Iltalehden lukijat ovat sitä mieltä, että vartin ruokatauko peruskoulussa on liian lyhyt.
1960-luku. Kansakoulun ruokailu. Pyttapojen opettaminen. Kuva:IL-arkisto IL-arkisto
- Vantaan Hämeenkylän koulu ei ole ainoa, jossa kouluruokailu on sisällytetty oppituntiin. Suurin osa pitää vartin kouluruokailua liian lyhyenä.
- Opetushallitus suosittelee kouluruokailun vähimmäiskestoksi 30 minuuttia, jonka jälkeen olisi hyvä olla vielä 10-15 minuuttia ulkoiluun.
- Toisaalta kouluruokailu ilman kännyköitä kerää kiitoksia.
Iltalehti kertoi hetki sitten Vantaalla sijaitsevasta Hämeenkylän koulusta, jossa oppilailla on jatkossa vartin pituinen kouluruokailu.
Ruokailuun pitää tulla vaikka ei söisikään mitään, ja opettaja määrää oppilaille paikat. Koulun rehtori Pasi Majasaari kertoi, että toistaiseksi hän on ollut tyytyväinen uudistukseen.
Iltalehti kysyi artikkelin yhteydessä lukijoiden mielipidettä asiaan. Valtaosa vastaajista oli Majasaaren kanssa eri mieltä.
”Mikä ihmeen sotakoulu?”
Suurin osa pitää uudistusta huonona. Vartin ruokataukoa pidetään liian lyhyenä.
– Se opettaa ahmimista. Eihän siinä ajassa ehdi pureskella ruokaa, kauhistelee nimimerkki Ride.
Pentin mielestä lyhyt ruokatauko kuulostaa barbaariselta.
– Ruokailun kuuluisi olla sosiaalisiakin taitoja kehittävä tilanne, jolle tulisi pyhittää ainakin puoli tuntia koulupäivästä. Sen ei soisi olevan mikään pelkkä vatsantäyttöoperaatio, hän sanoo.
– Rauhallinen ja riittävä lounas ja sen päälle ulkoilu antavat jaksamista iltapäivän koulutunteihin. Joillekin kouluruoka voi olla päivän ainut lämmin ateria. Kunnioitusta ja hieman toisenlaista lähestymiskulmaa kaivataan, Aapeli sanoo.
– Hämmentää tämmöinen jatkuva nuorten niskassa huohottaminen. Mikä ihmeen sotakoulu peruskoulusta on tullut? Miksi nuoret eivät voi käyttää puhelimiaan tauolla? Aikuistekin ovat naama ruudussa kiinni tauoilla. Käy nykynuorisoa sääliksi, nimimerkki Millenial lataa.
Myös ruuan laatua kritisoidaan. Osa huomauttaa, että Opetushallitus suosittaa ruokailun vähimmäiskestoksi puolta tuntia, jonka jälkeen olisi hyvä olla 10-15-minuuttia aikaa ulkoilu- tai liikuntahetkeen.
Vaakku sanoo, että uudistuksessa on hyvä taka-ajatus.
– Kännykät ja haetut roskaruuat pois, mutta ruoka pitäisi oppia pureskelemaan eikä hotkimaan. Rehtori on oikeilla linjoilla.
Muiden pitäisi ottaa mallia
Uudistus saa osakseen myös kannatusta. Noin kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että suunta on oikea.
Nimimerkki Pihapoliisi kertoo, että hän on vuosien ajan seurannut läheisen yläasteen oppilaiden vaellusta lähikauppoihin ja kioskeihin ostamaan muun muassa energiajuomia ja suklaapatukoita.
– Tärkeintä olisi, että terveellinen ja ilmainen kouluruoka tulisi luontevaksi osaksi koulupäivää, hän sanoo.
Kännykkäkiellon myötä puhelinta ei saa käyttää enää tunneillakaan peruskoulussa. Adobe Stock / AOP
– Kyseinen koulu on edelläkävijä, josta muiden on syytä ottaa mallia, sanoo Anselmi.
Elina sanoo luottavansa ammattilaisten perusteltuihin näkemyksiin asioista. Muidenkin pitäisi hänen mukaansa tehdä näin, jotta kouluihin saadaan työrauha.
– Erittäin hyvä juttu! Vanhemmat vois vähän miettiä ennen kuin alkavat rageta, sanoo Sara.
Kari sanoo, että peruskouluikäiset tarvitsevat sääntöjä ja opastusta.
– Jos vartti syömiseen ei riitä niin varmasti aikaa voidaan pidentää. Lisää kännykättömiä hetkiä kouluun ja elämään, hän toteaa.
– Terveydenhuoltoalallakin ruokailu on rajattu 15-20 minuuttiin, Heidi sanoo. Nimimerkki Smu puolestaan kertoo, ettei armeijassakaan ole enempää aikaa ruokailuun. Marja sanoo, että kun hän kävi koulua 70-luvulla, otettiin mitä saatiin eikä valitettu.
– Opettajan johdolla mentiin ruokasaliin syömään. Yläkoulussa ruoka-annos jonotettiin ja keittolan täti läpsäytti samalla kauhamitalla jokaiselle annoksen.