Juttu tiivistettynä

  • Pääministeri Petteri Orpo ehdotti itärajan rajanylityspaikan avaamista, jos Venäjä ei päästä enää Suomeen henkilöitä ilman asianmukaisia asiakirjoja.
  • Rajavartiolaitos arvioi, että rajaliikenne olisi ainakin aluksi hyvin rajoitettua. Kaikkia rajanylityspaikkoja ei välttämättä avattaisi.
  • Nykyiset viisumirajoitukset vähentävät venäläisten mahdollisuuksia matkustaa Suomeen, vain muutamalla on voimassa oleva viisumi.
  • Venäjän rekisterissä olevat ajoneuvot ovat kiellettyjä EU:ssa, mikä vaikeuttaa liikkumista ja tavarakuljetuksia maiden välillä.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Pääministeri Petteri Orpo väläytti äskettäin Ylen Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla yhden itärajan rajanylityspaikan avaamista.

Orpo asetti rajan avaamisen ehdoksi sen, että Venäjä ei päästä Suomeen enää ihmisiä, joilla ei ole asianmukaisia maahantuloasiakirjoja. Suomessa tätä on nimitetty välineellistetyksi maahantuloksi.

Kysyimme Rajavartiolaitokselta, miten itärajan avaaminen voisi tapahtua.

Rajavartioston rajaturvallisuusyksikön päällikkö eversti Jussi Napola sanoo, että rajan avaamisen pitäisi tapahtua hallitusti.

– Siinä pitäisi ottaa huomioon se, minkälainen tarve rajanylitysliikenteelle on eri puolilla itärajaa.

Napolan mukaan rajanylitysliikenne olisi ainakin aluksi hyvin rajoitettua. Sen määrä ei nousisi edes koronapandemian ja itärajan rajanylityspaikkojen sulkemisen välisen ajanjakson liikennemääriin.

– Ennen rajan sulkemista liikennemäärä oli noin 18 prosenttia siitä, mitä se oli ennen korona-aikaa. Nyt rajanylitysliikenne tulisi olemaan sitäkin vähäisempää, Napola arvioi.

Autoja jonottamassa Vaalimaan rajatarkastusaseman puomilla.

Avaa kuvien katselu

Vaalimaan rajanylityspaikalle muodostui ajoittain jonoja, kun raja avattin koronapandemian jälkeen. Kuva: Antro Valo / Yle

Tämä johtuu siitä, että Suomella ja EU:lla on voimassa monenlaisia rajoitteita Venäjän tavara- ja henkilöliikenteelle.

Kaikkia rajanylityspaikkoja itärajalla ei välttämättä edes avattaisi ainakaan aluksi juuri liikenteen vähyyden vuoksi.

– Rajanylitysliikenteelle on oltava tarve. Arvioisimme liikenteen määrää ja miettisimme sen perusteella, kuinka monta rajanylityspaikkaa avaamme, ja mitkä ovat niiden aukioloajat, Napola sanoo.

Katso tästä video, minkälaisia odotuksia itärajalla oli, kun Suomi viimeksi avasi rajan koronaepidemian jälkeen vuoden 2022 heinäkuussa.

Video: Kare Lehtonen/YleViisumeita vain harvoilla

Rajanylitysliikennettä vähentäisi myös se, että vain hyvin harvalla venäläisellä on enää voimassa oleva viisumi Suomeen. Suomi ei myönnä esimerkiksi turistiviisumeja Venäjän kansalaisille.

Muutenkin Suomi myöntää viisumeita hyvin rajatulle ryhmälle venäläisiä

Kuvituskuva. Suomalainen Schengenin monikertaviisumi Venäjän kansalaisen passissa.

Avaa kuvien katselu

Vain hyvin harvoilla Venäjän kansalaisilla on nykyään Suomen viisumi. Kuva: Grigory Vorobyev / YleKetkä Venäjän kansalaiset voivat saada Suomen viisumin?

  • Suomen kansalaisen tai Suomessa pysyvästi asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen
  • Suomessa työssä olevat
  • Opiskelijat
  • Kuljetus- ja logistiikka-alan työntekijät
  • Tietyt liikematkustajat
  • Suomessa kiinteistöjä omistavat Venäjän kansalaiset välttämätöntä ja kiireellistä kiinteistön huoltotyötä varten

Ilman viisumia rajan ylitse voisivat liikkua Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset sekä oleskeluluvan haltijat. Heistä nähtävästi muodostuisi suuri rajan ylitse kulkeva ryhmä.

Venäjän rekisterissä olevat autot kielletty

Rajan yli liikkumista haittaisi myös se, että venäläisessä rekisterissä olevilla ajoneuvoilla ei voi nykyään tulla EU:n alueelle.

Rajan yli kulkevan henkilöliikenteen määrä olisikin pitkälti riippuvainen siitä, alkaako Venäjän ja Suomen välillä jälleen kulkemaan vakituisia bussivuoroja.

Nykyään bussit Venäjän ja Suomen välillä kulkevat Viron kautta.

Venäjän rekisterissä olevien ajoneuvojen kielto haittaisi myös tavaraliikennettä, koska venäläistä kuljetuskalustoa ei voi käyttää Suomessa.

Tosin jo ennen rajan sulkemista tavaraliikenne siirtyi pitkälti käyttämään muuta kuin Venäjän rekisterissä olevaa kuljetuskalustoa.

Katso video siitä, miten tämä toi suomalaisille kuljetusliikkeille jopa lisää kuljetuksia:

Video: Kalle Schönberg/Yle

Tavarakuljetuksia Venäjän ja Suomen välillä haittaisi myös se, että suomalaisilla yrityksillä ei ole enää juurikaan liiketoimintaa Venäjällä.

Myös erilaiset pakotteet estävät tavaroiden kuljetuksia maiden välillä. Esimerkiksi ennen huomattava puuntuonti Venäjältä Suomeen ja muihin EU-maihin on nyt kielletty.

Öljyn hinta keskeinen

Kuinka paljon Venäjällä sitten olisi edes halukkuutta tai taloudellisia mahdollisuuksia tulla Suomeen, jos raja avattaisiin?

Venäläistä ostosturismia Suomeen pitkään analysoinut Visitory-tutkimuslaitoksen (entinen TAK-tutkimuslaitos) tutkimusjohtaja Antti Honkanen uskoo, että venäläisillä on edelleen halua tulla Suomeen ostoksille.

– Ei ole mitään syytä olettaa, että kiinnostus olisi kokonaan kadonnut, hän sanoo.

Honkanen perustelee näkemystään sillä, että Venäjällä on kaupoissa edelleen paljon suomalaisia tuotteita jäljitteleviä tuotteita.

– Eli kiinnostus ostosmatkailuun on siellä edelleen suuri, Honkanen päättelee.

Kaupan hyllyllä on maitotuotepurkkeja. Keskiössä on mansikkajogurttipurkkeja, joissa lukee Viola.

Avaa kuvien katselu

Venäjällä tehdään suomalaisia tuotemerkkejä jäljitteleviä tuotteita. Tässä Valiota jäljittelevä tuote moskovalaisessa kaupassa. Kuva: Heikki Heiskanen / Yle

Venäläisten mahdollisuuksiin tehdä ostoksia ja tulla Suomeen vaikuttaa Honkasen mukaan erityisesti raakaöljyn maailmanmarkkinahinta. Mitä kalliimpaa öljy on, sitä enemmän Venäjän taloudessa ja venäläisillä on rahaa.

Itänaapurissa on viime aikoina vedetty vyötä tiukemmalle, koska öljyn hinta on ollut jo pitkään laskusuunnassa ja hyökkäyssota on imenyt valtion kassan kuiviin.

Honkanen uskoo, että tästä huolimatta Venäjältä edelleen löytyy ostovoimaa.

– Venäjä on iso maa. Huonosta taloustilanteesta huolimatta siellä on aina myös ihmisiä, joilla on rahaa käydä Suomessa ostoksilla.