EU-parlamentti|Vihreiden Ohisalo ja Sdp:n Heinäluoma varoittavat, että kokoomuksen emopuolueen toiminta yritysvastuudirektiiviin liittyen voi vaikuttaa parlamentin toimintaan pitkään.
Bryssel
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina esityksen, joka toisi merkittäviä kevennyksiä kiisteltyyn yritysvastuudirektiiviin. Samalla äänestyksestä kehkeytyi repivä poliittinen kiista, joka testasi laitaoikeiston valtaa parlamentin sisällä.
Parlamentti hyväksyi torstaina kantansa niin kutsuttuun omnibus-aloitteeseen, jonka tarkoitus on vähentää muun muassa yritysvastuudirektiivin aiheuttamia kustannuksia eurooppalaisille yrityksille. Direktiivi määrää suuryritykset valvomaan toimitusketjujensa vastuullisuutta. Laista sovittiin jo kertaalleen keväällä 2024, mutta tänä vuonna komissio esitti direktiivin vaatimusten keventämistä.
Parlamentti haluaa mennä sääntelyn keventämisessä pidemmälle kuin komissio alkuperäisessä esityksessään.
Merkittävä osa yrityksistä vapautuisi toimitusketjujen valvonnasta. Parlamentin kannan mukaan yritysvastuudirektiivi koskisi vain yli 5 000 työntekijän yrityksiä, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa. Komission esityksessä direktiivi olisi koskenut yli 500 työntekijän yrityksiä.
Lisäksi parlamentti haluaa poistaa yritysvastuudirektiivistä vaatimuksen, että yritysten täytyy valmistella sitovat suunnitelmat siitä, kuinka ne muuttavat liiketoimintansa yhdenmukaiseksi Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n ilmastolain kanssa.
Parlamentti haluaa myös keventää lain rikkomisesta koituvia sakkoja.
Parlamentti hyväksyi kannan äänin 382 puolesta, 249 vastaan ja 13 tyhjää.
Suomalaisista mepeistä hyväksymisen puolesta äänestivät kokoomuksen Mika Aaltola, Aura Salla ja Pekka Toveri sekä perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Vastaan äänestivät kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, Sdp:n Eero Heinäluoma ja Maria Guzenina, keskustan Elsi Katainen, Rkp:n Anna-Maja Henriksson, vasemmistoliiton Li Andersson, Jussi Saramo ja Merja Kyllönen sekä vihreiden Maria Ohisalo. Keskustan Katri Kulmuni ja vihreiden Ville Niinistö olivat poissa.
”Tällä päätöksellä tulee olemaan kauaskantoiset jäljet paljon yksittäisiä poliittisia pikavoittoja pidemmälle”, sanoo vihreiden Maria Ohisalo. Hän äänesti esitystä vastaan. Kuva: Seppo Samuli / Lehtikuva
Äänestystä edelsi monivaiheinen poliittinen kiista, jossa oli kyse direktiivin sisällön lisäksi parlamentin poliittisista voimasuhteista. Kuohuntaa parlamentin sisällä aiheutti se, että neuvotteluita johtanut keskustaoikeistolainen EPP ajoi lopulta kantansa läpi parlamentin laitaoikeiston tuella. EPP on kokoomuksen emopuolue.
Euroopan parlamentissa on ollut perinteisesti ollut voimassa niin kutsuttu palomuuri, jolla EU-vastaisiksi ja epädemokraattisiksi katsotut laitaoikeistopuolueet on suljettu poliittisen yhteistyön ulkopuolelle. Tämä on rajoittanut laitaoikeistoon valtaa, vaikka puolueet ovat lisänneet paikkamääräänsä parlamentissa.
Palomuurin takana ovat muun muassa osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle, Unkarin Viktor Orbánin johtama Fidesz ja Marine Le Penin Kansallinen liittouma Ranskassa.
Parlamentin demarit ja vihreät syyttivät EPP:tä palomuurin rikkomisesta.
Neuvotteluita johtanut EPP:n ruotsalaismeppi Jörgen Warborn vakuutti, että palomuuri on yhä voimassa. Hän korosti, että EPP ei neuvotellut direktiivin sisällöstä laitaoikeistoryhmien kanssa, vaan toi täysistunnon äänestykseen omat muutosesityksensä.
Hän myös muistutti, että parlamentin keskiryhmät eli EPP, liberaalit ja demarit yrittivät jo kertaalleen neuvotella direktiivin sisällöstä, mutta kompromissi kaatui yllättäen, kun joukko demarimeppejä irtisanoutui sovusta.
”Meillä oli sopimus S&D:n kanssa ja se kaatui, koska S&D ei pystynyt varmistamaan ääniä sen tueksi.”
Kompromissin kaatumisen jälkeen EPP:lle tarjottiin uutta kompromissia, jossa olisivat olleet mukana myös parlamentin vihreät. Warborn sanoi, että EPP torjui tämän kompromissin, koska siinä yrityksiltä olisi yhä vaadittu sitovien ilmastosuunnitelmien tekemistä.
”Ilmastosiirtymäsuunnitelmat olivat keskeinen kysymys meille.”
Demarit ja vihreät varoittavat, että EPP:n toiminta yritysvastuudirektiivin kohdalla voi vaikeuttaa keskiryhmien yhteistyötä jatkossa.
”Tällä äänestyksellä saattaa olla kauaskantoisia seurauksia koko vaalikauden yhteistyöpolitiikkaan”, sanoo Sdp:n Heinäluoma.
”Tällä päätöksellä tulee olemaan kauaskantoiset jäljet paljon yksittäisiä poliittisia pikavoittoja pidemmälle”, sanoo myös vihreiden Ohisalo.
Warborn ei äänestyksen jälkeen antanut lupauksia siitä, etteikö EPP voisi jatkossakin ajaa kantojaan läpi laitaoikeiston äänien tuella.
”Käykö näin tulevaisuudessa uudestaan? En tiedä.”
Neuvottelut yritysvastuudirektiivin muuttamisesta jatkuvat nyt parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston välillä. Lopullinen sopu direktiivin sisällöstä on tarkoitus saada tämän vuoden aikana.