HS-haastattelu|Naton varapääsihteeri Radmila Šekerinska osallistui Helsingissä järjestettyyn Arctic Space Forum -tapahtumaan. Nato suhtaiutuu Venäjän ja Kiinan kasvaviin avaruuskykyihin realistisesti, hän sanoo.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Naton varapääsihteeri Radmila Šekerinska sanoo, ettei Venäjä ole valmis neuvottelemaan rauhasta Ukrainassa.
Šekerinska kommentoi presidentti Niinistön ehdotusta Venäjä-dialogista, todeten sen olevan kaukana nykytilasta.
Naton Arctic Space Forum -tapahtumassa Helsingissä keskusteltiin arktisen alueen ja avaruuden strategisesta merkityksestä.
Nato suhtautuu realistisesti Venäjän ja Kiinan kasvaviin avaruuskykyihin ja niiden yhteistyöhön arktisella alueella.
Naton varapääsihteeri Radmila Šekerinska pitää selvänä, ettei Venäjä ole valmis neuvottelemaan rauhasta. Siksi Nato-maiden fokuksen tulisi tällä hetkellä olla Ukrainan yhä voimakkaammassa tukemisessa.
Šekerinska kommentoi Helsingin Sanomien haastattelussa presidentti Sauli Niinistön lausuntoa siitä, että Euroopan pitäisi käydä myös suoria keskusteluja Venäjän kanssa, kun hyökkäyssotaa Ukrainaan pyritään lopettamaan.
Varapääsihteeri toteaa, että vaikka sota Ukrainassa päättyisi, Euroopan maat eivät palaa normaalitilaan suhteissaan Venäjään.
”Se tarkoittaa, että tällainen asia [keskustelu Venäjän kanssa] tapahtuu vasta paljon myöhemmin tulevaisuudessa, ei nyt.”
”Ei siksi, ettei kukaan haluaisi käydä vuoropuhelua, vaan siksi, että Venäjä on ollut melko selkeä sen suhteen, että sota on ollut sen valinta. Aggressio on ollut sen valinta, ja jokainen vuoropuheluyritys on nähty heikkoutena.”
Šekerinska painottaa, ettei hän anna Nato-maille ohjeita siitä, miten toimia Venäjän suhteen. Se ei ole Naton rooli.
”Mutta olemme yhä kaukana sellaisesta skenaariosta.”
Niinistö kommentoi asiaa aiemmin Ylelle antamassaan haastattelussa. Hän viittasi muun muassa Saksan entisen liittokanslerin Olaf Scholzin keskusteluun Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa noin vuosi sitten. Tämä sai Niinistön sanojen mukaan tästä ”suuret haukut”.
”Minä häntä puolustin ja näen edelleenkin tietynlaisen hassunkurisen tilanteen siinä, että eurooppalaiset ilmoittavat etteivät keskustele sotarikollinen Putinin kanssa. Mutta [Yhdysvaltojen presidentti ] Trump keskustelee ja sitten me menemme kuuntelemaan, että mitäs puhuitte. Ja pelätään samalla vähän, että etteivät vaan puhu Euroopasta yli Euroopan”, Niinistö sanoi.
”Luotamme todella Suomeen erittäin arvokkaana liittolaisena”, sanoo Naton varapääsihteeri Radmila Šekerinska. Kuva: Rio Gandara / HS
Šekerinska osallistui Helsingissä järjestettyyn Naton ensimmäiseen Arctic Space Forum -tapahtumaan keskiviikkona.
Tapahtumassa keskityttiin arktisen alueen strategiseen merkitykseen sekä siihen, miksi liittokunnan on tärkeää panostaa puolustusresursseihin ja erityisesti avaruuskyvykkyyksiin.
Šekerinska kuvaa kuinka Nato näkee avaruuteen kohdistuvan paljon kilpailua, myös globaalia kilpailua. Avaruus on myös muuttunut toimintaympäristönä yhä ruuhkaisemmaksi.
Naton puolustuksen ja pelotteen ylläpitämiseksi avaruudessa toimiminen on kuitenkin välttämätöntä: Niin viestiyhteydet kuin esimerkiksi tilannekuvakin perustuvat avaruudessa toimiviin järjestelmiin. Samoin monet siviilipuolen palvelut.
Nato on hyväksynyt jo taannoin avaruusstrategian ja se lisää nyt yhteistyötä puolustus- ja avaruusalan toimijoiden kanssa.
Tästä oli kyse myös arktisessa avaruusfoorumissa, johon osallistui Naton ja jäsenmaiden virkamiesten lisäksi yli 20 yrityksen edustajia.
Sekä Kiina että Venäjä kehittävät avaruuskyvykkyyksiään voimakkaasti. Niiden uskotaan kehittävän myös hyökkäyksellisiä kykyjä avaruuteen. Sekä Saksa että Britannia ovat hiljattain varoittaneet kasvavasta uhasta.
Eurooppalaisia satelliitteja voidaan seurata tai niihin kohdistuvilla toimilla saatettaisiin vaikeuttaa monia elintärkeitä yhteyksiä, kuten Ukrainan sodan aikanakin on nähty.
Miten vakavana uhkana Nato näkee Venäjän ja Kiinan avaruuskyvykkyydet?
Šekerinskalta ei saa suoraa arviota. Hän sanoo, että Nato on määritellyt Venäjän pitkäaikaiseksi uhaksi. Samalla hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että Kiinan ja Venäjän yhteistyö on tiivistynyt.
Maat tekevät yhteistyötä myös avaruudessa ja arktisella alueella.
Varapääsihteerin mukaan Nato on hereillä.
”Olemme suhtautuneet uhkiin realistisesti. Olemme olleet hyvin käytännönläheisiä arvioidessamme, mitä on tehtävä. Ja olemme olleet määrätietoisia määritellessämme, miten vahvistamme pelote- ja puolustuskykyämme.”
Mitä Suomeen tulee, Šekerinska sanoo, että tuntuu kuin Suomi olisi ollut Naton jäsen kauemmin kuin pari vuotta.
”Luotamme todella Suomeen erittäin arvokkaana liittolaisena.”
Hän kiittää Suomen osallistumista useisiin Naton toimintoihin kuten ilmavalvontaan. Suomeen on lisäksi avattu Naton maavoimajohtoporras, ja niin sanotut eteentyönnetyt maavoimajoukot (FLF) Ruotsin johtamana ovat kehitteillä. Suomi on osallistunut myös Naton vuotuisiin ydinaseharjoituksiin jo kahtena vuonna, hän listaa.
Suomen avaruusalan yritykset puolestaan ovat Šekerinskan mukaan ”valtava voimavara” Natolle.
”Luotamme siihen, että Suomi vastaisuudessakin tarjoaa liittokunnalle tietoa, asantuntemusta ja taisteluvalmiita joukkoja.”
■ Naton varapääsihteeri joulukuusta 2024 alkaen.
■ Pohjois-Makedonian entinen varapääministeri ja puolustusministeri.
■ Toimi puolustusministerinä kaksi kautta vuosina 2017–2022. Pohjois-Makedonia liittyi hänen kaudellaan, vuonna 2020, Natoon.
■ Kansanedustaja vuosina 2006–2014.
■ Johti Makedonian sosiaalidemokraattista liittoa SDSM vuosina 2006–2008.
■ Syntynyt vuonna 1972 Skopjessa.