Hallituksen piti rajata paperittomien oikeutta terveydenhuoltoon, käytännön vaikutukset näyttävät jäävän olemattomiksi.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla on tarkoitus rajata niin kutsuttujen paperittomien oikeutta terveydenhuoltoon. Eduskunta päättää lakimuutoksesta mietinnön pohjalta.
Hallitus esitti, että hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja Husilla ei olisi enää lakisääteistä velvoitetta järjestää välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja ilman oleskeluoikeutta maassa oleville kolmansien maiden kansalaisille.
Mietintöä ei ole vielä julkaistu, mutta valiokunnan jäsen, hallituspuolue RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström kertoo Iltalehdelle, että käytännössä hallituksen suunnittelema rajaus vesittyy entisestään ja lakimuutoksella ”on hyvin rajalliset vaikutukset”.
– Se vesittyi alkuperäisestä jo hallituksen esityksen yhteydessä ja itse näen henkilökohtaisesti, että tämä on mennyt valiokunnassa myös huomattavasti parempaan suuntaan, mitä me pidämme RKP:ssä hyvänä. Siinä esityksessä, joka tuli eduskuntaan, oli jo eri ryhmiä mukana, mutta nyt sitten edelleen valiokuntakäsittelyssä on otettu mukaan uusia ryhmiä, hän toteaa Iltalehdelle.
RKP:n Henrik Wickström on ensimmäisen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä. Arkistokuva. kaisa vehkalahti
Eduskuntaan annetussa esityksessä oli otettu mukaan lapset ja raskaana olevat, joille myönnettäisiin raskauteen liittyvät terveyspalvelut. Valiokuntakäsittelyssä mukaan tulivat vielä vammaiset ja raskauden ja synnytyksen jälkihoito, Wickström kertoo.
Muun muassa hyvinvointialueiden lausuntopalautteen perusteella lisättiin Wickströmin mukaan myös kirjaus siitä, että lääkäri ei voi jättää ketään heitteille ja on aina tehtävä yksityiskohtainen arviointi siitä, ottaako hän potilaan vastaan.
– Se on hyvin paljon sitten yksittäisen lääkärin oman harkinnan varassa, miten se toimii. On hyvin vaikea arvioida, mikä on sellainen tilanne, joka ei täytä lain kriteeristöä. Voi vaatia aikaa selvitellä rajatapauksia kiireisessä hoitotyössä.
Helsingin kaupunki ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue ovat jo päättäneet tarjota terveyspalveluita samaan tapaan kuin ennenkin. On arvioitu, että Suomessa oleskelee ilman virallista lupaa noin 3000–4000 henkilöä ja suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla, Wickström huomauttaa.
– On vaikea todeta, mitä vaikutuksia tällä sitten loppupeleissä ylipäätään tulee olemaan. Konkreettisia vaikutuksia on hyvin vähän.
Hallituksen esityksen mukaan lakimuutoksen valtiontaloudellinen merkitys jää melko vähäiseksi ja arvioon liittyy merkittävää epävarmuutta. Esitys vähentäisi hyvinvointialueille sairausvakuutuksesta maksettavia korvauksia arviolta 560 000 euroa vuodesta 2026 alkaen.
– Myös se osoittaa, että tässä on tapahtunut näitä loivennuksia matkan varrella aika paljon siitä, mitä hallituksen sisällä on linjattu.
Ex-ministeri näpäyttää perussuomalaisia
Myös oppositiossa nähdään, että lakimuutoksella tuskin juuri on käytännön vaikutuksia. Valiokunnan jäsen, entinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) puhuu ”huuhaalaista”.
– Oikeasti tällä ei ole käytännössä eroa nykyiseen, hän sanoo Iltalehdelle.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei Lindénin mukaan edes ”keksimällä keksinyt” yhtään esimerkkiä, johon lakimuutos vaikuttaisi.
– Kukaan ei ole keksinyt yhtään, ei edes STM pyydettynä, yhtään esimerkkitapausta, joka jäisi hoitamatta tämän uuden lain mukaan.
– Sanon suoraan, että tämä on tätä profiloitumispolitiikkaa. Nyt yritetään ainakin perussuomalaisten taholta antaa käsitystä, että nyt tehdään joku merkittävä rajaus ja se on osa tätä maahanmuuttopolitiikan tiukentumista, mutta eihän niin todellisuudessa tapahdu, hän napauttaa.
Lindén huomauttaa, että uusi laki ei varsinaisesti kiellä hoitamasta ketään, mutta se kieltää korvauksen, jos hoito ei ole ollut lain tarkoittamaa hoitoa. Kela ei kuitenkaan hänen mukaansa rupea arvioimaan hoitoja, vaan kuittaa laskun, jos hyvinvointialueella potilas on lääkärin päätöksellä hoidettu.
Myös Lindén sanoo, että lain ensimmäinen versio oli paljon jyrkempi, mutta törmäsi juridisiin haasteisiin. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Lääkäriliitto oli jyrkästi esitystä vastaan.
SDP:n Aki Lindén sijaisti Krista Kiurua (sd) perhe- ja peruspalveluministerinä Marinin hallituksessa viime kaudella. Arkistokuva. JOEL MAISALMI
Näin lausui perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi esitykselle lokakuussa varovaista vihreää valoa. Valiokunta edellytti kuitenkin, että laissa tulee säännösperusteisesti erikseen turvata vammaisten henkilöiden oikeudet terveyspalveluihin.
Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok) kommentoi tuolloin STT:lle, että esitys kattaa perustuslain 19. pykälän ensimmäisen momentin vaatiman oikeuden kiireelliseen hoitoon. Hänen mukaansa valiokunta piti välttämättöm änä taata laajemmat oikeudet lapsille ja raskaana oleville.
Linjauksissaan yksimielisyyteen pyrkivän valiokunnan lausunto oli erimielinen, kun vihreiden Fatim Diarra ja vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho jättivät siihen omat eriävät mielipiteensä. Vestman totesi, että myös valiokunnan kuulemat asiantuntijat olivat keskenään erimielisiä.
Yrttiahon mukaan esitys on ristiriidassa perustuslain kanssa. Diarran mukaan ehdotus näyttäytyy ongelmallisena Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valossa ja koskisi esityksen perustelujen mukaan varsin pientä joukkoa.
Diarra ja Yrttiaho eivät pidä esityksen tavoitetta laittoman maassa oleskelun estämisestä välttämättömänä ja oikeasuhtaisena perusteena terveyspalvelujen rajoittamiselle. Yrttiaho huomauttaa, että välttämätöntä hoitoa rajoitettaisiin hyvin rajatulta ja haavoittuvassa asemassa olevalta ihmisryhmältä tavalla, jonka säästö- ja muut vaikutukset ovat vähäiset ja epävarmat.