Apteekkariliitto on huolissaan apteekkien määrästä. Verkosto supistuisi etenkin niillä alueilla, joilla terveyspalveluiden saatavuus on muutoinkin heikentynyt, jos apteekkitaloutta uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) esittämällä tavalla. Apteekkariliitto ehdottaa ministeriön esitykseen korjauksia, joilla apteekkitalouden uudistus saataisiin toteuttamiskelpoiseksi.
Lausuntokierroksella olleessa, STM:n laatimassa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettu 36 miljoonan euron lääketaksaleikkaus on liiton mukaan kohtuuton tilanteessa, jossa monien apteekkien talous on jo nyt kriisiytynyt tai kriisiytymässä aiempien vuosien lääkesäästöjen, lääkemarkkinoiden muutosten ja kulujen kasvun seurauksena.
Lisäksi luonnoksessa on ehdotettu muutoksia apteekkiveroon, joista etenkin sivuapteekkien apteekkiverovähennyksen poisto vaarantaisi apteekkipalveluiden saatavuuden useilla paikkakunnilla.
– Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut toteuttamaan apteekki- ja apteekkitalousuudistuksen niin, että se turvaa laadukkaat ja turvalliset apteekkipalvelut koko Suomessa. Lausunnolla ollut ministeriön esitysluonnos kuitenkin vaarantaisi maankattavan apteekkiverkoston, Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Risto Holma varoittaa tiedotteessa.
Suomen yli 830 apteekkitoimipisteestä 166 on apteekkareiden ylläpitämiä sivuapteekkeja. Ne turvaavat apteekkipalvelut alueilla, joilla itsenäiselle apteekille ei ole taloudellisia edellytyksiä. Sivuapteekkien apteekkiverovähennyksen poisto veisi tärkeimmän elementin maankattavan apteekkiverkoston varmistamisessa.
– Sivuapteekkivähennys on aivan välttämätön jatkossakin, mutta se voidaan toteuttaa nykyistä yksinkertaisemmin, Holma sanoo.
Sivuapteekkivähennyksen poisto myös eriarvoistaisi apteekkeja, sillä se muuttaisi veron progressiota niin, että vero kiristyisi nykyiseen veroon verrattuna merkittävällä määrällä niin pieniä, keskisuuria kuin suuriakin apteekkeja.
– Ei voi olla niin, että kaikkein eniten kärsisivät ne apteekit, jotka varmistavat palveluiden saatavuutta harva-alueilla. Sivuapteekkiverkosto tulisi merkittävästi harvenemaan, ja todennäköisesti lopettamaan joutuisi myös moni pieni pääapteekki.
STM ehdottaa myös, että apteekkiveroa perittäisiin jatkossa lääkemyynnin myyntikatteen eikä liikevaihdon perusteella, kuten nykyisin. Veroluokkien määrää ehdotetaan supistettavaksi nykyisestä kymmenestä kuuteen.
– Apteekkiveron muuttaminen myyntikatepohjaiseksi on toivottu muutos, mutta se tulisi toteuttaa neutraalilla tavalla. Ministeriön ehdottama kuuden veroluokan apteekkiveroasteikko on epäjohdonmukainen, ennakoimaton ja kohtelisi erilaisia apteekkeja hyvin eri tavalla, Holma sanoo.
Ministeriön esittämässä mallissa jo keskikokoiset, 4-5 miljoonan euron liikevaihdon apteekit joutuisivat samaan apteekkiveroluokkaan kuin satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa takova julkinen toimija, Yliopiston Apteekki.
Holman mukaan muodostuisi apteekkitalouden uusjako, jota apteekkariyrittäjät eivät ole voineet mitenkään ennakoida hakiessaan apteekkilupaa, harkitessaan investointeja tai arvioidessaan yritystoiminnan edellytyksiä.
– Tällaiselle mielivaltaiselle apteekkitalouden uusjaolle ei ole ainakaan HE-luonnoksessa esitetty perusteita.
Holman mukaan ehdotetussa apteekkiveroasteikossa ei ole millään tavalla huomioitu myöskään inflaatiota.
Apteekkariliitto ei kannata myöskään joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista apteekkien ulkopuolelle.
Ehdotus on liiton mukaan ristiriidassa rationaalisen lääkehoidon tavoitteiden kanssa ja se heikentäisi farmaseuttisen neuvonnan saatavuutta ja apteekkien taloutta entisestään.
– Laajempaan myyntiin kaavaillusta itsehoitolääkevalikoimasta on poistettava ainakin närästyksen hoitoon käytettävät famotidiini-valmisteet, sillä närästysoireiden taustalla voi olla vakavia, välittömästi hoitoa vaativia sydänoireita, Holma sanoo.