Asiantuntijan mukaan Eurooppa voisi lisätä painetta Venäjää kohtaan.
Kansainvälisen yhteisön käytös on kannustanut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia jatkamaan sotaa Ukrainassa, arvioi arvostetun ajatushautomon Rusin vanhempi tutkija Jack Watling Foreign Affairsissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Watlingin mukaan Yhdysvaltojen sotilaallisen ja teknisen tuen väheneminen on antanut Kremlille toivoa siitä, että se voi kestää pidempään kuin Ukrainan ammusvarastot. Samalla Euroopan keskittyminen siihen, mitä tehdä tulitauon jälkeen, on tehnyt sodan pitkittämisestä Venäjällä parhaimman keinon estää Ukrainan integraatio Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin.
Watlingin mukaan Venäjä näkee voivansa alistaa Ukrainan kolmessa vaiheessa.
– Ensinnäkin Moskova pyrkii miehittämään tai tuhoamaan riittävästi Ukrainan alueita varmistaakseen, että jäljelle jäävä alue on taloudellisesti elinkelpoinen vain Venäjän suostumuksella, Watling kirjoittaa.
Watlingin mukaan Venäjä arvioi tämän toteutuvan, jos se miehittää sen itseensä jo liittämät Hersonin, Zaporizzjan, Donetskin ja Luhanskin alueet sekä näiden lisäksi vielä Harkovan, Mykolajivin ja Odessan alueet, jolloin Ukraina menettäisi pääsyn Mustallemerelle.
– Näissä olosuhteissa Kreml pyrkisi tulitaukoon uskoen, että se voisi edistää toista vaihetta, jossa se käyttäisi taloudellista vaikutusvaltaa ja poliittista sodankäyntiä sekä uuden hyökkäyksen uhkaa Kiovan saamiseksi sen hallintaan. Kolmannessa vaiheessa Venäjä liittäisi Ukrainan vaikutuspiiriinsä Valko-Venäjän tapaan.
Watlingin mukaan tällä hetkellä Venäjä ei ole lähelläkään sitä, että ensimmäinen vaihe olisi ohi. Toisaalta hän peräänkuuluttaa kansainväliseltä yhteisöltä kovempia toimia Venäjän painostamiseksi. Watlingin mukaan Euroopalla olisi yksi tehokas keino painostaa Venäjää. Venäjän ”varjolaivaston tehokas rajoittaminen on nopein tapa kohdistaa todellista painetta Kremliin”, Watling kirjoittaa. Varjolaivaston rajoittamisella Eurooppa voisi vaikeuttaa Venäjän kykyä rahoittaa sotaansa Ukrainassa.