Vaikka esimerkiksi jääkiekkoilijoiden tulot verotiedoissa näyttävät isoilta, ne eivät kerro koko totuutta. Arviolta 60 prosenttia pelaajista sijoittaa osan palkastaan rahastoihin.
Avaa kuvien katselu
Puolustavan Suomen mestarin KalPan puolustaja Jesper Mattila istuu Jääkiekkoilijoiden koulutus- ja ammatinedistämissäätiön hallituksessa. Säätiö, hallinnoi Suomen suurinta urheilurahastoa. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures
Juttu tiivistettynä
- Verohallinto julkaisee suomalaisten tuloverotuksen tiedot, mukaan lukien urheilijoiden tienestit.
- Jääkiekon SM-liigan pelaajien tulot nousevat esiin, mutta osa tuloista piiloutuu rahastoihin.
- Urheilijat voivat rahastoida tuloistaan jopa 200 000 euroa vuodessa verotuksen lykkäämiseksi.
- Suomessa on viisi urheilijarahastoa, joiden varallisuudesta jääkiekkoilijoiden osuus on 80–90 prosenttia.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Keskiviikkona Verohallinto julkaisee suomalaisten tuloverotuksen julkiset tiedot. Varsinkin jääkiekon SM-liigan pelaajat nousevat esiin urheilijoiden tienestejä verrattaessa, mutta iso osa jääkiekkoilijoiden tuloista ei näy verotiedoissa.
Urheilijoilla on lain mukaan oikeus rahastoida urheilijarahastoon tuloistaan enintään 50 prosenttia ja maksimissaan 200 000 euroa vuodessa.
Urheilija ei itse sijoita mitään rahaa mihinkään, vaan hän voi siirtää rahaa valtiovarainministeriön nimeämään säätiöön, joka hallinnoi urheilijarahastoa. Säätiö vastaa kunkin urheilijarahaston sijoituspolitiikasta. Urheilija pääsee käytännössä valitsemaan omien varojensa sijoitusten riskitason, ei muuta.
Urheilija luovuttaa siis varansa säätiön hallinnoiman urheilijarahaston haltuun. Säätiöillä on varainhoitajien sijoituspaletti käytössä.
Urheilutulo
- Urheilijaksi määritellään henkilö, joka ansaitsee urheilemalla vuodessa yli 9 600 euroa.
- Urheilu- ja valmennusrahastoihin kelpaa vain tuloverolain määrittelemä urheilutulo.
- Valmennus- ja urheilijarahastoja saavat hallinnoida valtiovarainministeriön nimeämät säätiöt.
- Tyypillisimmät esimerkit urheilutulosta ovat urheilijan saamat palkinto- ja starttirahat.
- Urheilutuloksi katsotaan myös urheilijan sponsoritulot, mutta vain jos yksi ehto, kolmikantasopimus, täyttyy. Yhteistyökumppanin ja urheilijan lisäksi sopimuksessa on oltava mukana lajiliitto.
- Työsuhteisia joukkueurheilijoita lukuun ottamatta urheilijoiden ansiotulot ovat usein raskaammin verotettuja, sillä urheilija ei saa palkkaa, vaan palkkioita. Palkkiosta taas ei myönnetä tulonhankkimisvähennyksiä, kuten ansiotulovähennystä tai työtulovähennystä.
Lähde: Vero.fi
Erityisen aktiivisia rahastojen asiakkaita ovat jääkiekkoilijat, joilla on arviolta 80–90 miljoonaa euroa eri urheilijarahastoissa.
Jos SM-liigapelaaja saa seuralta palkkaa vaikkapa 200 000, hän voi sijoittaa 100 000 euroa rahastoon ja verotiedoissa hänen tulonaan näkyy 100 000 euroa.
Viidessä urheilijarahastossa arviolta 100 miljoonaa euroa
Suomessa toimii viisi eri urheilijarahastoa, joiden yhteenlaskettu varallisuus on arviolta 100 miljoonaa euroa. Jääkiekkoilijoiden osuus tuosta potista on 80–90 prosenttia.
Rahastoon sijoittamalla urheilija voi siirtää tuloveron maksamisen uran jälkeiselle ajalle. Varojen nostaminen on veronalaista vasta sitten, kun niitä nostetaan uran loputtua. Rahastosijoittamiseen pätevät samat hyödyt ja riskit kuin tavallisella pulliaisella. Sijoituksen arvo voi nousta ja kasvaa korkoa korolle. Tai sijoituksen arvo voi laskea.
Ero tavalliseen pulliaiseen tulee siitä, että pulliainen on maksanut palkkatulostaan jo veron ennen sijoittamista rahastoon.
Valmennusrahasto on yksilöurheilijan uran pyörittämistä varten
Urheilijarahastojen lisäksi Suomessa on kaksi valmennusrahastoa. Niissä on reilut toistatuhatta urheilijaa. Samoin kuin urheilijarahastoiden kohdalla, valmennusrahastoja hoitavat valtiovarainministeriön nimeämät säätiöt.
Yleisurheilun tukisäätiön alla toimiva rahasto on tarkoitettu vain ja ainoastaan yleisurheilijoille. Suomen urheilun tukisäätiön alla toimiva taas on avoin kaikkien lajien yksilöurheilijoille.
Valmennusrahastosta nostetaan varoja uran pyörittämistä varten. Kuitteja vastaan urheilija voi nostaa rahastosta varoja esimerkiksi leireihin, kilpailumatkoihin ja urheiluvälineisiin. Valmennusrahastoihin kertyy urheilijatuloja yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa.
Kuluja varten nostetut rahat eivät näy urheilijan verotiedoissa. Valmennusrahastosta nostetut varat näkyvät verotiedoissa vasta, kun urheilija nostaa sieltä verokortilla urheilijan palkkiota.
Yksilöurheilija voi perustaa myös osakeyhtiön hallinnoidakseen tulojaan, kun ne kasvavat riittävän suuriksi. Verottaja on ohjeistanut, että urheilija ei voi hallinnoida urheilutulojaan samanaikaisesti valmennusrahastossa tai yhtiössä, vaan on valittava jompikumpi.
Lähteet: Vero.fi, Suomen Olympiakomitean valmennusrahaston ja urheilijarahaston verkkosivut, Suomen Urheilun tukisäätiön asiamiehen Perttu Pajukosken haastattelu