Saman energiamäärän tuottaminen vaatii joko hehtaarin suuruisen aurinkovoimalan tai sata hehtaaria metsää

Aurinkoenergia

Aurinkovoiman osuus Suomen energiantuotannosta on edelleen vähäinen, mutta se on kasvanut aivan viime vuosina rajulla tahdilla.

1,4 prosenttia Suomen sähköstä tuotetaan aurinkopaneelien kautta. Osuus tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan.

– Oikeasti merkittävät hankkeet, yli sadan megawatin voimalat, ovat tulleet tänä vuonna. Alkuvuoden 2025 aikana aurinkovoiman kapasiteetti maassa yli kaksinkertaistui, ja voin kertoa, että senkin jälkeen on tullut mittavia lisäyksiä, Suomen uusiutuvat ry:n aurinkovoima-alan edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper sanoo.

Suomi on alan toimijoiden mukaan erittäin otollinen paikka aurinkovoiman tuotannolle. Tätä tukevat useat seikat.

Jo nyt aurinkovoima on toiseksi edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa maatuulivoiman jälkeen.

– Lappia myöten aurinkovoima sopii monenlaiseen ympäristöön, Tapper tiivistää.

Mutta mistä aurinkovoimaan tarvittavat hehtaarit ovat pois? Menettääkö Suomi tuottoisia peltoja, kasvavia ja hiiltä sitovia metsiä tai mahdollisia asuinalueita aurinkovoimalle, joka tarvitsee noin hehtaarin yhden megawatin tuottamiseksi.

– Jos jotain meillä on, niin lääniä, Tapper toteaa.

Suomessa on noin 2,2 miljoonaa hehtaaria peltoja, siitäkin 120 000 hehtaaria on golfkenttiä. Tapper muistuttaa myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin Jero Aholan laskelmista, joiden mukaan saman energiamäärän tuottamiseen vaaditaan hehtaarin suuruinen aurinkovoimakenttä tai sata hehtaaria metsää.

Tuulivoima toimii hyvin aurinkovoimaa täydentävänä tuotantosuuntana, ja toisinpäin. Molemmille hyviä alueita ovat rannikkoalueet. (Kuva: Maiju Torvinen)

Toimitusjohtaja Piia Haila uusiutuvan energian alalla toimivasta Nordi-yhtiöstä kertoo, että aurinkoinvestoinneissa keskitytään alueisiin, jotka ovat jo valmiiksi ihmisen muokkaamia. Näitä voivat olla vanhat soranottoalueet, kaatopaikat tai vaikkapa entiset turpeennostoalueet.

Haila ja Tapper puhuivat toimittajatilaisuudessa tiistaina aamulla. Tapper huomautti muun muassa, että aurinkovoima käsitti 81 prosenttia kaikesta vuonna 2024 rakennetusta maailman energiakapasiteetista. Hailan mukaan aurinkoenergian tuottaminen on kannattavaa liiketoimintaa ilman valtion tukiakin.

Suomi on hyvä maa aurinkovoimaloille säteilyarvojen ja viileän ilmaston tähden.

– Säteilyarvot ovat tärkeä asia. Suomessa arvot vastaavat aika lailla Pohjois-Saksan säteilyarvoja. Ne vaihtelevat paikoittain, mutta seuraavat aika hyvin rannikkolinjaa. Mitä lähempänä rannikkoa, sitä paremmat arvot, pohjois–etelä-suunta ei ole niinkään ratkaiseva, Haila avaa.

– Suomen viileä ilmasto on hyvä asia myös. Paneelit tuottavat paremmin viileässä kuin lämpimässä. Se on fakta, joka pelaa Suomen pussiin.

Hän korostaa myös, että aurinko- ja tuulivoima ovat hyvä pari, sillä niillä on tuotantohuiput yleensä eri aikoihin.

Suomen viileä ilmasto on eräs valtti aurinkovoiman tuotannon kannalta. (Kuva: LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO)

Suomen uusiutuvat otti tiistaina kantaa valmistelussa olevaan alueidenkäyttölakiin liittyen. Edunvalvontajärjestön mukaan lakiluonnoksessa oleva kymmenen hehtaarin kaavoitusraja olisi haitaksi aurinkovoiman käyttöönotolle.

Luonnoksessa esitetään, että kunnan tulee laatia kaava kaikille vähintään kymmenen hehtaarin aurinkovoimahankkeille.

Käytännössä kaavaraja pidentäisi Suomen uusiutuvien mukaan hankkeiden luvitusprosesseja, lisäisi kustannuksia ja ohjaisi kehitystä kohti entistä suurempia hankekokonaisuuksia, joita on myös haastavampaa sovittaa paikalliseen maankäyttöön.

– Lakiesityksessä linjataan muun muassa, että kunnan tulee laatia kaava kaikille vähintään kymmenen hehtaarin aurinkovoimahankkeille, mikä tulee käytännössä ohjaamaan rakentamisen heti suuriin hankekokoihin ja ruuhkauttamaan kuntien kaavoituksen, kannanotossa todetaan.

– Jos aurinkovoiman hyvä kehitys Suomessa pysähtyy, tarkoittaa se myös koko alan kotimaisen arvoketjun ja vientipotentiaalin menettämistä toisiin maihin.

Toimittajatilaisuudessa puhunut Suomen uusiutuvien edunvalvontajohtaja Matias Ollila muistuttaa, että säätelyyn on jo nyt riittävät välineet.

– Kunta pystyy jo asettamaan vaatimuksia, mitä selvityksiä pitää tehdä.

– Kunnat älähtivät lakiluonnoksesta, että kategorinen kymmenen hehtaarin raja vähentää kunnan päätäntävaltaa ja lisää kaavoittajan työkuormaa.

Ongelmallinen on myös hallituksen tavoite siitä, että metsämaille ei tulisi ”merkittävissä määrin” aurinkovoimarakentamista.

– Mutta mikä on merkittävissä määrin?

Ollila varoittaa, että kirjaus tulee väkisinkin viemään tapauksia hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Euroopan unioni edellyttää luvituksen sujuvoittamista, joten siksikin nykysuuntaa pitäisi muuttaa.

Ollila muistuttaa myös, että kunnille pitää antaa mahdollisuus toteuttaa uusiutuvan energian ratkaisuja. Ne ovat kunnilta investointeja omille alueilleen ja tärkeä osa kuntien välistä kilpailupalettia.