Talousvaikuttaja Tanja Parkkinen on elänyt koko elämänsä säästeliäästi ja kuluja priorisoiden. Huima kuukausittainen sijoitussumma vaatii kustannusten pitämistä tiukassa kurissa.
Tanja Parkkisen lapsuudenperheessä perusasiat olivat kunnossa, mutta oman rahan tienaamiseen kannustettiin. 90-luvun lamavuodet olivat perheessä taloudellisesti tiukkoja, joten omaa rahaa tarvittiin esimerkiksi himoittujen Levisten ostoon.
Tanjasta kasvoi säästäväinen nuori nainen, jolle pieni viikkoraha riitti hyvin lauantaikarkkeihin ja siitä jäi vielä säästöönkin. 15-vuotiaana hän pääsi töihin R-kioskin kassalle. Illat ja viikonloput kuluivat töissä lukiovuosinakin, joskus jopa opintojen kustannuksella.
Rahaa alkoi kulua bändipaitoihin, konsertteihin ja esimerkiksi juuri Leviksiin.
”Ne olivat hurjan kalliita siihen aikaan”, Tanja huomauttaa nauraen.
Jotain jäi silti aina säästöön. Äiti kehotti säästämään opintoja varten, ja niin Tanja tekikin muun muassa määräaikaistalletuksilla.
Talousherätys eli mistä kaikki alkoi
Varsinainen talousherätys tapahtui kuitenkin vasta paljon myöhemmin. Siinä vaiheessa Tanja oli jo mennyt naimisiin ja saanut ensimmäisen työpaikan. Opiskeluaikojen säästäväinen elämäntyyli oli muodostunut tavaksi, ja koska puolison rahankäyttö oli samantyyppistä, pari huomasi tilille jäävän kulujen jälkeen rahaa ”ihan kivasti”.
”Kun vuosituhannen vaihteessa 25-vuotiaana olin mieheni kanssa pankissa ottamassa ensimmäistä asuntolainaamme, pankki ehdotti rahastosäästämistä, koska meillä jäi pienistä tuloista niin hyvin ylimääräistä.”
Pari teki tuolloin kertasijoituksen turvalliseen, mutta tuottoisaan pienyhtiörahastoon, ja aloitti myös kuukausisäästämisen samaan rahastoon.
Ensimmäinen kuukausittainen sijoitussumma oli 40 euroa joka toinen kuukausi. Joka toinen kuukausi 40 euroa rahastoon laittoi aviomies.
”Se oli sellainen järjestely, johon uskoimme pystyvämme, vaikka olimme nuoria ja pienituloisia, minä vielä juuri sillä hetkellä äitiyslomalla.”
Tanjalla on miehensä kanssa kolme lasta. Säästäväinen elämäntyyli jatkui ammattikorkeakoulussa kaupallista alaa opiskelleen Tanjan ja julkisella sektorilla työskentelevän aviomiehen perheessä myös pikkulapsivuosina.
Pankista neuvottiin, että sijoituksiin voi myös halutessaan tehdä isompia kertasijoituksia, jos rahatilanne sen sallii. Niin Tanja alkoikin välillä tehdä, ja pisti rahastoon kerralla satasen tai pari. Sitä kautta hän alkoi seurata sijoitusten kehittymistä säännöllisemmin, ja mielenkiinto sijoitusmaailmaa kohtaan kasvoi.
Lue myös Kotiliesi.fi: Sijoittaja paljastaa isoimman sijoitusmokansa – ja varoittaa muita sijoittajia 4 yleisestä virheestä
Kohti unelmaa kulujen minimoinnilla
Tanja ei aivan tarkkaan muista, milloin unelma alkoi mielessä itää. Jossakin vaiheessa kumminkin, ja pikku hiljaa elämänvalinnat alkoivat kulkea unelmaa kohti: taloudellinen mielenrauha ja mahdollisuus jättäytyä pois työelämästä jo ennen eläkeikää.
Tanja alkoi tehdä töitä unelman eteen. Hän lisäkouluttautui kauppatieteiden maisteriksi ja hakeutui finanssialalle töihin. Matkan varrella palkka ensin tuplaantui, sitten triplaantui.
Samaa tahtia kasvoivat myös sijoitettavat summat. Rahastojen lisäksi Tanja alkoi sijoittaa myös asuntoihin ja osakkeisiin.
Sijoitussumma nousi tuhanteen, toisinaan jopa pariin kuukaudessa. Sitä ei pelkästään parempi palkka mahdollistanut, Tanja huomauttaa. Jos haluaa, että rahaa jää säästöön, elämä on järjestettävä sen mukaan, eikä esimerkiksi jokaisen heräteostoshoukutuksen edessä voi antaa periksi.
Yksi isoimmista säästötavoista on Tanjalle ollut asumiskulujen minimointi. Jos he olisivat menneet fiiliksen ja mielihalujen mukaan, asumiseen olisi helposti saanut menemään vaikka kaikki tulot.
”Asuimme 18 vuotta vanhassa lohjalaisessa rintamamiestalossa, jossa oli matalat asumiskulut, myös silloin kun tulotasoni triplaantui. Emme ole myöskään satsanneet autoihin, vaan olemme tyytyneet käytettyihin keskihintaisiin/perusautoihin.”
Kolmen lapsen äiti on myös kiertänyt ahkeraan kirpputoreilla ja tietoisesti päättänyt, ettei vaihda sisustusta trendien mukaan.
”Ja hajuveden käytän aina loppuun, ennen kuin ostan uuteen”, Tanja mainitsee.
Nykyinen taloustilanne on vaatinut myös uhrauksia, Tanja kertoo. Maisteriopintojensa aikana hän nukkui opiskelukaupunki Jyväskylässä viikot patjalla, kun mies asui lasten kanssa Lohjalla.
© Tanja Parkkisen kotialbumi
Priorisointi on säästäväisyyttäkin tärkeämpää
Kun tulot kasvavat, monet ymmärrettävästi haluavat mielellään laittaa enemmän rahaa vaatteisiin, elektroniikkaan ja sisustukseen, Tanja huomauttaa. Kun sellaista halua ei hänellä ja aviomiehellä ollut, rahaa luonnollisesti jäi enemmän sijoitettavaksi.
”Säästäväisyys ja tietynlainen vaatimattomuus on minulle luonteenpiirre. Emme ole vuosien varrella kaikesta säästäneet, mutta tarkkaan priorisoineet kylläkin, mihin haluamme rahaa käyttää”, Tanja tiivistää.
Sellainen asia on esimerkiksi matkustelu ja hyvä ruoka. Kun lapset olivat pienempiä, Tanja vietti miehensä kanssa vuoden vuorotteluvapaan ja perhe reppureissasi maailmalla.
Sellaiset asiat ovat unohtumattomia elämyksiä, joiden arvoa ei voi rahassa mitata.
Osakesijoittaminen on vaivansa väärti – myös tekoäly apuna
Siirryttyään finanssialalle Tanja oppi talousasioita lisää ja huomasi, että oli huomaamattaan toiminut tilihamsterina eli ollut liian varovainen ja hillonnut isoja määriä rahaa tilillä. Hän päätti sijoittaa ne nopeassa tahdissa rahastoihin ja osakkeisiin.
Nykyisin Tanjalla on sijoituksistaan osakkeita noin 30 % ja loput melko stabiileja rahastoja, kuten laajasti hajautettuja ETF- ja indeksirahastoja. Osakkeet kuitenkin kiinnostavat häntä jopa rahastoja enemmän. Tällä hetkellä hän keskittyy siihen, että osakesalkku kasvaa mutta myös tuottaa osinkoa mahdollisimman optimaalisesti.
Hän kannustaa myös muita naisia sijoittamaan rohkeammin osakkeisiin. Se vaatii hieman enemmän perehtymistä kuin sijoitusrahastot, mutta on Tanjan mukaan vaivan väärti.
”Osakkeeni ovat tuottaneet rahastojani paremmin”, hän huomauttaa.
Uusin väylä sijoittajana kehittymisessä on Tanjalle tekoäly.
”Tekoäly on huono väline, jos siltä pyytää sijoitusideoita. Niitä se kieltäytyy kertomasta. Mutta jos sinulla on ideoita ja pyydät tekoälyä kertomaan tietoja yrityksestä ja sen liiketoimintaideasta, kilpailijakentästä ja kasvumahdollisuuksista, siitä voi olla isokin apu. Tällä tavoin käytän itse tekoälyä, kun lähden pohtimaan yksittäistä yritystä ja osakeideaa.”
Lue myös: Vastuullinen sijoittaminen ei ole vaikeaa – näillä neuvoilla pääset alkuun
Nykytilanne on zen-tila
Säästäväinen elämäntyyli ja sijoittaminen on mahdollistanut sen, että Tanja on nyt lähellä unelmaansa. Hän jäi aiemmin tänä vuonna työttömäksi, mutta kiirettä takaisin palkkatyöhön ei ole, vaikka eläkevuosiin on vielä reilusti toistakymmentä vuotta. Yksi vahva vaihtoehto on, että Tanja ei siihen enää palaakaan.
Hän on nauttinut työttömyyden tuomasta hengähdystauosta ja siitä, että on kiireisen uraputken ja lapsiperhe-elämän jälkeen vihdoin löytänyt aikaa itselleen ja hyvinvoinnilleen. Pesäkin tyhjeni, kun 20-vuotias kuopus lähti tänä vuonna armeijaan.
”Käyn salilla ja panostan ulkoiluun, terveellisempään ruokaan ja syömiseen. Työelämässä minulla ei koskaan ollut siihen aikaa, ja kiire ja stressi näkyivät myös vyötäröllä ja tuntuivat päänsärkyinä”, Tanja kertoo.
Hän kuvailee nykyistä tilannettaan zen-tilaksi.
”Taloudellinen turva on aika vahva, mutta ehkä jonkin aikaa voisin tehdä vielä töitä ja varmistella taloustilannetta vieläkin pidemmälle. Tosin ihan hyvin pärjään jo näin, eikä toistaiseksi ole tarvinnut sijoituksiin kajota. Toivottavasti ei tarvitsekaan, ihan jo kolmen lapseni takia.”
Tanja nauttii matkustelusta ja haluaa siihen panostaa rahallisesti. Tässä hän on patikointireissulla Saariselällä.
© Tanja Parkkisen kotialbumi
Vierelle ei tarvita hyvin tienaavaa puolisoa, jotta nainen voi taloudellisesti menestyä
Vaikka Tanjasta on vuosien varrella kuoriutunut lähes sijoituksen ammattilainen, aviomies on varovaisempi, eikä sijoittaminen samalla tavalla häntä kiinnosta.
Sijoitusmaailma on kuitenkin yhä aika miehinen maailma, Tanja tietää. Itse aloittelevana sijoittajana hän kärsi siitä, ettei löytänyt naisista idolia tai kanssakulkijaa sijoittamiseen. Tänä päivänä tilanne on toinen, kun moni nainen on ryhtynyt talousvaikuttajaksi ja kertoo vinkkejään verkossa ja somessa.
Siksi Tanjakin halusi oman sijoitusaiheisen Salkunkasvattaja-nimisen Instagram-tilinsä perustaa. Jotta voisi verkostoitua muiden sijoittajanaisten kanssa sekä olla avuksi ja tueksi muille naisille, joita sijoittaminen kiinnostaa.
”Oikeilla valinnoilla pystyy vaikuttamaan paljon omaan varallisuuteen ja sen kasvamiseen, myös pienemmillä tuloilla. Ei tarvita vauraita vanhempia tai puolisoa, vaan omalla työllä voi päästä pitkälle taloudellisen turvan tiellä”, Tanja summaa.
Tanja Parkkisen vinkit osakesijoittamiseen
- Ole valmis näkemään hieman vaivaa ja perehtymään osakemaailmaan. Osakkeita ei tuloksellisesti voi ostaa vain siksi, että pitää esimerkiksi jonkun sijoitusyrityksen vaatteista.
- Tee omaa tutkimusta sijoituksista, älä usko laumojen puhetta.
- Suunnittele tavoitettasi ja summaa, jolla olet valmis sijoittamaan ja miksi. Mieti, haluatko sijoituksella esimerkiksi osinkoa vai lisäboostia sijoitusten tuottoon.
- Etsi näitä omia tavoitteitasi vastaavia osakkeita ja mieti miten aiot toimia tulevissa markkinakäänteissä. Pidätkö, ostatko lisää vai myytkö?
- Lue kotimaisia ja ulkomaisia talouslehtiä, seuraa somessa talousvaikuttajia, etsi tietoa alan kirjoista ja perusoppaista.
- Seuraa sijoituskeskustelua esimerkiksi viestipalvelu X:ssä ja Instagramissa.
- Käytä verkkosivustojen palveluja, kuten Yahoo Financea ja Investing.comia talousuutisten ja osakkeiden tilanteen seuraamiseen.
- Kysy tekoälyltä sijoitusyrityksen tilanteesta ja kasvumahdollisuuksista.
- Muista osakesijoittajan supervoima eli rauhallisuus. Jokaisen notkahduksen eikä romahduksenkaan perässä kannata lähteä hötkyilemään. Maltti on valttia.
- Lopuksi mikä tärkeintä, lähde rohkeasti mukaan osakesijoittamiseen!
Sinua voi kiinnostaa myös:
