Kyseessä on ensimmäinen uusi laji Megachile (Hackeriapis) -mehiläis­ryhmässä yli 20 vuoteen.

Lucifer-mehiläinen sivulta kuvattuna.

Avaa kuvien katselu

Länsi-Australian uusi mehiläislaji kantaa sarvia kuin paholainen. Kuva: Kit Prendergast

Länsi-Australiasta on löytynyt uusi kotoperäinen mehiläislaji, joka erottuu joukosta hurjalla ulkonäöllään.

Megachile (Hackeriapis) luciferiksi nimetyn mehiläislajin naaras kantaa päässään pieniä, pirun sarvia muistuttavia ulokkeita.

Mehiläisen tunnisti Curtinin yliopiston tutkija, tohtori Kit Prendergast.

Lucifer-mehiläinen päältä kuvattuna.

Avaa kuvien katselu

Mehiläinen sai nimensä Lucifer-tv-sarjasta. Lucifer on latinaa ja tarkoittaa valonkantajaa, mutta se viittaa myös raamatulliseen paholaiseen. Kuva: Kit Prendergast

Lucifer-nimensä mehiläinen sai tutkijan katsoman Netflix-sarjan inspiroimana. Lucifer tarkoittaa latinaksi valonkantajaa, mutta viittaa myös raamatulliseen paholaiseen.

– Kirjoittaessani lajin kuvausta katsoin Lucifer-sarjaa, ja nimi tuntui sopivan täydellisesti, Prendergast kertoo yliopiston tiedotteessa.

DNA-analyysit ja museokokoelmien vertailut vahvistivat, ettei laji vastannut mitään aiemmin tunnettua mehiläistä. Kyseessä on ensimmäinen uusi laji Megachile (Hackeriapis) -mehiläisryhmässä yli 20 vuoteen.

Lucifer-mehiläinen edestä kuvattuna.

Avaa kuvien katselu

Sarvekas pörriäinen löytyi harvinaisen kasvin läheltä Länsi-Australiassa. Löydön tehnyt tutkija on huolissaan molempien lajien tulevaisuudesta. Kuva: Kit Prendergast

Laji löytyi Goldfieldsin alueelta, harvinaisen Marianthus aquilonaris -kukan luota. Myös kasvilaji on kotoperäinen ja esiintyy vain pienellä alueella Länsi-Australiassa.

Prendergast painottaa, kuinka tärkeää on tutkia kotoperäisiä pölyttäjiä ennen kuin niiden elinympäristöjä muutetaan. Goldfieldsissä mehiläisten elinympäristöä uhkaa ilmastonmuutoksen lisäksi kaivostoiminta.

Uutinen julkaistiin sopivasti Australian pölyttäjäviikolla, jolloin juhlistetaan pölyttäjien elintärkeää roolia luonnossa ja ruoantuotannossa.

Tutkimusta tukivat Atlas of Living Australia, Goldfields Environmental Management Group ja Yhdysvaltain maataloustutkimuslaitos.