Äitien ja ADHD-piirteisten lasten vuorovaikutusta on tutkittu paljon. Isän vaikutus ADHD-piirteisen lapsen kehitykseen ja arjen haasteisiin on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle.
Muutamat Aasiassa tehdyt tutkimukset kuitenkin osoittavat, että isän vanhemmuuden taidot voivat olla ratkaisevat lapsen mielenterveyden kannalta.
Turvallinen ja emotionaalisesti läheinen suhde isään ennustaa tutkijoiden mukaan lapsen hyvinvointia, hyvää kognitiivista kehitystä ja sosiaalista kyvykkyyttä. Samoin isän emotionaalinen etäisyys, torjunta ja pakottava vanhemmuudentyyli voivat vaikeuttaa lapsen käytösongelmia ja ADHD-piirteitä.
Jos molemmilla vanhemmilla on hyvät vanhemmuuden taidot ja itsevarmuutta vanhempana, sillä voi olla kokonaisvaltainen, suojaava vaikutus lapsen elämään.
Muutaman tutkimuksen tuloksista ei voi kuitenkaan vetää kovinkaan paljon johtopäätöksiä, varsinkin jos ne on tehty merkittävästi erilaisessa kulttuurissa.
– Tärkeintä on, että kaikki huoltajat osallistuvat lapsen ohjaamiseen ja hoitoon ja ovat hyvässä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, ylilääkäri ja ADHD:n käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja Anita Puustjärvi kommentoi tutkimustuloksia.
Tutkijat pitävät tärkeänä, että isät eivät jätä lapsen ADHD:n hoitoa pelkästään äidin kontolle, vaan hankkivat aktiivisesti tietoa ADHD-oireisen lapsen kasvattamisen ja tukemisen keinoista.
Anita Puustjärven mukaan ei voi yleistä, että lapsen ADHD:n hoito olisi pääsääntöisesti äidin vastuulla.
– Osa isistä on jo nyt pääasiallisessa vastuussa lapsestaan, osa taas ei ole läsnä lapsensa elämässä lainkaan.
Lue myös: Jos lapsella on keskittymisvaikeuksia tai ADHD, yksi keino tutkitusti auttaa
Jyrkkä kontrolli voi vaikeuttaa käytösongelmia
ADHD-piirteisen lapsen vanhemmuudessa olennaista on, miten hyvin vanhempi ymmärtää lapsensa käytöksen neurobiologiset syyt ja kykenee ohjaamaan lasta rauhallisesti, pääsääntöisesti malttiaan menettämättä.
ADHD-piirteinen vanhempi voi ymmärtää monesti paremmin lapsensa toimintatapaa ja ongelmia. Toisaalta, joskus syvempi ymmärrys voi johtaa myös yhteentörmäyksiin lapsen kanssa. Vanhempi saattaa nähdä lapsessa itsensä nuorempana ja haluaa siksi asettaa lapselle tiukemmat rajat kuin mitä on itse lapsena saanut osakseen.
ADHD-piirteinen vanhempi näkee lapsen käytöksen taakse ja ymmärtää, mihin lapsen tavat voivat pitkällä aikavälillä johtaa.
Päivitetyn ADHD:n käypä hoito -suosituksen mukaan tarkkaavaisuushäiriöisten lasten vanhemmuudessa tulisi välttää pakottavaa ja voimakkaasti kontrolloivaa vanhemmuudentyyliä sekä keskittyä myönteiseen vuorovaikutukseen.
Jos vanhemman asettamat rajat ovat pakottavat ja joustamattomat, se voi lisätä lapsen uhmakkuutta ja kokemusta, ettei häntä hyväksytä. Silloin käyttäytymisen ongelmat saattavat vaikeutua.
Isän uupumus voi vaikuttaa enemmän kuin äidin
Jos isä uupuu ja kokee keinottomuutta ADHD-piirteisen lapsen kanssa, vaikutus lapsen kehitykseen voi olla jopa suurempi kuin väsyneen äidin.
Vanhemmuuden laatua voivat heikentää vanhempien ylikuormittuneisuus sekä se, ettei hyväksy lapsen erityisiä piirteitä, vaan ottaa etäisyyttä tai yrittää saada lapsen käyttäytymään, oppimaan ja harrastamaan ”kuten kaikki muutkin”.
Vanhemman on tärkeää pitää hyvää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja voimavaroistaan. On olennaista, että vanhemmalla on omia, merkityksellisiä mielenkiinnon kohteita elämässään, eivätkä ADHD:n liittyvät haasteet täytä koko elämää.
Nykyisin ADHD ymmärretään aivojen neurobiologiasta johtuviksi yksilöllisiksi piirteiksi, siinä missä muutkin yksilölliset persoonallisuuden piirteet.
On tärkeää tiedostaa, että aikuisen ADHD voi vaikuttaa esimerkiksi ajan- ja talouden hallintaan sekä ihmissuhteisiin, vaikeuttaa projektien loppuun viemistä ja toisaalta aiheuttaa hyperfokusoitunutta työskentelyä, joka voi lopulta johtaa uupumukseen. Näihin haasteisiin voi löytää hyviä ratkaisuja.
Lapsen ADHD voi näkyä arjessa esimerkiksi äänekkyytenä ja jatkuvana hääräämisenä, heikkoutena tarkkaavaisuudessa ja impulssikontrollissa sekä pitkäkestoisten ihmissuhteiden solmimisen haasteina. Lapsi tarvitse aikuisen tukea ja ennakointia käyttäytymisensä ja tunteidensa säätelyyn.
ADHD on loppujen lopuksi niin iso ongelma kuin millaisena sen haluaa nähdä. Sen voi nähdä nippuna yksilöllisiä haasteita, joihin löytyy ratkaisuja.
Kokemustoimija: ”Vanhempainohjausta kannattaa ottaa vastaan”
ADHD-liiton kokemustoimija Pasi Helosvuori ja hänen tyttärensä saivat ADHD-diagnoosit noin kymmenen vuotta sitten.
Monesti diagnoosin saa ensin lapsi, minkä seurauksena vanhempi havahtuu myös omaan kasvuhistoriaansa ja arjen haasteisiinsa, ja lähtee hakemaan diagnoosia itselleen.
Helosvuoren perheessä diagnoosin sai ensin isä. Pasi oli ollut lapsesta saakka tietoinen omista tarkkaavaisuusongelmistaan ja yliaktiivisuudestaan, mutta ei kokenut tarvitsevansa ADHD-diagnoosia. Nuorena hän suuntasi aktiivisuutensa urheiluun.
Uuden parisuhteen myötä hän kuitenkin päätti ryhtyä etsimään oikeita ratkaisuja arjen ongelmiinsa.
ADHD-piirteisiin on varsin paljon tukea tarjolla. Perheen tytär pääsi jo pienenä useampien tukitoimien piiriin ja vanhemmat osallistuivat vanhempainohjaukseen.
Pasi on ammatiltaan erityisluokanopettaja ja hän oli mukana kokemustoimijana ADHD:n päivitetyn käypä hoito -suosituksen viiteryhmän jäsenenä.
– Myös vanhemmuudessani on ollut omat haasteensa. Olin oman elämänhistoriani myötä ennen diagnoosia ja tukitoimien saamista tiukka ja vaativa – en mikään malliesimerkki täydellisestä isästä. Yhdessä vaiheessa vanhemmuuteen vaikutti ADHD-lääke, joka ei minulle sopinut ja aiheutti impulsiivisuutta, ärtymystä ja tavallista helpompaa pinnan palamista.
Pasi on kiitollinen, että hän sai mahdollisuuden osallistua vanhempainohjaukseen.
– Sain keskustella siellä erilaisista kasvatustilanteista ammattilaisten kanssa. Oman kognitiivisen psykoterapian kautta ymmärsin isyydestä paljon enemmän. Nämä tukitoimet vahvistivat ajatuksiani vanhemmuudesta. Ilman tukea olisin voinut toimia väärin lasteni kanssa.
Pasi pitää tärkeänä sitä, että perheessä käydään reflektoivia keskusteluja esimerkiksi siitä, miten lapset kokevat vanhemman tavat toimia. Olivatpa vanhemmat yhdessä tai erillään, heidän kannattaa keskustella, missä asioissa he ovat vanhempina erilaisia ja millä tavalle he voivat parhaiten täydentää toisiaan.
– Keskustelut puolisoni kanssa avoimesti ja rehellisesti ovat olleet meidän perheemme vanhemmuuden vahvuus. Meillä jokaisella on menneisyys, näkemykset asioista ja kasvatusopit, eivätkä kaikki ole aina samalla aaltopituudella.
Lapsi tarvitsee vahvistusta hyvyydelleen
ADHD-oireinen lapsi tarvitsee vanhemman säätelyapua tunteiden ja impulssien säätelyyn sekä käyttäytymiseen. Usein täytyy hyväksyä se, että lapsi tarvitsee oikean diagnoosin, kuntoutusta ja mahdollisesti ADHD-lääkkeet.
Monet ADHD-oireiset lapset, ja aikuisetkin, ylisäätelevät käyttäytymistään kodin ulkopuolella. Koko päivän jatkunut oman käytöksen kontrollointi voi aiheuttaa kuormitusta, joka voi purkautua kotona raivoamisena tai itkuna.
Vanhemman on tärkeää tunnistaa nämä tilanteet ja tiedostaa oma tapansa reagoida lapsen tunteisiin.
Monille ADHD-oireisille ikä tuo lisää rauhallisuutta vanhemmuuteen. ADHD-piirteinen lapsi tarvitsee erityisen paljon vanhemman läsnäoloa, ohjausta ja myönteisyyttä.
Pasin puoliso, toimintaterapeutti Piia Helosvuori kertoo, että välillä lapsen impulssikontrolli saattaa pettää ja hän voi tehdä jotakin hurjaa, esimerkiksi saada ”melttarin” koulussa tai paiskoa kotona ovia ja vaikkapa tuohduksissaan kaataa roskakorin toisen päähän. Jälkeenpäin lapsi kärsii näistä ikävistä muistoista.
– ADHD-oireiset lapset ovat lähes aina siinä kierteessä, jossa he saavat osakseen paljon arvostelua. Se on riski itsetunnolle, Piia sanoo.
Siksi on tärkeää, että vanhempi tukee myönteisen itsetunnon kehitystä ja vahvistaa todella paljon hyvää lapsessa.
Lapselle kannattaa kertoa ääneen, kuinka ihana, rakas ja taitava hän on.
Arki on aikuisten vastuulla
Vanhempien vastuulla on huolehtia perusasioista, kuten syömisestä, nukkumisesta ja hampaiden pesusta. Ne eivät ole yleensä ADHD-aivoille motivoivia asioita.
Hyötyä on myös siitä, että vanhempi tarkistaa läksyt sekä auttaa aikatauluttamaan ja pilkkomaan kokeisiin lukemisen osiin. On ihan ok palkita hyvästä läksyjen tekemisestä ja kokeisiin lukemisesta.
– Perheessä on hyvä olla yhdessä sovitut käytännöt ja struktuuri, milloin esimerkiksi tehdään läksyt, missä ja millä tavalla, Pasi toteaa.
Oman kokemuksensa kautta Pasi painottaa, että jos ADHD-oireinen lapsi ja vanhempi itse koukuttuvat likaa digilaitteisiin, voi aitojen vuorovaikutushetkien määrä jäädä liian vähäiseksi.
– Aikuisella on vastuu olla aidosti läsnä lapselleen, ja myös lapsen on hyvä oppia olemaan läsnä aidosti vuorovaikutustilanteissa. Koti on paras oppimisen paikka sille. Digilaitteen syrjään asettaminen, yhdessä tekeminen ja asioista ääneen keskusteleminen vaikuttavat aidon läsnäolon kehittymiseen.
Mitä ADHD-piirteinen lapsi tarvitsee vanhemmiltaan?
Arjen struktuurin: ADHD-piirteinen lapsi tarvitsee pysyvyyttä, ennustettavuutta ja järjestystä. Luo perhearkeen selkeä ja tarvittaessa joustava struktuuri, joka muodostuu rutiineista, perheen yhteisistä tavoista sekä säännöistä, jotka pysyvät.
Organisointitaitoja: Kun perheessä on ADHD, on hyvä sietää pientä kaaosta ja samalla pyrkiä luomaan järjestystä. Organisointikyky kehittyy, kun sitä käyttää päivittäin.
Yksinkertaisia ohjeita: Anna lapselle lyhyitä ja selkeitä ohjeita, vältä arvostelua ja komentelua. ADHD-piirteisen työmuisti ei useinkaan kykene käsittelemään pitkiä ohjeita.
Myönteisyyttä ja vahvuuksien huomaamista: Mitä myönteisempänä, rauhallisempana ja varmempana omasta vanhemmuudestasi kykenet luotsaamaan perhettäsi, sitä todennäköisempää on, että ADHD-oireet lievittyvät iän myötä. Muista että ne piirteet, jotka voivat turhauttaa ja uuvuttaa vanhempaa lapsuusvuosina, jalostuvat useimmiten lapsen keskeisiksi vahvuuksiksi aikuisiässä.
Hyvinvoivaa aikuisuutta: Pidä hyvää huolta omasta ja perheen hyvinvoinnista. Ota selvää hyvistä, myönteisistä keinoista ohjata ja tukea ADHD-piirteistä lasta.
Lähteet: Environmental sensitivity moderates the longitudinal effect of fathers’ positive parenting on mental disorders in Chinese adolescents – PubMed; Father’s parenting and father–child relationship among children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder – ScienceDirectPaternal influences on treatment outcome of behavioral parent training in children with attention-deficit/hyperactivity disorder – PubMed
Piditkö lukemastasi?
Tilaa Kaksplussan ilmainen uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan sähköpostiisi kahdesti viikossa!
Artikkeliin liittyvät aiheet