Iceye on tarkasti varjeltu julkinen salaisuus.
Sen huomaa, kun astuu yhtiön Otaniemessä sijaitsevaan punatiiliseen ja suorakaiteen muotoiseen nelikerroksiseen pääkonttoriin.
Kameroita ei suvaita tuotantotiloissa. Kaikki tekniset tallennusvälineet on jätettävä neuvotteluhuoneeseen, jonka ikkunoista näkee Maarinlahden lintuvesille.
Muistiinpanot on kirjattava käsin ja näkymät painettava mieleen.
Tämä on realiteetti, koska Iceye tuottaa satelliitteja nyt valtioille ja niiden puolustusvoimille.
Yhtäkään salaisuutta ei haluta vuotaa ulos.
Iceye on tehnyt rivakan, klassisen nousun pikkupuljusta maailmanluokan tekijäksi.
Vuonna 2020 liikevaihto oli runsaat kuusi miljoonaa euroa, viime vuonna runsaat sata. Kesäkuussa yhtiö itse arvioi, että liikevaihto kipuaa tänä vuonna yli 200 miljoonan euron.
Näillä luvuilla Iceye kuuluu Suomen nopeimmin kasvaviin teknologiayrityksiin. Yhdysvaltalaisen TechCrunchin mukaan Iceye on jo yksi eniten rahoitetuista avaruus-startupeista Elon Muskin SpaceX:n jälkeen.
Siitä on toivottu jopa uutta Nokiaa, mistä yhtiö on kasvupyrähdyksestä huolimatta vielä kaukana.
Tätä Iceye tekee
Vuonna 2014 Espoon Otaniemessä perustettu Iceye toimii yhdeksässä maassa. Työntekijöitä on runsaat 900.
Yhtiö hankkii pienillä SAR-tutkasatelliiteillaan tarkkaa kuvaa maan pinnalta. Se on lähettänyt avaruuteen 57 satelliittia.
Aluksi se keskittyi muun muassa myrsky- ja tulvavahinkojen reaaliaikaiseen kartoittamiseen ja ilmastonmuutoksen seurantaan. Viime aikoina yhtiön tuotteita ovat ostaneet etupäässä eri maiden puolustusvoimat.
Iceye on kerännyt runsaat 500 miljoonaa euroa rahoitusta. Financial Times on arvioinut sen markkina-arvoksi ainakin 2,5 miljardia euroa. Useiden kasvuyhtiöiden tapaan sen toiminta on tappiollista.
Tänä vuonna on tullut lopullinen läpimurto. Iceye on solminut kauppoja tutkasatelliittien ja niiden datan myynnistä muun muassa Suomen, Puolan ja Hollannin armeijoille ja japanilaiselle teollisuusjätille IHI:lle.
Pelissä ovat isot rahat. Pelkästään Puolan asevoimien kanssa tehty kauppa, johon sisältyy muun muassa kolmen satelliittia, datapalvelut ja optio lisähankinnoista, on arvoltaan noin 200 miljoonaa euroa.
Menestysvuotta kelpaa kerrata Maarinlahtea katsellen. On heti aluksi esitettävä yhtiön toiselle perustajalle ja nykyiselle strategiajohtajalle Pekka Laurilalle kysymys.
Onko Iceye menossa pörssiin?
– No, on aika todennäköistä, että tällaiset yhtiöt päätyvät sinne ennen pitkää, Laurila vastaa.
Pörssistä on tapana hakea rahoitus seuraavaan kasvuvaiheeseen. Mutta päätöksiä asiasta ei ole tehty eikä listautuminen ole itsetarkoitus, Laurila jatkaa.
Onko Iceye saanut firmana ostotarjouksia ulkomaisilta yhtiöiltä?
– Kiinnostusta totta kai on. Mutta ajattelemme, että olemme vielä kaukana oman visiomme mittakaavasta.
Laurila kertoo, millaista kasvua Iceye tavoittelee.
Tavoitteena on ampua avaruuteen rutkasti lisää satelliitteja ja tulla ”koko maailman silmiksi” taivaalta katsoen.
– Rakentaa tästä maailman digi-infran pilarikokoluokan toimija. Että voitaisiin tuottaa reaaliaikaista objektiivista tietoa koko maailmalle, Laurila tiivistää.
Se tarkoittaisi Googlen kaltaista asemaa. Tuotteena olisi satojen Iceye-satelliittien välittämä reaaliaikainen kuva siitä, mitä maan pinnalla tapahtuu juuri nyt.
2. Kun satelliitti saatiin mahtumaan hissiin
Sitten lähdetään kierrokselle.
Tässä jutussa esitetyt kuvat ovat pääosin Iceyen omaa kuvamateriaalia, sillä Ylen kuvaajien mahdollisuudet rajoittuvat käytännössä henkilökuviin.
Iceye on ottanut kerros kerrallaan itselleen koko nelikerroksisen toimistotalon.
Avaa kuvien katselu
Pääkonttorin julkisivu. Kuva: Iceye
Ohitamme lasiseinäisen kehityslaboratorion. Täällä simuloidaan tilanteita joita avaruudessa tulee vastaan, ja kehitetään tekniikkaa ja ohjausohjelmistoja.
Sylinkokoinen satelliitin aihio lepää pöydällä. Ympäri tilaa on sikin sokin komponentteja, johtoja, piirilevyjä ja tietokoneita.
– Dynaamisen sotkuista, Laurila heittää.
Tuotantotiloissa on toisin.
Pujotamme kenkiemme päälle staattista sähköä poistavat suojat ja seuraamme jälleen lasin takaa, kun hiusverkkoon ja Iceye-logolla varustettuun suojatakkiin pukeutunut työntekijä viimeistelee tutkasatelliittia valkoseinäisessä laboratoriomaisessa tilassa.
Avaa kuvien katselu
Satelliitin kokoonpanoa Otaniemessä. Kuva: Iceye
Monesko Iceyen valmistama satelliitti tämä on, on salaisuus. Avaruuteen niitä on lähetetty 57 kappaletta.
Laurila vertaa tilaa Bugatti-luksusautojen valmistukseen Ranskan-ateljeessa: satelliitteja on tilassa kerrallaan muutamia, ja ne kootaan käsityönä. Robotiikka ei tuo hyötyjä, koska määrä on niin pieni.
Yksi yhtiön vanha periaate pitää: satelliitit ovat niin pieniä, että ne mahtuvat hissiin.
Takavuosina yhdelläkään Suomen kokoisella valtiolla ei olisi ollut resursseja kymmeniin satelliitteihin, sillä ne olivat kallista in-house-huipputekniikkaa, vain suurvaltojen ulottuvilla.
Nyt tekniikka saadaan pieneen kokoon. Valmistushinta on salaisuus, mutta liikkuu useissa miljoonissa euroissa.
SAR-tutkakuva on parasta, mitä markkinoilla on tarjolla. Satelliitti lähettää mikroaaltoja, jotka heijastuvat maanpinnan luonnonmuodoista ja rakennelmista. Pilvisyys tai pimeys eivät häiritse, eli kuvia saadaan milloin tahansa.
Avaa kuvien katselu
Helsingin keskusta tutkasatelliittikuvassa. Kuvia voi tarkentaa noin metrin tarkkuudelle. Kuva: Iceye
Täysiverisen satelliitin voi valmistaa pieneen kokoon, ja komponentteja kuten mikrosiruja saa hyllytavarana. Mutta paljon on yhä tehtävä itse, ja siinä Iceye on eturintamassa.
– Piensatelliittiala on aika uutta. Melkein kaikki pitää tehdä itse, oikein missään ei ole skaalaetua. Uskon, että pystymme rakentamaan maailman parhaita asioita, Laurila sanoo
3. Uusi avaruusvalta Suomi
Satelliittibisneksen tulo pienempien toimijoiden ulottuville on avannut mahdollisuuden, johon useat suomalaisyritykset ovat tarttuneet.
Iceyen jälkeen kirkkaimmassa valokeilassa paistattelee Reorbit, jonka tilat sijaitsevat vuonna 1926 valmistuneessa Fordin entisessä kokoonpanohallissa Helsingin Hernesaaressa.
Reorbitin päätuote on kommunikaatiosatelliitti Silta. Se on korkealle avaruuteen laukaistava satelliitti, joka on geostationaarinen eli pysyy aina tietyn maanpinnan kohdan yllä.
Yhtiö kertoo solmineensa sopimuksia, joiden yhteenlaskettu arvo on satoja miljoonia euroja. Ensimmäinen satelliitti on määrä laukaista ensi vuonna, ja sen periaate on erilainen kuin Iceyen.
– Yhdelle maalle voi riittää yksi satelliitti, jolla voidaan hoitaa esimerkiksi armeijan joukkojen kommunikaatio. Satelliitti on niin korkealla, että sitä on vaikea sabotoida, sanoo Reorbitin tuore kaupallinen johtaja Markus Räikkönen.
Kasvuyhtiö Iceyehin verrattuna vuonna 2019 perustettu Reorbit on vielä startup. Tänä kesänä se keräsi pikavauhtia 45 miljoonan euron rahoituksen, mutta tavoitteet ovat paljon korkeammalla.
Yhtlö haluaa olla kymmenen vuoden kuluttua yli sadan miljardin euron arvoinen eli isompi kuin Nokia, Räikkönen kertoo.
Avaa kuvien katselu
Tällaisia kuvia eri maiden tiedustelupalvelut haluavat, ja tarkkuus paranee koko ajan. Iceyen satelliittikuvassa näkyy nimeämätön laivastotukikohta. Kuva: Iceye
Suomi rakentaa avaruudesta ja satelliiteista nyt uutta valttikorttia.
Suomen luotettava ja puolueeton maine on vahvasti politisoituvassa maailmassa kilpailuetu, ja ketterät kasvuyhtiöt pystyvät nopeampiin toimituksiin kuin alan jättiyhtiöt.
Aivan uutta on, että pienemmätkin maat kuten Suomi, Kreikka ja Puola hankkivat nyt omia tiedustelusatelliitteja.
Iceyen nousukiito alkoi, kun puolustusteollisuus kiinnostui Ukrainan sodan yhteydessä sen tarkoista ja ei-sääriippuvaisista satelliittikuvista. Viimeinen herätys tuli, kun Yhdysvallat keskeytti maaliskuussa tiedustelutiedon jakamisen Ukrainalle.
Sen jälkeen sopimuksia on syntynyt tiuhaa tahtia. Aiemmin Iceye keskittyi luonnon tilan seurantaan ja vakuutusyhtiöiden palveluun, mikä on edelleen osa sen bisnesmallia.
4. Ala tuo Suomeen alan huippuosaajia
Avaruusbuumi tuo Suomeen osaamista ympäri maailmaa.
Iceyenkin toinen perustaja Rafal Modrzewski on puolalainen, ja työntekijöitä haravoidaan globaalisti. Reorbitin intialainen perustaja Sethu Saveda Suvanam muutti firmansa Suomeen Ruotsista.
Yhdysvaltalainen Shay Strong oli työmatkalla Seattlessa, kun rekrytointifirma soitti: Iceye olisi kiinnostunut. Shay keskusteli Laurilan kanssa ja muistaa, että Laurilan reaktioita oli vaikea lukea. Hän sai paikan Iceyen analytiikkajohtajana. Siitä on nyt viisi vuotta.
Strong istahtaa nojatuolille ja sanoo pokkana, mitä yhtiö hänen näkökulmastaan tavoittelee.
– Me tahdomme olla totuuden lähde.
Satelliitteja tarvitaan aina, mutta rauhanaikana ja kriiseissä eri tavoin, sanoo analytiikkajohtaja Shay Strong.
Samoihin aikoihin yhtiöön tuli britti Damon Olloman, joka johtaa nyt satelliittijärjestelmien myyntiä. Hänet napattiin brittiläiseltä puolustusjätiltä BAE:lta.
Olloman johti kampanjaa, jossa monikansallinen Eurofighter-hävittäjä pyrittiin saamaan Suomen seuraavaksi hävittäjäkoneeksi.
Nyt hän myy Iceyen satelliitteja maailmalle.
Iceye on SAR-tutkasatelliittien markkinajohtaja koko maailmassa, sanoo Damon Olloman.
Muitakin nimiä riittää. Hiljattain Iceye palkkasi markkinointijohtajakseen kokeneen teknologiatekijän Marko Ahtisaaren, joka on presidentti Martti Ahtisaaren poika. Muun muassa Nokian muotoilusta vuosina 2009–2013 vastanneen Ahtisaaren palkkauksella yhtiö valmistautuu kasvuun.
5. Mihin asti Iceye pyrkii?
On aika palata neuvotteluhuoneeseen ja saada kamerat takaisin.
Joten otetaanpa saman tien henkilökuvia, räps räps.
Avaa kuvien katselu
Shay Strong havahtui vuosi sitten kahvihuoneessa siihen, että monet kasvot olivat vieraita. Yritykseen on palkattu tiuhasti uutta väkeä. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Iceylla on käsissään vahvat kortit.
Se valmistaa tänä vuonna 25 SAR-tutkasatelliittia, suunnilleen kaksi kuukaudessa. Ne ammutaan kiertoradalle SpaceX:n raketeilla Floridasta tai Kaliforniasta heti, kun avaruusjätiltä löytyy vapaa slotti.
SpaceX on nopein ja luotettavin – ja oikeastaan lähes ainoa – vaihtoehto kuljetuksiin. Rakettiyhtiöitä on kysyntään nähden vähän, ja raketteihin mahtuu rajallinen määrä tavaraa. Jos otetaan vertaus meriliikenteestä, avaruuteen kuljetaan konttialuksen sijaan soutuveneellä.
Iceyen näkökulmasta kaikki on toiminut hyvin.
– Meillä on ollut jopa hyvää tuuria, ettei yksikään raketti ole räjähtänyt tai laukaisu epäonnistunut, Laurila sanoo.
Avaruuteen kuljetaan konttialuksen sijaan soutuveneellä.
Iceye pyrkii tuplaamaan satelliittituotantonsa joka vuosi, eli ensi vuonna se valmistaisi jo 50 satelliittia. Tätä varten se on perustanut yhteisyrityksen saksalaisen puolustusjätin Rheinmetallin kanssa. Satelliittituotannon on määrä alkaa Düsseldorfin naapurissa Neussissa ensi vuonna.
Jo nyt on todennäköistä, että Iceyen satelliitti havaitsee monet maailman tapahtumat ensimmäisenä. Mitä enemmän satelliitteja on, sitä lähemmäs reaaliaikaisuutta Iceye siirtyy.
Viimeisin satelliitti tähtää siihen, että maailman tapahtumat tallentuisivat jopa 16 senttimetrin tarkkuudella. Tähän mennessä varsin hyvänä suorituksena pidetään metrin tarkkuutta.
6. Kaikki voi aina mennä pieleen
Kaikki voi mennä pieleen. Kasvuyhtiöllä on edessään monta estettä.
Kone alkaa yskiä, muut yhtiöt ajavat ohi, uusi teknologia nousee tutkakuvien edelle. Käy huonoa tuuria tai rahoitus tyssää.
Mutta juuri nyt näyttää hyvältä.
Suomen tämän hetken kenties puhutuin yhtiö henkii SpaceX:n hengenheimolaisuutta. Talossa leijuu jonkinlainen muskilaisuuden henki ja nimenomaan tuotantomielessä, ei ajatellen Muskin poliittista aikapommia ja täyttä sekoilua lähentelevää käytöstä.
SpaceX:n ja Teslan kasvuvaiheessa Musk piti suunnittelun ja valmistuksen lähellä toisiaan ja hääri itse kädet savessa kokoonpanolinjojen äärellä.
Jotain samaa on myös Iceyessa ja Laurilassa.
– On tärkeää, että koko ketju kehityksestä valmistukseen on samassa rakennuksessa, Laurila sanoo.
Se tekee kaikesta helpompaa ja pitää langat omissa käsissä.