Vieraskynä|Ukraina tarvitsee lisää ilmapuolustusjärjestelmiä ja enemmän tukea kriittisen infrastruktuurinsa suojaamiseksi.
Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan näkemys.
Syksyn kääntyessä talveksi Venäjä on tehostanut ohjus- ja lennokki-iskujaan Ukrainaa vastaan. Lokakuun lopun massiivisessa hyökkäyksessä Venäjä laukaisi Ukrainan ilmavoimien mukaan 653 droonia ja 52 erityyppistä ohjusta. Suuri osan pääkaupunki Kiovasta ja sen naapurialueista jäi hyökkäysten seurauksena ilman sähköä ja vettä.
Venäjän syksyn aikana Ukrainaan tekemät iskut ovat olleet laajimpia koko sodan aikana. Syy jatkuville iskuille siviili-infrastruktuuria vastaan on looginen, vaikkakin julma ja kansainvälisen oikeuden vastainen. Rintamalla ei tapahdu merkittävää edistystä, joten Venäjä haluaa murtaa siviilien puolustustahdon.
Ukrainan energiainfrastruktuuriin iskemällä Venäjä pyrkii koko yhteiskunnan lamauttamiseen. Samalla iskut pakottavat Ukrainan arvioimaan kalliiden ilmapuolustusjärjestelmien sijoittamista: suojataanko niiden avulla sotilaallisia kohteita, voimaloita vai kaupunkien väestöä?
Iskujen volyymin lisäämisen ohella Venäjä on kehittänyt taktiikoitaan. Yksittäisten ohjushyökkäysten sijaan Venäjä tekee koordinoidusti drooni- ja ohjusiskuja, joilla heikennetään energian- ja lämmöntuotantoa Ukrainassa. Iskuja saattaa edeltää tietoliikenneyhteyksiä katkova kyberhyökkäys.
Venäjä on jo tuhonnut Ukrainan infrastruktuuria arviolta yli 170 miljardin euron arvosta. Noin 60 prosenttia Ukrainan sotaa edeltävästä sähköntuotannosta on menetetty. Ukraina on selvinnyt toistaiseksi ainoastaan siksi, että maahan rakennettiin neuvostoaikana paljon energiantuotannon ylikapasiteettia.
Venäjän iskut saattavatkin heikentää ratkaisevasti Ukrainan energiaturvallisuutta nyt alkavan talven aikana. Jos sähkökatkot vielä pitenevät ja kaupunkien lämmitys hiipuu, vaarana on laaja väestöpako maasta – tai jopa kotirintaman kaatuminen, kun ”kenraali Talvi” on jälleen liittymässä taistelussa Venäjän puolelle.
Venäjä on hyökännyt aiempaa laajemmin myös Ukrainan kaasulaitoksiin ja etenkin maanalaisiin kaasuvarastoihin. Ukrainan vahingoittamisen ohella iskuilla on haluttu nostaa kaasun hintaa Euroopassa, kun Ukrainaan ei voida enää varastoida muulle Euroopalle tarkoitettua kaasua.
Venäjä on pitkään maalittanut myös läntisen Euroopan kriittistä infrastruktuuria. Energiasektoriin kohdistuvasta kasvaneesta sabotaasiuhasta varoittivat aiemmin tänä vuonna esimerkiksi Norjan tiedusteluviranomaiset.
Toimillaan Venäjä yrittää nostaa Ukrainaa tukevien maiden kustannuksia ja pelotella länsimaiden kansalaisia. Lisäksi Venäjälle olisi edullista, ettei uusiutuvaa energiaa pidettäisi Euroopan maissa luotettavana vaihtoehtona Venäjän öljylle ja kaasulle.
”
”Kenraali Talvi” taistelee jälleen Venäjän puolella.
Erityisesti Venäjän itärajalla sijaitsevien länsimaiden on syytä sisäistää nyky-Venäjään liittyvät riskit. Energiantuotannon kyky tukea yhteiskuntaa täytyy turvata koko Euroopassa niin hybridivaikuttamisen, tilanteen kärjistymisen kuin laajamittaisen konfliktinkin varalta. Uusiutuvan energian tuotantoon on käytettävä entistä enemmän resursseja: vain siten Eurooppa pääsee irti energiariippuvuudestaan.
Ukrainan energiaturvallisuuden tukeminen on nyt erittäin tärkeää. Tuleva talvi testaa nyt toden teolla Euroopan kykyä jatkaa ja lisätä tukeaan. Ukraina tarvitsee lisää ilmapuolustusjärjestelmiä ja enemmän tukea kriittisen infrastruktuurinsa suojaamiseksi. Kaikki tämä jää Euroopan harteille.
Myös eurooppalaiset yritykset voisivat tarjota osaamistaan ja kalustoaan Ukrainalle. Ukrainan kalliilla hinnalla lunastama oppi kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta on tärkeää saada Naton jäsenmaiden ja eurooppalaisten energia-alan yritysten käyttöön.
Länsimaisten energia-alan yritysten pitäisi saada uhista oikea-aikaista tietoa, ja yritykset pitäisi ottaa nykyistä laajemmin mukaan viranomaisten johtamiin kriisiharjoituksiin. Siten ne pystyvät tekemään järkeviä investointeja toimintansa turvaamiseen. Ilmojen kylmetessä koko Euroopan on hyvä olla varautunut monenlaisiin Venäjän toimin.
Samu Paukkunen on Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja.
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/