HS:n tiedot|Komission esitys Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen turvaamiseksi herättää vastustusta EU-jäsenmaissa.
12.11. 18:09
Bryssel
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Euroopan komissio tutkii uusia tapoja käyttää Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemiseen.
Suunnitelma 140 miljardin euron sotakorvauslainasta Ukrainalle on kohdannut vastustusta EU-jäsenmaissa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää sotakorvauslainaa ainoana vaihtoehtona riittävän tuen turvaamiseksi Ukrainalle.
Suunnitelma Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen käyttämisestä Ukrainan tueksi on ajautunut vastatuuleen EU-maiden keskuudessa. Kritiikkiä suunnitelmaa kohtaan ei esitä yksin Belgia, jossa jäädytetyt varat sijaitsevat ja jonka vastustukseen suunnitelma törmäsi lokakuun EU-huippukokouksessa, vaan myös muut EU-maat.
Jäädytetyistä varoista on tarkoitus luoda Ukrainalle 140 miljardin euron sotakorvauslaina, joka kattaisi maan lähivuosien rahoitustarpeet. Järjestelyllä on kiire, sillä Ukrainan arvioidaan tarvitsevan ulkopuolista rahoitusta jo ensi keväänä.
Keskeinen osa suunnitelmaa on varmistaa, että Venäjän keskuspankin varat pysyvät jäädytettyinä, kunnes Venäjä maksaa sotakorvaukset Ukrainalle.
Nykyisin pakotteet täytyy uusia puolen vuoden välein jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Tämä kasvattaa rahoitusjärjestelyyn liittyvää riskiä, sillä Venäjän varojen vapautuessa lasku Ukrainalle myönnetystä rahoituksesta lankeaisi järjestelyn takaajille eli unionin jäsenmaille.
Euroopan komissio on esittänyt ratkaisuksi tähän uudenlaista laintulkintaa, joka mahdollistaisi pakotteiden voimassaolon jatkamisen määräenemmistöllä. Komissio katsoo, että unionin perussopimus antaa mahdollisuuden yksimielisyysvaatimuksesta lipeämiselle.
Useiden diplomaattilähteiden mukaan alustavissa keskusteluissa monet EU-maat ovat kuitenkin suhtautuneet varauksellisesti komission esitykseen. Jäsenmaiden vastustuksen vuoksi komissio on ryhtynyt työstämään vaihtoehtoisia malleja, joilla vähennettäisiin pakotteiden raukeamiseen liittyvää riskiä.
Yksi vaihtoehdoista olisi käyttää rahoitusjärjestelyn pohjana EU:n perussopimuksen kriisipykälää eli artikla 122:ta. Esimerkiksi tänä vuonna hyväksytty EU:n 150 miljardin euron puolustuslainaväline perustettiin saman pykälän varaan, mikä mahdollisti perustamispäätöksen määräenemmistöllä. Pykälään turvauduttiin myös, kun EU päätti tukitoimista korona- ja energiakriisin keskellä.
Eräs diplomaattilähde sanoo, että komission alkuperäinen suunnitelma on kuitenkin yhä pöydällä osana vaihtoehtoja.
EU-maiden valtiovarainministereiden on tarkoitus käsitellä Ukrainan sotakorvauslainaa kokouksessaan torstaina.
”Sanktiojärjestelmä on totta kai olennainen osa sotakorvauslainan edistämistä”, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi keskiviikkona Brysseliin saapuessaan.
EU-huippukokous yritti sopia sotakorvauslainasta lokakuussa, mutta tämä ei onnistunut Belgian vastustuksen vuoksi. Venäjän keskuspankin varat sijaitsevat Belgiaan rekisteröidyn arvopaperikeskus Euroclearin tilillä, ja Belgia pelkää järjestelyyn liittyviä riskejä.
Belgian vaatimuksesta komissio on valmistellut paperia, joka listaisi vaihtoehtoiset tavat Ukrainan tukemiseksi. Financial Timesille vuodetun luonnoksen mukaan vaihtoehdot ovat suorat tuet jäsenmailta tai EU:n yhteisvelka.
Suomi pitää sotakorvauslainaa ainoana todellisena vaihtoehtona.
”Se on ainoa vaihtoehto, joka turvaa riittävän suuren tuen, mutta ei rasita kansallisia budjetteja”, Purra sanoo.
Hänen mukaansa neuvottelut Belgian kanssa ovat yhä käynnissä. Hän toivoo, että päätös sotakorvauslainasta voisi syntyä viimeistään joulukuun EU-huippukokouksessa.
”Uskon, että tästä päästään ratkaisuun.”