”Jos ois mahdollista, mä muuttaisin niin monta asiaa meiän menneisyydestä.”
Anneli Auerin oikeusjutun kirjallisista todisteista ilmenee, millaista viestinvaihtoa Auerin vanhin tytär, 28, ja keskimmäinen tytär, 23, kävivät vuosien tauon jälkeen heinäkuussa 2019 Instagramissa.
– Moi. Ootko sä keneks luulen sua vai oonks sekottanu toiseen henkilöön? Ja anteeksi jos tungettelen! vanhin sisko avasi keskustelun somessa.
– Oon se… nuorempi sisko vastasi.
Vanhempi sisko harmitteli, että on kulunut ”ihan älyttömän kauan” siitä, kun hän on viimeksi kuullut kenestäkään.
– Ku kaikki nää vuodet oon vaan toivonut et ootte turvassa ja voitte elää tiiäks normaalia elämää.
Auerin neljä lasta päätyivät sijaiskotiin Auerin veljen ja tämän vaimon luokse, kun heidän isänsä Jukka S. Lahti oli surmattu ja Anneli-äiti joutunut murhasta epäiltynä tutkintavangiksi 2009.
Anneli Auer kertoi olleensa yhteydessä lapsiinsa ennen tuoretta oikeudenkäyntiä. Kuva: Jussi Vierimaa
Kuva: Kuvankäsittely: IS, Poliisi
Vanhin sisko ei sopeutunut oloiltaan karuiksi luonnehdittuun sijaiskotiin, vaan muutti parin kuukauden asumisen jälkeen laitokseen 13-vuotiaana.
Muut sisaret, eli kaksi nuorempaa siskoa ja veli jäivät enon perheeseen asumaan. Sisarukset eivät sittemmin olleet juurikaan tekemisissä vanhemman siskonsa kanssa.
Viestiketju osoittaa, mihin sävyyn siskokset juttelivat elämästään, muista sisaruksistaan, sijaisperheestä ja äidistään vuosien tauon ja rajujen koettelemusten jälkeen.
Keskustelun aikaan kesällä 2019 nuorempi sisko kertoi opiskelevansa lukiossa ja käyneensä vaihdossa.Vanhempi sisko puolestaan opiskeli ammattikorkeakoulussa.
Viestinvaihto osoittaa, että vanhin sisko oli jäänyt tekemisiin Anneli-äidin kanssa, toisin kuin nuorempi sisko.
Sijaiskodista aikaisin lähtenyt vanhin sisko oli ajatellut, että muut sisarukset ovat tyystin unohtaneet hänet.
– Oon mäki paljo miettiny, et miten sul menee. En oo unohtanut! nuorempi sisko vastaa.
Hän tahtoi tietää, miten äidillä menee. Vanhempi sisko vastasi äidin ikävöineen lapsiaan. Anneli Auer ei esikoisen mukaan ollut ”mistään vihanen ja toivoo vaa hyvää teille”.
Nuorempi sisko ei kommentoi tähän mitään.
Kuva: Kuvankäsittely: IS, Poliisi
Sijaisperheessä vain lyhyen aikaa elänyt isosisko kyseli pikkusiskoltaan, millaiset välit muilla sisarilla oli sijaisvanhempiin eli Auerin veljeen ja tämän vaimoon.
– Kyl meil on ihan ok välit, pikkusisko vastasi.
– Voin sit ehkä myöhemmin kertoo enemmän siit, et miks muutettiin pois sielt (sijaisperheestä).
Vanhin sisko painotti, ettei tahdo painostaa siskoaan mihinkään.
– Oon vaan ihan tosi ilonen et kuulen susta.
Kumpikin siskoista kertoi näkevänsä usein unia ”niistä ajoista”. Vanhempi sisko koki iloa siitä, millaiselta ihmiseltä varttunut pikkusisko vaikuttaa.
– Pelkäsin et mitä on jäljellä, kun ootte sielä (enon nimi) ja (enon vaimon nimi) asunu.
Nuorempi sisko oli sanojensa mukaan jo pidemmän aikaa miettinyt, että haluaisi tavata siskonsa. Sijaisperheestä poismuuton jälkeen hän alkoi ”enemmän mietti omil aivoilla”. Hän koki vaikeaksi puhua enon luona asutusta ajasta.
– Ne (sijaisvanhemmat) ei tosiaankaan ollut täydellisii, muta en oo myöskään vihanen niille mistään, koska tuntuu et niillä oli aika paljon omii ongelmii, nuorempi sisko kirjoitti.
– Jos ois mahdollista mä muuttaisin niin monta asiaa meiän menneisyydestä.
– Sama, mut pääasia et kaikki te ootte kunnossa, isosisko vastasi.
Rankkojen lapsuusvuosien lisäksi nuoret naiset keskustelivat täysin tavanomaisesti muun muassa lemmikeistä, poikaystävistä, tulevaisuuden haaveista, veljestään ja muista sukulaisista.
Isosisko tahtoi tietää, kutsutaanko pikkusiskoa vielä samalla vanhalla lempinimellä lapsuudessa.
Kuva: Kuvankäsittely: IS, Poliisi
Nuorempi sisko toi ilmi, että hänen kaikki kaverinsa tietävät hänen taustoistaan ”ainakin jonkin verran”.
– Kyl me vähä normaalist elämästä eristäytyneit ollaan mut ei sentään ihan täysin, pikkusisko totesi.
Isosisko vastasi, että sosiaalisen median profiilin perusteella pikkusisar vaikutti täysin tavalliselta teiniltä. Kumpikin totesi useampaan otteeseen olevansa ilahtunut siitä, että toisella on kaikki kunnossa.
– Ihanaa et tulee olee joku, joka jossai kohtaa ymmärtää kaiken. Vaikka onkin läheisii ystävii, ni ei ne oo siinä myllytyksessä ollut mihin me jouduttiin, esikoinen kirjoitti.
Lopuksi siskokset alkoivat pohtia tapaamista.
Kuva: Kuvankäsittely: IS, Poliisi
Anneli Auer on läpi vuosien kiistänyt syyllisyytensä. Myös lapset toivat sittemmin ilmi, etteivät he oikeasti joutuneet seksuaalirikosten uhreiksi. Kuva: Jussi Vierimaa
Anneli Auer ja hänen ex-miesystävänsä Jens Kukka tuomittiin Auerin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista vuosien vankeuteen 2013.
Sittemmin aikuisiksi varttuneet lapset yhdistivät voimansa ja peruivat kertomuksensa, joihin Auerin ja Kukan tuomiot pitkälti olivat perustuneet.
Korkein oikeus purki ex-pariskunnan seksuaalirikostuomiot, mutta juttu palautui jälleen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Lapset väittävät, ettei mitään rikoksia oikeasti tapahtunut, vaan sijaisvanhemmat painostivat heidät sepittämään rajuja tarinoita äidistä ja tämän miesystävästä.
Oikeudenkäynti jatkuu tammikuulle saakka. Käräjillä on tähän mennessä kuultu Auerin nuorinta ja toiseksi nuorinta tytärtä. Ensi viikolla on veljen vuoro.
Anneli Auerilla on vuonna 1997, 2002 ja 2004 syntyneet tyttäret sekä 1999 syntynyt poika. Lapset ovat siis tätä nykyä noin 21–28-vuotiaita aikuisia. Vanhin tytär kiisti alkujaankin, että mitään rikoksia olisi tapahtunut.
Tästä on kyse
Kuva: Aleksi Jalava / IS, Roni Lehti / Lehtikuva, Bo Stranden, Joel Maisalmi
-
Anneli Auer, 60, ja Jens Kukka, 62, tuomittiin 2013 Turun hovioikeudessa pitkiin vankeusrangaistuksiin seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Asianomistajina oli Auerin neljä lasta.
-
Auer tuomittiin 7,5 vuoden ja Kukka 10 vuoden vankeuteen muun muassa törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. He kiistivät syyllisyytensä. Tuomiot perustuivat pitkälti Auerin lasten kertomuksiin.
-
Alkuvuonna 2023 ex-pari kertoi hakeneensa tuomioilleen purkua korkeimmasta oikeudesta. Auerin aikuisiksi varttuneet kolme nuorinta lasta kertoivat sepittäneensä tarinat äitinsä ja tämän miesystävän seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
-
Lapset olivat eläneet sijaisperheessä Auerin veljen luona vuodesta 2009. Lasten mukaan heidät oli painostettu valheisiin sijaisperheessä.
-
Joulukuussa 2024 KKO purki tuomion, joka oli perustunut pitkälti Auerin lasten kertomuksiin. Asia palautui Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käsittelyyn.