Pääkirjoitus|Euroopalla oli kaikki syyt eristää Venäjä, mutta nyt se, ettei Venäjän johtoon ole keskusteluyhteyttä, kertoo enemminkin Euroopan heikkoudesta kuin vahvuudesta.
Presidentti Sauli Niinistön toteamus Ylen haastattelussa viime lauantaina sysäsi liikkeelle ketjureaktion. Niinistö sanoi, että myös Euroopasta voitaisiin pitää yhteyttä Venäjän johtoon, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpkin pitää.
Tasavallan presidentiltä Alexander Stubbilta, pääministeri Petteri Orpolta (kok), ulkoministeri Elina Valtoselta (kok) ja myös Suomessa vierailleelta Naton varapääsihteeriltä Radmila Šekerinskalta kysyttiin, pitäisikö Euroopan johtajilla tosiaan olla Vladimir Putiniin tiiviimpi yhteys, kun hyökkäyssotaa Ukrainaan yritetään lopettaa.
Vastaus oli kyllä, mutta. Venäjälle puhumisen aika ei ole vielä, kaikki toistivat.
Suomi katkaisi Niinistön vahtivuorolla ihan oikein yhteydenpidon helmikuussa 2022, kun Venäjä aloitti laajamittaisen sodan Ukrainassa. Itäraja on yhä kiinni, mutta Suomella on suurlähettiläs Moskovassa ja Venäjällä Helsingissä.
Kyse ei ole siitä, etteikö kenelläkään Euroopassa olisi yhteyttä Putiniin. Valtionjohtajista viimeksi asialla on ollut Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Yhdysvallat puhuu jatkuvasti kaikkien kanssa. Ongelmana on kuitenkin se, ettei Euroopassa luoteta Trumpin ja hänen väkensä yhteydenpitoon Putinin ja tämän lähipiirin kanssa.
Ongelma on myös EU:n sisällä. Jos Putinin kanssa puhuttaisiin, viesti ei olisi kaikilta sama. Euroopassa ei olla yhtä mieltä edes siitä, olisiko keskusteluyhteys Putiniin jonkinlainen myönnytys vai ei. Naton varapääsihteeri Šekerinska sanoi Venäjän tulkitsevan vuoropuheluyritykset Euroopan heikkoudeksi.
Kuten Suomen johto toistelee, Venäjä uskoo vain voimaa. Sitä Euroopalla ei ole. Tilanteen pitäisi olla sellainen, että Venäjältä koputeltaisiin takaporttia ja yritettäisiin avata epävirallisia suhteita Eurooppaan – mutta ei, britit koputtelevat Kremlin portteja.
Brittilehti Financial Times (FT) -lehti kertoi keskiviikkona, että Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jonathan Powell yritti aiemmin tänä vuonna avata salassa yhteyttä Kremliin, sillä britit eivät luota Trumpin hallintoon Ukraina-keskusteluissa.
Powellin ja Kremlin ulkopoliittisen neuvonantajan Juri Ušakovin välinen puhelu jäi kuitenkin yhteen kertaan. Kreml vahvisti asian keskiviikkona ja valitti, etteivät britit kuunnelleet Venäjän kantoja. FT:n mukaan osa Euroopan johtajista myös pelkäsi, että brittien yhteydenpito Kremliin suututtaisi Trumpin.
”
Vanha linja ei päde, eikä uutta vielä ole.
Euroopasta ei näe Kremlin muurien taakse eikä oikein Valkoiseen taloonkaan, vaikka Trump kaataa siellä seiniä. Kylmän sodan aikaan viestit kulkivat epävirallisia reittejä. Toivottavasti niin on yhä, vaikka Trump ja Putin nokittelevat julkisuudessa. Ydinkoepuheet kertovat Trumpin turhautumisesta. Osa asiantuntijoista pitää Euroopan lentokenttiä häiriköiviä drooneja Venäjän eskalaationa.
Kun näkyvyys on heikko eikä tietoa aikomuksista ole, spekulointi lisääntyy, samoin riskit vääristä tulkinnoista. Nyt arvaillaan ulkoministeri Sergei Lavrovin asemaa Putinin sisäpiirissä, sillä Lavrovista tehdään syntipukkia Trumpin ja Putinin Budapestin-tapaamisen peruuntumiseen.
Venäjälle yhteyden katkeaminen sopii. Se haluaa sotia vielä pitkään. Itä-Ukrainassa Pokrovskin kaupunki on vaarassa kaatua Venäjän joukkojen edetessä. Ukrainalaiset ovat talvea vasten ahtaalla, sillä Venäjä tuhoaa energiainfrastruktuuria.
Diplomaattiset ponnistelut Ukrainan sodan lopettamiseksi ovat tauolla, vaikka rauhanprosessi vaatisi jatkuvaa dialogia. Sitä Stubb yrittää osaltaan edistää. Kun Niinistö aikoinaan keskittyi Putiniin, Stubbin harteilla on Trumpin hoitaminen.
Nato-jäsenyys muutti Suomen asemaa suhteessa Venäjään, eikä kukaan nyt odota Suomelta yhteydenpitoa Putiniin. Sivustaseuraajan roolissakin on ongelmansa. Tämän viikon keskustelun soisi olleen alku laajemmalle pohdinnalle tulevasta Venäjä-suhteesta.
Vanha linja ei päde, eikä uutta vielä ole. Edessä on tasapainoilua Nato-jäsenyyden, Suomen geopoliittisen aseman ja muuttuneen kansainvälisen tilanteen takia. Venäjä on Suomelle pitkäkestoinen sotilaallinen uhka, mutta sitä vaihtoehtoa ei ole, että yhteys pysyisi lopullisesti poikki.