Tulot ja verot 2024|Matti Häll rikastui myymällä ohjelmistoyhtiönsä, jonka nykysuuntaan hän on pettynyt. Potti päätynee lopulta lapsille.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Ohjelmistoyrittäjä Matti Häll, 77, nousi Suomen kolmanneksi kovatuloisimmaksi 30,7 miljoonan euron tuloilla.
Häll myi viime vuonna omistuksensa perustamastaan Admicom-yhtiöstä noin 50 miljoonalla eurolla.
Häll uskoo tekoälyn olevan yhtä merkittävä teknologia kuin internet, mutta varoittaa markkinoiden ylikuumenemisesta.
Häll pitää uransa parhaana päätöksenä työntekijöiden sitouttamista osakkeenomistajiksi yhtiöissään.
Suomen suurituloisimpien kärkikahinoihin nousi nimi, joka ei ole monelle tuttu.
Hän on Matti Häll, 77, jonka nimi aiempina vuosina kävi lähellä eniten ansainneiden kärkeä. Nyt hän nousee kertaheitolla kolmanneksi.
Hällin kokonaistulot olivat yrityskaupan siivittämänä viime vuonna 30,7 miljoonaa euroa. Hän vastaa puhelimeen keskiviikkoaamuna Espanjan Aurinkorannikolta.
”Pieni ja köyhä maa Suomi on, kun tämmöisellä pääsee tällaiseen asemaan. Tarkoittaa, että vähän on onnistuneita yrityksiä”, Häll tuumaa linjan välityksellä Benalmádenasta, jossa hänellä on ollut talo vuodesta 2002.
Keski-Suomen Haukivuorelta kotoisin oleva Häll kokosi vaurautensa ohjelmistoalalla. Hänen isänsä oli sähköalalla, minne poikakin oli matkalla, kunnes ura lähti vetämään tietokoneiden suuntaan.
Häll perusti ohjelmistoyritys Liinoksen 1980-luvun lopulla, ja se myytiin norjalaiselle Vismalle vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Sitten hän perusti toisen yrityksen, Admicomin. Se tuottaa ohjelmistoja rakennusalalle ja listattiin vuonna 2018 pörssin kasvuyhtiöiden listalle eli First Northiin.
Häll myi viime vuonna kaikki omistuksensa noin 50 miljoonalla eurolla pörssissä.
”En ollut enää moneen vuoteen hallituksessa, ruotsalaisethan valtasivat sen listautumisen jälkeen. Rakennusalan suhdanteessa firma on, eli siinä mielessä ymmärrettävää, ettei se ei ole lennossa tällä hetkellä. Oli aika luonnollista häipyä.”
Yhtiöstä kohistiin viime vuoden lokakuussa, kun Hällin irtaantumisen jälkeen myös toimitusjohtajalle näytettiin ovea.
Hällin mielestä firma on tehnyt sittemmin vääriä ratkaisuja. Admicom tietyllä tapaa henkisesti jatkoi Liinoksen matkaa, joten hän koki, että uudet ihmiset eivät ”olleet nähnet hommaa ja markkinaa ensinkään.”
Häll on elänyt internetin yleistymisen kanssa rinta rinnan myötä- ja vastoinkäymisissä
Liinoksen myynti sattui vuosituhannen vaihteen it-kuplan puhkeamisen aikoihin.
Nyt kaikki puhuvat tekoälystä ja puolijohdefirmojen osakekurssit vain nousevat. Toistaako historia itseään ja kohta kuuluu poks?
”Kyllä tämmöisessä tilanteessa markkinat kuumenevat, koska siellä on uskomattomia mahdollisuuksia ja porukat haluavat päästä siihen mukaan. Erittäin todennäköistä, että tämä ylikuumenee ja sitten on uusi alku.”
Niin kävi internetinkin kanssa. Vaikka hype poksahti, niin nyt kaikki käyttävät nettiä. Itse tekoälyteknologiaan hänellä on luottoa:
”Tämä on vähintään samaa luokkaa kuin netin tulo aikanaan.”
Häll on yhä eri yritysten hallituksissa, mutta ei operatiivisissa rooleissa.
Hän pitää uransa mieleisimpänä liikkeenä sitä, että on sitouttanut työntekijöitään ottamalla heitä osakkaiksi. Kun Liinos listattiin pörssiin vuonna 1999, oli sitä reilun sadan työntekijän salkussa.
”Tarkoittaa, että olen koko ikäni saanut tehdä töitä porukoiden kanssa, joilla on yhteinen intressi. Minä en ole ollut erillinen omistaja ja työntekijät työntekijöiltä. Minusta se on ollut kivaa, ollaan samaa jengiä”.
Liinoksen myyntiin liittyi epäselvyyksiä, joista Häll sai seitsemän kuukauden ehdollisen vankeustuomion vuonna 2008. Hän teki isoja osakekauppoja ennen myyntiä Vismalle, joten hänet tuomittiin sisäpiiritiedon väärinkäytöstä.
Vuonna 2005 Häll oli lööpeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tulleista sakoista, koska hän nukahti veneensä ruoriin ja karautti maille.
Admicomin kautta saatuja tuloja hän ei aio kipata esimerkiksi uuteen firmaan.
”Eihän tässä itse enää mitään paljoa tarvitse. Lapsille ne varmaan menee, koska itse olen jo 77. Ei tässä kymmeniä miljoonia enää tarvitse.”