Järvisydämen talousvaikeuksien takaa löytyy korona-ajan läpi jatkunut investointihuuma ja tärkeän sijoittajan lähteminen.
Yle kertoi Järvisydämen yritysryppään talousvaikeuksista eilen. Samalla toimitusjohtaja ja pääomistaja Markus Heiskanen myönsi maksuvaikeudet ensimmäistä kertaa.
Luksuslomakohde on ollut uutisotsikoissa myös ukrainalaisen työvoiman kohteluun liittyen.
Tässä jutussa käymme läpi talousvaikeuksiin johtaneita syitä. Markus Heiskanen vastaa kysymyksiin siitä, miten yritykset aikovat selvitä tilanteesta.
Avaa kuvien katselu
Lomakylän alueelle on rakennettu useita erilaisia majoitusvaihtoehtoja. Kuva: Esa Huuhko / YleYritysten omistukset uusiksi
Lapin estetiikkaa hyödyntävä luontomatkailukohde on kasvanut voimakkaasti kuluneen kymmenen vuoden aikana. Samalla investoinnit ovat kasvattaneet yritysryppään velkataakkaa merkittävästi.
Kallioon louhittu järvikylpylä valmistui vuonna 2017, ja sen jälkeen hotelliravintolan ympäristöön on noussut maisemasviittejä ja kotahotelleja.
Lomakylässä toimii kymmeniä yrityksiä. Niistä tärkeimmät kuuluvat kahteen konserniin, joiden pääomistaja ja toimitusjohtaja on Markus Heiskanen.
Hän on mukana useissa muissakin firmoissa.
Heiskasen perhe kehitti aluetta kahden vuosikymmenen ajan yhdessä Vettenrannan perheen kanssa.
Vuonna 2021 Image Wearin perustaja Pekka Vettenrata päätti vetäytyä hallitustyöstä. Hänen tyttärensä toimi muutaman yrityksen hallituksessa, kunnes Järvisydän lunasti Vettenrannan perheen osuuden viime vuonna.
Perhe ei halua kommentoida asiaa, mutta he vahvistavat lähdön.
Uudet omistusjärjestelyt sälyttivät taloudellista vastuuta yhä enemmän Heiskasen perheelle ja vaikuttivat Järvisydämen yritysrakenteisiin.
Kun Heiskasen ja hänen omistamiensa yhtiöiden omistusosuudet kasvoivat, ne saivat enemmistön osakkeista.
Näin asuntolaivoja rakentaneesta House Boat Saimaasta ja maisemasviittiyhtiö Saimaa Luxurysta tuli Järvisydän-konsernin tytäryhtiöitä. Konserniin liitettiin viime vuonna myös Kuopiossa sijaitseva Hotel Tahko.
Yrittäjäpariskunta Jutta ja Juha Larmin rakennuttama Kuru Resort taas on liitetty osaksi Lomakylä Järvisydän -konsernia.
Luksuslomakohde valmistui jouluksi 2021, mutta Larmit luopuivat omistuksestaan runsas vuosi myöhemmin.
Avaa kuvien katselu
Heiskasen perheen omistukseen on siirtynyt muun muassa luksusmajoitusta rakentanut Kuru Resort. Kuva: Esa Huuhko / Yle
Yle kävi Järvisydämen ja Lomakylä Järvisydämen tilinpäätökset läpi yhdessä LUT-kauppakorkeakoulun laskentatoimen yliopisto-opettaja Antero Tervosen kanssa.
Hän pitää yhtiöiden rakennetta monimutkaisena: kummallakin konsernilla on samat omistajat, ja tytäryhtiöiden liiketoiminnot ovat osittain päällekkäisiä.
Markus Heiskasen mukaan Järvisydämessä toimivia yhtiöitä järjestellään uudelleen vielä marraskuun aikana. Tarkoituksena on luoda yhtiö, jossa on mukana kymmenen kiinteistöyhtiötä.
Puolitoista vuotta kestäneiden neuvotteluiden jälkeen rahoittajaksi löytyi ulkomainen pankki.
– Näin tulee ajankuvaan sopivampi toimija.
Avaa kuvien katselu
Järvisydämen toimitusjohtaja Markus Heiskanen toivoo, että Suomen talous lähtisi nousuun. Kuva: Esa Huuhko / YleLomakylä maksuvalmius oli heikko
Tilinpäätöksiä tarkastellessaan Antero Tervonen selvitti, millä tolalla yritysten maksuvalmiudet ovat olleet.
Se tarkoittaa, minkä verran yrityksellä on nopeasti rahaksi muutettavaa omaisuutta, jolla se voi selviytyä lyhytaikaisista veloistaan.
Kylpylähotellia pyörittävä yritys teki viime vuonna puolitoista miljoonaa euroa voittoa. Tervosen mukaan sen maksuvalmius oli tyydyttävä, lähes hyvä.
Lomakylä Järvisydämen maksuvalmius sen sijaan oli erittäin huono vielä vuonna 2023, mutta nousi viime vuonna tyydyttävälle tasolle.
Taloustilanne parani, kun yritys laski liikkeelle 23,5 miljoonan euron joukkovelkakirjan. Se on tapa kerätä pääomaa suurelta sijoittajajoukolta.
Markus Heiskanen kertoo, että Lomakylä Järvisydämen tilannetta selvitettiin syvällisesti kolme vuotta sitten. Suomalaiset pankit eivät suostuneet rahoittamaan yritystä.
Kansainvälinen rahoittaja vaati, että yrityksen rahoitettavien rakennusten tulee sijaita omistamallaan maalla.
Heiskasen mukaan tämä selittää hänen pääomatulojaan, jotka olivat viime vuonna 1,1 miljoonaa euroa – kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Heiskasen mukaan hän myi tontin ja sijoitti rahat yhtiöön.
Avaa kuvien katselu
Osa rakennushankkeista on vielä kesken. Perustusten päälle tulee lisää igluja. Kuva: Esa Huuhko / YleKorona-ajan vauhtisokeus
Järvisydämen alueen rakentamiseen on myönnetty runsaasti julkista tukea. Eri yritysten saamat tuet kertovat kiivaasta investointitahdista etenkin vuosina 2020–2022.
Koronavuosina kylpylähotelli tahkosi hyvää tulosta, kun Itä-Suomessa koettiin ennennäkemätön matkailubuumi. Heiskasen mukaan monet yritykset luulivat, että meno jatkuu entistä vauhdikkaampana.
– Se sokaisi minutkin.
Heiskasen mukaan investoiminen vaikutti järkevältä, koska majapaikat olivat lähes täynnä.
Nyt hän ei suunnittele enää uusia rakennushankkeita. Viimeiset investoinnit valmistuvat vuoden sisällä.
Heiskanen selittää talousvaikeuksia maailmantilanteella, joka johti korkojen nousuun ja karkotti ulkomaiset matkailijat:
Video: Esa Huuhko / Yle
Julkiset tuet yrityksille
Moni Järvisydämen alueella toimiva yritys on saanut julkista investointitukea. Summissa ovat mukana tuet, jotka on maksettu vuosina 2016–2025.
Järvisydän: 1 664 360 euroa
Kuru Resort Saimaa: 1 320 414 euroa
Houseboat Saimaa: 1 112 577 euroa
Design Hotel Finland: 966 536 euroa
Saimaa Treehouse: 957 020 euroa
Saimaa Luxury: 700 000 euroa
Järvikarhu: 690 912 euroa
Lomakylä Järvisydän: 574 115 euroa
Finland DMC Oy: 59 985 euroa
Finland Central Booking: 5 850 euroa
LomaSydän: 4 875 euroa
Saimaa Yacht Charters: 3 600 euroa
Yhteensä: 8 060 244 euroa
Lähde: Etelä-Savon ely-keskus