Suurpetokantojen kasvu ei riitä vähentämään supikoirakantoja. Ilveksen varaan ei voida laskea supikoirakantojen kontrollointia.
Ilveksiä on saatu taltioitua ruokailemassa sulassa sovussa supikoirien kanssa. Kuva: Jaana Kankaanpää
Turun ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa on havaittiin, että supikoiraa esiintyi vähemmän susi- ja ilvesalueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Luonnonvarakeskuksen seuraamista nuorista ilveksistä joidenkin yksilöiden on havaittu käyttäneen ravintonaan runsaasti supikoiria.
Toisaalta tiedetään, että kaikki ilvesyksilöt eivät ole kiinnostuneita supikoirista. Tämä on havaittu muun muassa Helmi-vieraspetohankkeessa, jossa on kerätty tietoa supikoirista Kirkkonummen Saltfjärdenin linnustoalueen ympäriltä.
Alueella ilvespentueiden tiheys on saavuttanut oletetun huipputiheytensä. Suomen riistakeskuksen julkaiseman Metsästäjä-lehden kirjoituksen mukaan 2000 hehtaarin pyyntialueelta poistettiin kuitenkin ensimmäisenä pyyntivuotena 134 supikoiraa. Vuonna 2024 saalis oli edelleen 114 supikoiraa, vaikka ydinalueen kanta oli jo saatu laskemaan. Alueella tiedetään liikkuneen ainakin kaksi ilvespentuetta, lukuisia aikuisia yksilöitä sekä susia.
Näiden tietojen valossa, ilves saattaa auttaa supikoirakannan hallinnassa tuntuvasti, mikäli seutua sattuu asuttamaan supikoiria saalistava ilvesyksilö. Koko supikoiraongelmaa ilves ei ratkaise.
Sorkka- ja jäniseläinten ohella ilveksen ruokalistalle kuuluvat yleensä muun muassa kanalinnut ja kettu. Itä- ja Keski-Suomessa ilvesten pääsaalis on metsäjänis. Lounais-Suomessa ilveksen ravinnossa näyttelevät pääroolia metsäkauris, valkohäntäpeura ja rusakko. Poronhoitoalueella ilvekselle kelpaavat porot.
Metsästäjä-lehti: Ratkaiseeko ilves supikoiraongelman?