Pääosin virtavesiin kohdistuva kunnostustyötä toteutetaan Porvoonjoella, Mynälahden valuma-alueella, Laihianjoella, Temmesjoella sekä Virtasalmen ja Joroisten valuma-alueella.
Avaa kuvien katselu
Porvoonjoen vesi on laadultaan pääosin välttävää. Sitä kuormittaa esimerkiksi taajamista valuvat hulevedet. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
Suomessa käynnistyy historiallisen laaja vesistökunnostushanke. Kunnostuksiin on käytettävissä lähes 28 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on vähentää virtavesiin ja edelleen Itämereen päätyvien ravinteiden ja haitta-aineiden määrää.
Rahoituksesta valtaosa, 60 prosenttia tulee Euroopan unionista. Loppu on kansallista rahaa.
– Tämä yksi Suomen vesienhoidon historian merkittävimmistä hankkeista. Kyse on todella merkittävästä panostuksesta vesien tilan parantamiseen. Hankkeessa tullaan tekemään laajaa yhteistyötä paikallisten kanssa, sanoo ACWA LIFE -hankkeen projektipäällikkönä aloittava Helena Puro Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
Kunnostuksilla halutaan parantaa kalojen elinolosuhteita ja edistää vesistöjen luonnontilaa. Samalla virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.
Hankkeeseen on valikoitu viisi kohdetta eri puolilta maata. Mukana ovat Porvoonjoki, Mynälahden valuma-alue Varsinais-Suomessa, Laihianjoen valuma-alue, Temmesjoen valuma-alue ja Virtasalmi-Joroinen kalatalousalue.
– Tarkoitus on, että meillä on jatkossakin mahdollisuus esimerkiksi uida puhtaissa vesissä, Puro muistuttaa.
Avaa kuvien katselu
Porvoonjokeen valuu syksyn sateiden mukana ravinteita ja haitallisia aineita. Ne heikentävät veden laatua. Kuva: Juha-Petri Koponen / YleErilaiset joet, erilaiset ongelmat
Työhön on valikoitu mahdollisimman erilaisia kohteita. Esimerkiksi Temmesjoella ja Etelä-Savossa Virtasalmen ja Joroisten alueella pyritään suitsimaan metsätalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta.
Vastaavasti Etelä-Suomea halkovan Porvoonjoen kohdalla työ kohdistuu taajamista luonnonvesiin päätyvien hulevesien ja jätevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämiseen. Käytännössä kunnostustyöt tarkoittavat esimerkiksi kosteikoiden rakentamista. Niiden avulla estetään ravinteiden ja haitallisten aineiden pääsy jokiin. Porvoonjoella on ikävä maine Etelä-Suomen likaviemärinä. Rakennettujen ympäristöjen vaikutus vedenlaatuun korostuu.
– Kuntien merkitys painottuu Porvoonjoella enemmän kuin muilla alueilla, koska siellä valuma-alueella on esimerkiksi Lahden kaupunki, Helena Puro muistuttaa.
Avaa kuvien katselu
Veden laadun paraneminen heijastuu moneen asiaan. Kalojen ja muiden vesieläinten elinolot paranevat ja ihmisille vesiluonnossa liikkumisesta tulee mielekkäämpää. Kuva: Juha-Petri Koponen / YleKatse kauemmas jokiuomasta
ACWA LIFE -hankkeen yksi keskeinen ajatus on se, että vesien puhdistamista ajatellaan ja toteutetaan koko valuma-alueella. Valuma-alueella tarkoitetaan tiettyä maantieteellistä aluetta, jolta kaikki sadevedet valuvat samaan vesistöön, kuten jokeen. Soita on tarkoitus ennallistaa ja esimerkiksi niistä laskevia ojia tukkia. Peltojen kasvukuntoa pyritään parantamaan, jotta ravinteita valuisi niiltä vähemmän.
Jokiin laskevia puroja on tarkoitus myös ennallistaa, ja niihin voidaan esimerkiksi istuttaa kasvillisuutta joka sitoo ravinteita. Hankkeessa ei puututa esimerkiksi kuntien jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. Niiden läheisyyteen voidaan kuitenkin rakentaa vaikkapa kosteikoita, joilla saadaan puhdistamoilta valuvasta vedestä lisää haitallisia aineita pois. Varsinaisen vesien puhdistustyön tekee siis luonto itse.
– Hulevesiuomia kunnostamalla pystymme puhdistamaan vesiä paljon. Tietysti siellä, missä on hulevesien lähteet ovat, voidaan tehdä paljon, eli ennaltaehkäistä sitä, mitä niihin hulevesiin päätyy, sanoo Porvoonjoella kunnostustoimia koordinoivan Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Niemi.
Uutinen päivittyy.