Night Visions järjestetään Helsingissä 19.-23. marraskuuta elokuvateatteri Kinopalatsissa. Ohjelmistossa on 38 pitkää elokuvaa ja yli 60 näytöstä.
Muropaketin toimitus katsoi – tai oli nähnyt jo aiemmin – tämän syksyn Night Visions -festivaalin ohjelmistosta toistakymmentä teosta, joista tyrkkyjuttuun mahtui tällä kertaa vain neljä.
Paljon muutakin katsomisen arvoista keskiviikkona 19. marraskuuta alkavilta festareilta toki löytyy, kuten myös tuttuun tapaan pervorehellisiä roskaelokuvia.
1. The Virgin of the Quarry Lake
Tammikuun lopussa Sundancen leffafestareiden kansainvälisessä kilpasarjassa ensi-iltansa saanut The Virgin of the Quarry Lake olisi sopinut paremmin Midnight-sarjassa esitettäväksi. Argentiinalaisleffa kuului helposti festareiden kauhutarjonnan parhaimmistoon.
Tunnelmaltaan ja teemoiltaan elokuvia Carrie, Ja äitiäs kans sekä Raw’n body horroria yhdistelevä uutuus on yhtä vakuuttava kuin parin vuoden takainen upea argentiinalaiskauhu When Evil Lurks, mutta aivan eri tyylillä toteutettuna.
Äärimmäisen julmuuden sijaan The Virgin of the Quarry Lake on lähtökohdiltaan nuoren naisten kasvutarina ja draama. Mausteena on ripaus folk-kauhua, joka hiipii hitaasti mukaan, muuttumatta missään vaiheessa överiksi väkivaltamässäilyksi.
Vuosituhanteen vaihteen jälkeen Argentiinan talous on laman myötä sekaisin, mutta se ei estä 16-vuotiaita ystäviä nauttimasta paahtavan kuumasta kesästä. Ohjaaja Laura Casabé nostaa teinityttökolmikosta pääosaan debyyttinsä tekevän Dolores Oliverian esittämän Natalian, jonka himon kohteena on aiemmin vain kaverilta tuntunut Diego. Poika päätyy suhteeseen aikuisen naisen kanssa, joka muuttaa teinihaaveet rehelliseksi raivoksi, mukavan rauhalliseen tahtiin.
Yliluonnollisista elementeistä huolimatta The Virgin of the Quarry Lake on aidon oloinen kasvutarina sekä yksi vuoden parhaista kauhuelokuvista. Rakkautta & Anarkiaa -festareilla pari vuotta sitten nähdyn Tótem-leffankin kuvannut Diego Tenorio löytää helteessä paahtuvan kaupungin köyhyydestä lumoavan kauniita kuvia.
2. Redux Redux
Ohjaaja-käsikirjoittajaveljekset Kevin ja Michael McManus kasaavat tutuista palikoista harvinaisen omaperäisen scifi-kertomuksen. Siskonsa Michaela McManusin tähdittämä Redux Redux -tieteistrilleri yhdistää multiversumihyppelyä, Groundhog Dayta, kostotarinaa ja ahdistavaa sarjamurhaajakuvastoa toimivaksi kokonaisuudeksi.
McManusin esittämä Irene ei tyydy kostamaan tyttärensä murhaa vain kerran. Hän on kulkenut tuunatun ruumisarkun näköisen aparaatin avustuksella ties kuinka pitkään tappamassa lapsensa kidnappaajan eri versioita lukemattomissa rinnakkaistodellisuuksissa, yhä uudelleen ja uudelleen.
Redux Reduxissa on paljon samaa kuin kaksikko Justin Bensonin ja Aaron Mooreheadin indie-scifileffoissa, niin nyrjähtäneen tunnelman kuin minibudjetin puolesta. Marvel-sarjojen Moon Knight, Loki ja Daredevil: Born Again parhaista jaksoista vastanneiden miesten toivoisi palaavan pian omaehtoisen scifin pariin.
Redux Redux yhyttää yhteen Irenen ja orpokodista karkumatkalla olevan Stella Marcusin esittämän teini-ikäisen Mian. Karujen kokemustensa johdosta sisältä ontot naiset täydentävät omalaatuisella tavalla toisiaan mahdottomassa tilanteessa.
Korkean konseptin kohtausten toteutus on kuin reippaasti suuremman budjetin elokuvista. Tutuista aineksista kasattu scifi-trilleri on enemmän kuin osiensa summa erityisesti erinomaisen roolituksen ansiosta. Jeremy Holm on aidosti pelottava sarjamurhaaja, McManus löytää Irenen raivoon reippaasti inhimillisyyttä ja uusi tulokas Marcus on paljon muutakin kuin kliseisen vihainen teini.
Redux Redux on yllättävän fiksu genresekoitus, jota voi suositella scifin, fiksun draaman ja ahdistavien trillereiden ystäville.
3. Our Hero, Balthazar
Oscar Boysonin ohjaama Our Hero, Balthazar vakuutti jo viime kesän Tribecan leffafestareilla. Pikimustana komediana ja satiirina alkava Boysonin yhdessä Ricky Camillerin kanssa käsikirjoittama debyyttiohjaus toimi vielä paremmin toistamiseen kotisohvalta väijyttynä.
It– ja Knives Out -elokuvista tutun Jaeden Martellin ja mm. Sex Education -sarjassa esiintyneen Asa Butterfieldin tähdittämä leffa menee loppua kohden todella epämiellyttäville tasoille. Eri taustoista tulevien, mutta aivokemialtaan vähintään yhtä sekaisin olevien nuorten miesten tarina kommentoi yksinäisyyttä, somea, luokkayhteiskuntaa, aseita ja sosiaalisten taitojen puutetta.
Martellin esittämä Manhattanilla miljoonakämpässä asuva Balthazar lähtee Teksasiin tapaamaan nettituttavaansa, Butterfieldin näyttelemää mahdollista Solomon-kouluampujaa. Morbidin kuriositeetin takana on myös Balthazarin pöhkö idea tehdä vaikutus ihastukseensa estämällä joukkomurha.
Rohkea käsikirjoitus naurattaa, mutta myös järkyttää ja provosoi täysin tahallaan. Komedian tekeminen kouluampumisista kuulostaa absurdilta idealta. Our Hero, Balthazar onnistuu aiheessaan. Se ei naura incel-hahmoilleen, vaan tekee molemmista oikeita ihmisiä.
4. Roofman
Blue Moon -ja The Place Beyond the Pines -mestariteoksista tutun Derek Gianfrancen tositarinaan perustuva elokuva liki vuodeksi lelukauppaan vankilasta paettuaan majoittautuneesta Jeffrey Manchesterista on ohjaajan aiempia töitä kevyempi.
Laajempaan levitykseen meillä Kattokeikkailija-nimellä 28. marraskuuta saapuva Roofman tuntuu olevan genrefestareilla väärässä paikassa. Channing Tatumin tähdittämä leffa on kuitenkin jotain aivan muuta kuin mainoskampanja antaa ymmärtää. Näyttelijä tekee Roofmanissa uransa parhaimpiin kuuluvan roolin.
Leffa lepää silti Kirsten Dunstin harteilla, joka esittää lelukaupassa työskentelevää yksinhuoltajaäitiä, jonka aidon oloinen hahmo tekee kahjolta kuulostavasta tarinasta uskottavan. Roofman ei ole komediahassuttelu, jollaisena traileri yrittää sen kaupata, vaan yllättävän koskettava draama. Monilla tavoin rikkinäisen, mutta samaistuttavan vankikarkurin tarina viihdyttää, mutta saa myös ajattelemaan.
Järjettömän pitkän tuomion alun perin vain yhdestä väkivallattomasta McDonaldsin ryöstökeikasta saaneen Jeffrey Manchesterin tarina asettuu lopussa omituisella tavoin täysin rikkinäisen vankilabisneksen puolelle. Roofman on silti hyvänmielen komediallinen draama.
Suositellaan festarin ohjelmistosta vielä ainakin kovimmille Nicolas Cage -faneille mielipiteet jakanutta The Surfer -häröilyä, Good Boy -koirakauhua, joka tosin toimisi reippaasti paremmin puolen tunnin lyhärinä ja Butthole Surfers: The Hole Truth and Nothing Butt -dokkaria, joka on suunnattu jo bändiä ennestään fanittaville.
Kaikki Night Visionsin elokuvat on esitelty festivaalin kotisivuilla.
Lipunmyynti festareille on käynnissä Helsingin Kinopalatsissa ja nettikaupassa www.finnkino.fi.
