Lakisääteisyys sekä ammatinharjoittamisen rakenne ovat yksi syy sille, miksi psykoterapeuteista ei ole tilanteen pelastajiksi.
Avaa kuvien katselu
Kouluihin ei saada riittävästi koulupsykologeja, vaikka psykologeja Suomessa on paljon. Arkistokuva. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Suomessa on kärsitty jo pitkään koulupsykologien puutteesta. Samaan aikaan monet psykoterapeutit kärsivät asiakaspulasta.
Jo yli puolet hyvinvointialueista ostaa koulupsykologien palveluita yksityisiltä yrityksiltä.
Juurisyy ei ole kuitenkaan psykologien vähäisyys. Psykologeja on Suomessa väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa.
Mistä epäsuhta koulupsykologien puutteen ja psykoterapeuttien asiakaspulan välillä johtuu?
Suomen psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen näkee ongelmaan monia syitä.
Kun tehtäväkenttä on näinkin laaja, ovat monet kokeneet sen vaativaksi
Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen
Yksi niistä on se, että koulupsykologin virka on aidosti lakisääteinen ja myös ammatinharjoittamisen rakenne on erilainen.
– Koulussa psykologi joutuu vastaanottamaan koko mielenterveyshaasteiden kirjon oppimisvaikeuksista aina vakavampiin mielenterveyshäiriöihin asti. Ja kun tehtäväkenttä on näinkin laaja, ovat monet kokeneet sen vaativaksi, Lipsanen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Jari Lipsanen sanoo, ettei palkkaus ja muut työsuhteen edut ole tyypillisesti olleet koulupsykologeilla aivan ajan tasalla. Kuva: Jari Kovalainen / Yle
Hänen mukaansa koulupsykologien tehtävät ovat hyvinvointialueella olevia toimia, ja siksi kuvioon kuuluu maantieteellinen haaste.
– Meillä on tietyt kasvukeskukset ja isoin haaste on juurikin hieman syrjäisempi seutu ja pienet koulut, missä ollaan laajoilla alueilla ja matkat voivat olla pitkiä, Jari Lipsanen luettelee.
Psykoterapia puolestaan on vahvasti ammatinharjoittajalähtöistä. Yrittäjäriskillä toimivalla pienikin heitto asiakasvirrassa saattaa merkitä paljon.
Mitä eroa on psykologilla ja psykoterapeutilla?
Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, psykoterapeutti taas on nimikesuojattu.
Moni psykoterapeutti on myös psykologi, sillä kyseessä on täydennyskoulutus. Toisaalta psykoterapeutiksi voi kouluttautua myös muun soveltuvan sotealan tutkinnon pohjalta. Psykoterapeuteissa onkin esimerkiksi sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän pohjakoulutuksen hankkineita.
Psykoterapeutti voi myös toimia koulupsykologina, jos hänellä on taustalla psykologin koulutus.
Koulupsykologin tehtävä on lakisääteinen ja siihen kuuluu yhteisöllinen, ennaltaehkäisevä työ, joka taas ei kuulu psykoterapian viitekehykseen.
Lähde: Puheenjohtaja Jari Lipsanen, Psykologiliitto.
Lipsasen mukaan yliopistojen sisäänottoa psykologiassa on kasvatettu merkittävästi jo vuodesta 2020 alkaen, mutta näkyviä tuloksia voidaan odottaa vasta näinä aikoina, koska valmistumisaika on pitkä.
Markkinoilla jo liikaa palvelupsykologeja?
Pohjalaismaakunnista Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan koulupsykologitilanne on huono, mutta Pohjanmaan hyvinvointialueella se on saatu kohenemaan huomattavasti.
Vaikka Etelä-Pohjanmaan tilanne on hieman parantunut, on sielläkin viroista edelleen täyttämättä noin puolet. Keski-Pohjanmaalla taas jopa puolet viroista on edelleen täyttämättä.
Tällä hetkellä Pohjanmaalla 35 virasta enää 7 on täyttämättä. Vaje on painottunut Laihialle sekä Maalahteen, Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin. Näissä paikoissa tilannetta on paikattu muun maan tavoin ostopalveluilla.
Avaa kuvien katselu
Sofia Hedmanin mukaan hyvä tiimihenki sekä mahdollisuus työnohjaukseen ja koulutuksiin ovat niitä avaintekijöitä, joilla Pohjanmaan hyvinvointialueen koulupsykologitilannetta on saatu paremmaksi. Kuva: Jakob Lillas / Yle
Pohjanmaan hyvinvointialueen johtava koulupsykologi Sofia Hedman tunnistaa kuitenkin koko maata ravistelevan ongelman.
Hedmanin näkemyksen mukaan hidas palkkakehitys on saanut monet vastavalmistuneet psykologit aloittamaan heti yksityisinä ammatinharjoittajina ja myymään palvelujaan henkilöstövuokrausfirmojen kautta työsuhteen sijaan. Toinen haaste ovat monia koulupsykologeja kuormittavat suuret oppilasmäärät.
– Kun aloitin tässä työssä kolme vuotta sitten, markkinat olivat myyjän puolella, mutta viimeisin kilpailutus jonka teimme, osoitti että firmat kilpailevat nyt toimeksiannoista, ja se painaa hinnat alas, Hedman sanoo.
On jännittävää nähdä, mihin tämä johtaa.
Pohjanmaan hyvinvointialueen johtava koulupsykologi Sofia Hedman
Hänen mukaansa ne psykologit, jotka ovat päättäneet myydä palvelujaan, joutuvat nyt tekemään toimeksiantoja huonommilla ehdoilla. Tämä on saattanut johtaa siihen että markkinoilla voi olla jo liikaa palvelupsykologeja.
– On jännittävää nähdä, mihin tämä johtaa. Vakituinen työsuhde jossa on maksetut lomat ja maksettu sairausloma, tarjoaa monia etuja ja turvaa. Silti monet psykologit sanovat haluavansa vapauden, jonka itsenäinen työnantajuus tuo mukanaan, Sofia Hedman kertoo.
Vaikka tekijöistä olisi pula, työssä voi viihtyä. Maaliskuussa 2024 julkaistulla videolla kolme Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen koulupsykologia kertoo, miksi pitävät työstään.