Tekoäly-yhtiö Silo AI:n myynti amerikkalaiselle puolijohdeyhtiö AMD:lle oli viime vuoden suurin yrityskauppa Suomessa. AMD osti suomalaisyhtiön noin 615 miljoonalla eurolla, mikä tarkoitti mukavaa tilipäivää Silo AI:n yhdelle perustajalle ja toimitusjohtajalle Peter Sarlinille.
Sarlin omisti Silo AI:sta vajaat 40 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 222 miljoonan euron verotettavaa tuloa.
Sarlin ei kuitenkaan ole viime vuoden tulolistan kärjessä. Hän löytyy sijalta 10. Tämä johtuu siitä, että hän omisti Silo AI:n oman yhtiönsä kautta.
Sarlin huomauttaa, että verosuunnittelusta tässä ei ole kyse. Pikemminkin päinvastoin.
Avaa kuvien katselu
Peter Sarlin ymmärtää, että verotietojen avoimuus voi olla epämukava asia monelle ihmiselle. “Mutta se on osa sitä Suomea, jossa olen kasvanut”, hän sanoo. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Sarlinin Post Scriptum -yhtiö maksoi viime vuonna veroja vajaat 45 miljoonaa euroa, joista valtaosa koskee AMD-kauppoja. Jos Sarlin haluaa nostaa nämä rahat yhtiöstään ulos, hän maksaa verot uudestaan. Silloin hänet todennäköisesti löydettäisiin myös tulolistan kärjestä.
Sarlin katsoo, että Suomen verojärjestelmä toimii monella tavalla hyvin, mutta tältä osin se kaipaisi hienosäätöä.
– Post Scriptum on suomalainen yhtiö ja maksaa veronsa Suomeen, mutta en usko että tämä kaksoisverotus tukee kasvua, hän toteaa.
Sarlinin mielestä Suomeen pitäisi luoda rakenteet, jotka kannustavat yrittäjiä sijoittamaan menestyksensä takaisin tänne, ei siirtämään sitä täältä pois. Sarlinkin olisi voinut välttää kaksoiverotuksen perustamalla Post Scriptumin ulkomaille.
Näin hän ei kuitenkaan halunnut tehdä. Sarlin sanoo, että hänelle Post Scriptum ei ole vain yhtiö, vaan se on myös sijoitus Suomeen ja Eurooppaan.
– Uskon, että jos haluamme vahvistaa suomalaista ja eurooppalaista ekosysteemiä, meidän pitää myös itse kantaa vastuumme täällä.
Raha ei ole muuttanut elämää
Vaikka AMD-kaupoista ei tilitetty euroja suoraan Sarlinin tilille, kaupat näkyvät myös hänen henkilökohtaisissa tuloissaan.
Sarlinin viime vuoden tulot olivat 17,6 miljoonaa euroa. Summa muodostuu pääsääntöisesti AMD:n kannustinohjelman mukaan maksetuista palkkioista. Veroja Sarlin maksoi vajaat 9,2 miljoonaa euroa.
Sarlin ei kuitenkaan myönnä, että raha olisi muuttanut hänen elämäänsä millään tasolla.
– Ajan edelleen samalla autolla ja asun samassa asunnossa, hän kertoo.
Avaa kuvien katselu
Sarlin kertoo, ettei hän ole tehnyt ökyhankintoja. Yrityskaupan mahdollistamat panostukset liittyvät sen sijaan säätiötoimintaan, sijoituksiin ja teknologian kehitykseen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Tässä kohtaa hän nostaa esille tutkijataustansa. Sarlin teki jatko-opiskelijana väitöskirjaa koneoppimisen soveltamisesta taloustieteeseen. Tämän tiimoilta hän työskenteli tutkijana niin Euroopan keskuspankissa, Kansainvälisessä valuuttarahastossa kuin Suomen Pankissa. Tämän jälkeen hän on toiminut erilaisissa akateemissa rooleissa.
Harva lähtee akateemiseen maailmaan rahan perässä, Sarlin huomauttaa.
– Ei se kompensaatio ikinä ole oikeastaan ollut keskiössä – on se sitten suuri tai pieni kompensaatio. Tärkeintä minulle on ollut se, että saan tehdä merkityksellistä työtä.
Peter Sarlin kertoo, mitä raha merkitsee hänelle.Silo AI:n myynti ei ollut päätepiste
AMD-kauppojen jälkeen Sarlin on jatkanut omassa roolissaan eli Silo AI:n toimitusjohtajana. Silo AI:sta on puolestaan muodostunut AMD:n globaali tekoälylaboratorio, jonka pääkonttori on Helsingissä.
Viimeisen vuoden ajan Sarlin on integroinut perustamaansa yhtiötä osaksi AMD:n organisaatiota.
Kaupat eivät siis olleet päätepiste, vaan osa jatkumoa.
– Silo AI on päässyt hyvin merkittävään paikkaan osaksi oikeastaan ainoaa haastajaa maailman suurimmalle yhtiölle, Sarlin toteaa viitaten puolijohdejätti Nvidiaan.
Sarlin katsoo, että maailma tarvitsee kilpailukykyisen vaihtoehdon Nvidialle, jonka sirut ovat avainasemassa nykyisessä tekoälyhuumassa. Tätä vaihtoehtoa Silo AI on nyt mukana rakentamassa osana AMD:tä. Ilman kauppoja tällaista mahdollisuutta suomalaisyhtiölle tuskin olisi tullut.
Nyt Silo AI osallistuu AMD:n hankkeisiin, joissa kumppaneina on Chat GPT:n kehittäneen tekoäly-yhtiö Open AI:n kaltaisia toimijoita, Sarlin kertoo.
– Realiteetti on se, että samankaltaista teollista toimijaa ja samankaltaisia resursseja ei löydy Suomesta. Silloin oikeastaan se kysymys on, miten Silo AI:lla olisi mahdollisimman suuri vaikuttavuus Suomen tekoälyekosysteemille, Sarlin pohtii.
Sarlinin johtopäätös oli, että suurin vaikuttavuus voidaan saavuttaa osana sirujättiä.
– AMD:n globaalina tekoälylaboratoriona me pääsemme tekemään hyvin merkityksellistä työtä. Samalla Suomi pääsee tärkeään positioon siinä, että meidän pääkonttorimme on Helsingissä.
Avaa kuvien katselu
AMD-kauppojen jälkeen Sarlin on jatkanut Silo AI:n toimitusjohtajana. Kulunut vuosi on mennyt suomalaisyhtiön intergroimisessa osaksi amerikkalaista sirujättiä. Kuva: Henrietta Hassinen / YleSarlin toivoo lisää tekoälymiljonäärejä
Silo AI:n myynnistä tulleet miljoonat ovat antaneet Sarlinille mahdollisuuden tukea hänelle itselleen merkityksellisiä asioita. Tuki on jakautunut käytännössä kahteen haaraan: akateemiseen ja liiketoiminnalliseen.
Sarlin on perustanut voittoa tavoittelemattoman Foundation PS -säätiön, joka tukee pitkäjänteistä tutkimustoimintaa. Säätiö teki tammikuussa 10 miljoonan euron lahjoituksen 13 tekoälyprofessuurin perustamiseen yliopistoihin ympäri Suomea.
Liiketoiminnallisella puolella toimii Post Scriptum, joka keskittyy etenkin tekoälyjärjestelmien ja niiden kehittämisen rahoittamiseen. Viimeisin esimerkki tästä on älykkäitä miehittämättömiä järjestelmiä ja johtamisjärjestelmiä kehittävä tekoäly-yhtiö Nest AI, joka on aloittanut yhteistyön Puolustusvoimien kanssa. Post Scriptum omistaa Nest AI:n ja rahoittaa yhtiön kasvua.
Sarlin uskoo, että jatkossa hänen kaltaisiaan tekoälymiljonäärejä nähdään tulolistojen kärjessä enemmän. Hän alleviivaa, että tekoäly on jo nyt merkittävä osa kaikkea tuotekehitystä.
– Tekoäly on osa niitä johtavia tuotteita, joita Suomessa pitäisi kehittää vielä enemmän, ja silloin ehkä näin konseptina toivoisin Suomeen todella paljon tekoälymiljonäärejä, Sarlin sanoo.
Avaa kuvien katselu
Sarlin pitää erittäin tärkeänä, että Euroopassa ja Suomessa kehitetään kilpailukykyisiä tuotteita. ”Meidän on pakko kasvattaa meidän omaa tavoitetasoa ja rohkeutta lähteä yrittämään moonshot-hankkeita”, Sarlin sanoo. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Silo AI nousi nopeasti poikkeukselliseksi tekoäly-yhtiöksi
Silo AI sai alkunsa Sarlinin perustamassa Infolytika-yrityskiihdyttämössä. Yhtiö perustettiin kehittämään tekoälyratkaisuja yritysten erilaisiin tarpeisiin. Kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda Suomeen menestyvä tekoälyekosysteemi.
Sarlin lisäksi yhtiötä oli perustamassa Nokian entinen teknologiajohtaja ja nykyään pääomasijoittajana toimiva Tero Ojanperä, ohjelmistoyhtiö Elektrobitillä omaisuutensa tehnyt Juha Hulkko ja hänen sarjayrittäjäpoikansa Ville Hulkko, sekä tilintarkastus- ja verokonsulttiyhtiö PwC:n entinen Suomen-toimitusjohtaja Johan Kronberg sekä tekoälytutkija Kaj-Mikael Björk.
Vuonna 2017 Silo AI nostettiin ulos Infolytikasta (joka myöhemmin vaihtoi nimensä Post Scriptumiksi), jotta se kasvaisi nopeammin.
Ja yhtiö kasvoi. Työntekijöiden määrä nousi ensin muutamasta kymmenestä sataan ja kun AMD osti yhtiön viime vuonna, se työllisti noin 300 ihmistä. Samassa ajassa Silo AI:n liikevaihto kasvoi yli 20 miljoonaan euroon.
– Me teimme sen sillä ajatuksella, että rakennamme kestävällä pohjalla olevaa, pitkäjänteistä liiketoimintaa, Sarlin sanoo.
Hän huomauttaa, että Silo AI oli vuosien ajan kannattava yhtiö, mikä on poikkeuksellista tekoäly-yritysten parissa.
– Emme olleet missään nimessä pakon edessä tai edes nostamassa rahoitusta, vaan näimme, että voimme tehdä suurempaa vaikuttavuutta osana AMD:tä, Sarlin perustelee kauppoja.