Koronan verisuonivaikutuksista on saatu lisätietoa.
Koronainfektio vaikuttaa verisuoniin erityisesti naisilla, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Sen tulokset on julkaistu European Heart Journal -tiedelehdessä.
Tutkimuksen mukaan koronaviruksen aiheuttama infektio voi johtaa siihen, että verisuonet ikääntyvät etuajassa.
Verisuonet jäykistyvät vähitellen iän myötä, mutta uusi tutkimus viittaa siihen, että koronavirus saattaa kiihdyttää tätä prosessia.
Tutkijoiden mukaan tämä on tärkeä löydös, koska ihmisillä, joilla on jäykemmät verisuonet, on suurempi sydän- ja verisuonitautien, kuten aivohalvauksen ja sydänkohtauksen riski.
Tutkimusta johtanut professori Rosa Maria Bruno sanoo tutkimustiedotteessa, että vaikka koronan oireiden tiedetään kestävän joillain ihmisillä kuukausia tai jopa vuosia, ei vieläkään täysin tiedetä, mitä elimistössä silloin tapahtuu.
– Tiedämme, että korona voi vaikuttaa suoraan verisuoniin ja uskomme, että tämä voi johtaa verisuonten varhaisempaan ikääntymiseen, mikä tarkoittaa, että olet silloin alttiimpi sydänsairauksille. Jos näin tapahtuu, meidän on tunnistettava riskiryhmässä olevat.
Tutkimukseen osallistui 2 390 henkilöä 16 eri maasta.
Osallistujat luokiteltiin sen mukaan, olivatko he koskaan sairastaneet koronavirusinfektiota, oliko heillä ollut se äskettäin lievänä vai olivatko he infektion vuoksi sairaalahoidossa joko yleisellä osastolla tai tehohoitoyksikössä.
Tutkijat arvioivat jokaisen osallistujan verisuonia laitteella, joka mittaa valtimopulssiaallon etenemisnopeutta. Mitä korkeampi tämä mittausarvo on, sitä jäykemmät verisuonet ovat ja sitä korkeampi on henkilön verisuoni-ikä.
Mittaukset tehtiin kuusi kuukautta koronavirustartunnan jälkeen ja uudelleen 12 kuukauden kuluttua.
Kaikissa sairastuneiden ryhmissä mukaan lukien lievän oirekuvan saaneilla, oli jäykemmät valtimot verrattuna niihin, jotka eivät olleet saaneet tartuntaa.
Valtimoiden jäykistyminen näkyi merkittävästi kuitenkin vain naisilla ja oli voimakkaampaa niillä, joilla oli pitkäaikaisen koronan jatkuvia oireita, kuten hengenahdistusta ja väsymystä.
Koronarokotuksen saaneilla sen sijaan valtimot olivat keskimäärin vähemmän jäykät kuin rokottamattomilla.
Tutkijoiden mukaan koronan aiheuttamille verisuonivaikutuksille on useita mahdollisia selityksiä. Adobe stock/AOP
Monta kysymysmerkkiä
Tutkimuksen löydökset ovat mielenkiintoisia, kommentoi tutkimukseen tutustunut kardiologian emeritusprofessori Juhani Airaksinen.
–Löydökset kyllä vahvasti viittaavat siihen, että COVID:n sairastamisen jälkeen valtimoiden elastisuus on selvästi tavanomaista huonompi. Hieman yllättävää oli se, että vaikutus havaittiin vain naisilla. On kuitenkin hankala sanoa, mikä valtimoiden jäykistymisen tuoma riski valtimosairauksiin käytännössä on.
Valtimoiden jäykistyminen havaittiin erityisesti vaikean infektion jälkeen.
Tutkimuksen tulkintaa hankaloittaa Airaksisen mukaan hieman se, että sairastuneet olivat kontrolliryhmää selvästi vanhempia ja muutenkin sairaampia: heillä oli enemmän diabetesta, verenpainetta ja valtimotauteja.
–Nuo tekijät voivat vaikuttaa hieman todettuun löydökseen. Ei myöskään varmuudella tiedetä, josko verisuonijäykkyys oli koholla jo ennen COVIDiin sairastumista. Valtimotaudit itsessään vaikuttavat merkittävästi valtimojäykkyyteen.
Tutkijoiden mukaan koronan aiheuttamille verisuonivaikutuksille on useita mahdollisia selityksiä. Koronavirus vaikuttaa kehon reseptoreihin, joka sijaitsevat verisuonten sisäkalvoilla. Virus käyttää näitä reseptoreita päästäkseen soluihin ja infektoimaan niitä. Tämä voi johtaa verisuonten toimintahäiriöihin ja kiihtyneeseen verisuonten ikääntymiseen.
Myös elimistön tulehdus- ja immuunivasteet, jotka puolustavat infektioita vastaan, voivat olla osallisina.
–Naisilla on nopeampi ja vahvempi immuunivaste, joka voi suojata heitä infektioilta. Sama vaste voi kuitenkin myös lisätä verisuonten vaurioita alkuperäisen infektion jälkeen, Bruno sanoo tiedotteessa.
Positiivinen asia on, että muutokset osin korjaantuivat jo vajaan vuoden kuluessa ja toisaalta olivat rokotuksen saaneilla lievempiä, Airaksinen huomauttaa.
– Tarvitaan tietysti vielä seurantatutkimusta siitä, korjaantuvatko havaitut muutokset edelleen, kun potilaat toipuvat kunnolla sairaudesta.
Itse tutkimusmenetelmä, pulssiaallon etenemisnopeusmittaus, on Airaksisen mukaan vanha tutkimusmenetelmä, joka on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Lääkärin työssä vastaanotolla tutkimusta ei käytetä.
Koronavirus aiheuttaa yleensä lievän taudin. Tietyt taustasairaudet suurentavat riskiä saada vakava koronavirustauti. Adobe stock/AOP
”Ei kannata murehtia”
Airaksinen korostaa, ettei tutkimustuloksien takia kannata alkaa murehtia koronainfektion vaikutusta omiin verisuoniinsa.
– Muut valtimosairauksien riskitekijät ovat merkittävämpiä. Tiedetään, että verisuonten elastisuutta voi parantaa säännöllisellä liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja muilla valtimotauteja ehkäisevillä elintavoilla.
Verisuonten jäykkyyteen vaikuttaa ratkaisevasti verenpaine. Mitä korkeampi se on, sitä jäykemmät ovat verisuonet. Mitä jäykempi valtimo, sitä kovemmalle rasitukselle sen sisäpinta altistuu veren virratessa. Rasitus puolestaan altistaa suonen sisäpinnan haitallisille muutoksille kuten tulehdukselle ja plakin kertymiselle.
– Verenpainetta kannattaa siis hoitaa elintavoilla ja tarvittaessa lääkkeillä.
Kardiologian emeritusprofessori Juhani Airaksinen pitää uusia tutkimustuloksia mielenkiintoisina. Koronan pitkäaikaisista vaikutuksista sydän- ja verisuoniterveyteen ei edelleenkään tiedetä kaikkea. Lisää tietoa on tulossa lähivuosina. Mara Leppä