Juttu tiivistettynä
- Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee, ovatko Donald Trumpin hätätilalain perusteella asettamat tullit laillisia.
- Trumpin tapa määrätä tulleja kongressin ohi on herättänyt huolta presidentin vallan kasvattamisesta.
- Korkeimman oikeuden tuomarit esittivät kriittisiä kysymyksiä Trumpin hallinnon perusteluista, mikä viittaa mahdolliseen tullien kumoamiseen.
- Tullien kaatuminen voi johtaa sekavaan tilanteeseen Yhdysvaltain taloudessa.
- Vaikka oikeus kaataisi nykyiset tullit, Trump voi yrittää asettaa niitä uudelleen muilla mutkikkaammilla keinoilla.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Yhdysvaltain korkein oikeus on alkanut käsitellä Donald Trumpin toisen presidenttikauden toistaiseksi tärkeintä oikeusjuttua: Trumpin jättiläismäisten tullien laillisuutta.
Lähtökohtaisesti tullit edellyttävät Yhdysvaltain kongressin hyväksyntää.
Trump on kuitenkin asettanut tulleja pelkällä presidentin määräyksellä, vedoten hätätilalakiin.
Korkeimman oikeuden tuomarit vaikuttivat viime viikon kuulemisessa suhtautuvan hyvin epäilevästi Trumpin hallinnon perusteluihin tullien laillisuudesta.
Maanantaina Trump uhkasi, että talous ajautuu katastrofiin, jos korkein oikeus kumoaa tullit. Hän myös lupaili kerätyistä tulleista amerikkalaisille jopa 2000 dollarin ”osinkoja” henkeä kohti:
Presidentti Trumpin eri maille määräämät korkeat tuontitullit ovat hänen ulkopolitiikkansa ytimessä.
Mutta tullikiistassa on kyse myös valtavasta presidentin vallan kasvattamisesta. Siksi amerikkalaiset oikeusoppineet pitävät sitä äärimmäisen tärkeänä oikeusjuttuna.
Hätätilalaki perustana
Trumpin hallinto on vedonnut vuodelta 1977 peräisin olevaan lakiin kansainvälisestä taloushätätilanteesta (International Emergency Economic Powers Act eli IEEPA)
Trump määräsi heti kautensa alussa rangaistustulleja Kanadalle, Kiinalle ja Meksikolla, väittäen hätätilan syyksi huumausaineena käytetyn fentanyylin tuontia näistä maista. Varsinkin Kanadan osalta peruste ontui pahasti.
Avaa kuvien katselu
Trumpin tulleja vastustettiin Sao Paulossa heinäkuussa 2025. Trump ei ole peitellyt sitä, että Brasilian vastaisissa tulleissa ei ole kyse kauppapolitiikasta. Kuva: Cris Faga / AOP
Myöhemmin Trump on määrännyt rangaistustulleja suurelle osalle maailman maista. Perusteeksi on riittänyt kaupan epätasapaino tai vain se, että Trump on suuttunut jostakin poliitikon lausunnosta.
Silti tullien määräämisessä on käytetty taloushätätilalakia.
Tuomarit hyvin epäileviä hallinnon perusteille
Lukuisat osavaltiot ja yritykset ovat valittaneet tulleista korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus järjesti viime viikon keskiviikkona suullisen käsittelyn asiasta.
Avaa kuvien katselu
Korkeimman oikeuden tuomarit saapumassa Trumpin virkaanastujaisiin tammikuussa 2025. Kuva: AOP
Tuomioistuimessa konservatiivituomareilla on 6–3 enemmistö, mutta tällä kertaa osa heistäkin näyttää suhtautuvan Trumpin hallinnon perusteluihin hyvin epäilevästi.
Monet heistä esittivät hyvin kriittisiä kysymyksiä ja kommentteja Trumpin hallintoa edustaville asianajajille.
Voi hyvinkin olla, että oikeus päätyy kumoamaan Trumpin tullit lainvastaisina.
Korkein oikeus on aiemmissa päätöksissä tänä vuonna useasti asettunut Trumpin kannalle. Mutta tullijuttu on erilainen.
Useimmat aiemmista päätöksistä ovat niin sanottuja hätäpäätöksiä, joissa korkein oikeus on tehnyt nopean väliaikaisen ratkaisun esimerkiksi siirtolaisten karkottamiseen liittyen.
Tullipäätös on sen sijaan hyvin iso periaatteellinen päätös, joka toimii sitovana ennakkotapauksena.
Kuulemisessa tuomarit tuntuivat tulkitsevan, että tulleissa on viime kädessä kyse verotuksesta, josta päättäminen kuuluu kongressille.
Avaa kuvien katselu
Trump tervehti tuomari Neil Gorsuchia helmikuussa 2025 Valkoisessa talossa. Kuva: AOP
Trumpin itsensä nimittämä korkeimman oikeuden tuomari Neil Gorsuch totesikin kuulemisessa, että jos Trumpin hallinto nyt voittaa, se merkitsisi pysyvää vallansiirtoa kongressilta presidentille.
– Tämä on yksisuuntainen tie, jossa valtaa siirtyy hitaasti mutta koko ajan kiihtyvällä tahdilla [presidentin] toimeenpanovallalle ja pois kansan valitsemilta edustajilta, Gorsuch totesi sanomalehti Washington Postin mukaan.
Trumpin edustajat perustelivat oikeudelle, että tullit ovat ulkopolitiikkaa ja kertyvät tullimaksut ovat vain sivuseikka.
Perustelu on kuitenkin räikeässä ristiriidassa Trumpin omien puheiden kanssa. Hän väitti viimeksi maanantaina, että tullit tuovat Yhdysvalloille tuhansien miljardien edestä tuloa.
Korkein oikeus on ottanut asian nopeutettuun käsittelyyn, mutta mitään pikapäätöstä sieltä ei ole tulossa. Päätös voi tulla vasta viikkojen tai kuukausien päästä.
Trumpin mielestä kyse on elämästä tai kuolemasta
Trump itse ei ole peitellyt sitä, että päätös on äärimmäisen tärkeä koko hänen presidenttikautensa kannalta.
Jutussa kyse on ”sananmukaisesti ELÄMÄSTÄ TAI KUOLEMASTA maallemme”, Trump paukutti sosiaalisessa mediassa.
Avaa kuvien katselu
Trump 2. huhtikuuta, jolloin hän ilmoitti laajoista tulleista suurelle osalle maailman maista. Kuva: Kent Nishimura / EPA
Trump uhosi jopa osallistuvansa henkilökohtaisesti korkeimman oikeuden suullisiin kuulemisiin, mitä kukaan istuva presidentti ei ole koskaan tehnyt. Lopulta Trump ei kuitenkaan saapunut kuulemiseen.
Jos korkein oikeus päätyisi kumoamaan tullit lainvastaisina, seurauksena voisi olla varsin kaoottinen tilanne.
Tulleja on kerätty jo yli 100 miljardin dollarin edestä. Tuhannet yritykset ja muut tahot alkaisivat välittömästi vaatia korvauksia tulleista. Se voisi ajaa Yhdysvaltain valtiovarainministeriön ja jopa maan talouden hyvin vaikeaan tilanteeseen.
Trump itse väittää, että kyse on paljon suuremmista summista, jopa tuhansista miljardeista dollareista.
Tullit eivät häviä, vaikka korkein oikeus ne nyt kumoaisi
Korkein oikeus ei käsittele nyt tullien laillisuutta sinänsä, vaan sitä, saiko Trump määrätä niitä hätätilalain perusteella.
Yhdysvaltain lainsäädäntö antaa presidentille monia muitakin väyliä säätää tulleja, jos Trump nyt häviää jutun.
Avaa kuvien katselu
Trump kätteli päätuomari John Robertsia virkavalansa jälkeen tammikuussa 2025 kongressitalossa. Kuva: Chip Somodevilla / EPA
Niihin lakeihin sisältyy kuitenkin erilaisia aika- ja sektorikohtaisia rajoja ja tutkintaprosesseja. Presidentin on paljon hankalampi käyttää niitä ilman kongressin nimenomaista lupaa.
Trumpin olisi vaikea määrätä niiden perusteella mielivaltaisen oloisia rangaistustulleja eri maille.
Jos hän joutuu tukeutumaan tullipolitiikassaan kongressiin, kaikki muuttuu vähintään hitaammaksi.
Ei ole edelleenkään sanottu, että korkein oikeus kumoaa tullit
Korkein oikeus voi päätyä myös pitämään Trumpin tullipäätökset voimassa.
Tuomareihin kohdistuu valtava poliittinen paine.
Avaa kuvien katselu
Korkeimman oikeuden päätuomari John Roberts tammikuussa 2025 kongressitalossa. Kuva: Chip Somodevilla / EPA
Korkeimman oikeuden konservatiivinen puheenjohtaja John Roberts tunnetaan hyvin voimakkaan presidentin vallan tukijana. Hän on myös hyvin huolissaan korkeimman oikeuden asemasta.
Se voi näkyä kahdella vastakkaisella tavalla:
Yhtäältä päätuomari Roberts ei halua, että korkein oikeus leimautuu Trumpin käskyläiseksi.
Toisaalta hän ei myöskään halua tilannetta, jossa Valkoinen talo ja korkein oikeus ajautuvat avoimeen valtataisteluun.
Korkein oikeus voisi hävitä taistelun, koska sillä ei ole muuta voimaa kuin oma arvovaltansa. Silloin se menettäisi vahvan asemansa Yhdysvalloissa.
Monet oikeusoppineet ovat huomauttaneet, että tullipäätös on aivan ratkaisevan tärkeä siinä, voiko oikeuslaitos ylipäätään pysäyttää Trumpin.
Jos korkein oikeus asettuu presidentin puolelle, on Trump jälleen päässyt keskittämään huomattavasti lisää valtaa itselleen.