeittäjä.
– On tunnistettava koko ympäristö ja ymmärrettävä markkinoiden rahanlähteet ja ekosysteemin laajuus. Liikevaihto voi olla pientä tai suurta, mutta mihin suuntaan se menee, on se ratkaiseva tekijä.
Louhia korpeaa etenkin veropäivänä usein kuultu lause, että urheilijat kierrättävät varojaan yhtiön kautta.
– On surkuhupaisaa ajatella näin, koska urheilija on yrittäjä, halusi sitä tai ei. Yhtiöittäminen ei ole kierrättämistä.
Louhi suosittelee nuorille urheilijoille talousasioihin perehtymistä jo aikaisessa vaiheessa, joko olemalla yhteydessä asiantuntijoihin tai opiskelemalla itsenäisesti.
– Ei ole mitään opinahjoa varsinaisesti, joka opettaisi urheiluyrittäjäksi, verotuksellisiin ja juridisiin asioihin. Mutta se pitää vain oppia ja hakeutua oikeiden ihmisten äärelle.