Puolustusvoimiin aiotaan perustaa oma avaruuskeskus. Myös omien satelliittien hankintaa valmistellaan.

Avaruuskomentajana aloittava kenraalimajuri Timo Herranen kertoo kovaa vauhtia suorituskykyjään kehittävän Kiinan olevan jo Yhdysvaltojen kanssa maailman johtava avaruusvaltio, niin sotilaallisesti kuin siviilitoiminnassa. Antti Mannermaa

  • Puolustusvoimat panostaa voimakkaasti Ukrainassa tärkeään rooliin nousseeseen avaruustoimintaan ja perustaa oman avaruuskeskuksen, sekä aikoo hankkia omia satelliitteja. Lisäksi Ilmavoimien komentajasta tulee myös avaruuskomentaja.
  • Komentaja Timo Herrasen mukaan avaruudessa nähdään jo nyt sotilaallisia operaatioita, kuten häirintää, sensoreiden sokaisua ja vakoilua.
  • Herranen kertoo, että maailman toiseksi avaruusmahdiksi Yhdysvaltain kanssa nousseen Kiinan suorittamat avaruuslaukaisut kasvavat huimaa vauhtia.
  • Herranen aikoo koota nyt suomalaisen avaruusosaamisen yhteen Puolustusvoimissa ja siviilitoimijoiden kanssa.

Puolustusvoimat tekee nyt isoja panostuksia toimintaan avaruudessa, joka on Ukrainan sodassa osoittautunut tärkeäksi osa-alueeksi. Puolustusministeriö kertoi perjantaina suorastaan historiallisesta aiesopimuksesta satelliittiyhtiö Iceye Oy:n kanssa, jonka pohjalta Suomen valtiolle voidaan hankkia omia satelliitteja puolustuskäyttöön. Vain reilut puoli tuntia ministeriön julkistaman tiedon jälkeen Puolustusvoimat kertoi Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Timo Herrasen aloittamisesta nykyisen tehtävänsä ohella Puolustusvoimien avaruuskomentajana.

Herranen kertoo Ilmavoimien sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan Puolustusvoimien valmistelevan myös oman avaruuskeskuksen toiminnan aloittamista. Tälle on tulossa tehtäviä muun muassa avaruustilannekuvaan ja sen jakeluun liittyen. Avaruudesta saatavien tietojen jakamista puolustushaaroille ja esimerkiksi armeijakunnille aiotaan tehostaa Puolustusvoimissa.

– Tavoitteena on mahdollisimman reaaliaikainen tilannekuva avaruudessa sijaitsevista kyvyistä ja toisaalta sieltä saatavien tuotteiden nopeasta jakelusta. Tänä päivänä avaruudesta käsin on mahdollista seurata toimintaympäristöä hyvinkin tarkasti säästä riippumatta ja tuottaa tietoa taistelukentän ryhmitysmuutoksista, asejärjestelmien kohteista tai vaikka lähestyvistä uhkista, kuten risteilyohjuksista, Herranen kertoo.

Herranen korostaa avaruustoimintojen kehittämisen olevan tärkeää, koska siellä käydään tällä hetkellä kovaa sotilaallista kilpailua.

– Avaruus ei ole vain ystävällisen toiminnan areena, vaan sitä käytetään jatkuvasti myös vihamieliseen toimintaan. Varsinainen avaruuden aseistaminenkaan ei ole vieras ajatus. Häirintä, sensoreiden sokaisu ja vakoilu avaruudesta ovat jo selkeästi tätä päivää. Jos et ole avaruudessa itse, on varmaa, että muut ovat, hän kertoo.

”Kuin ilma ihmiselle”

Timo Herranen kertoo miten kesäkuussa järjestetyssä isossa Naton Atlantic Trident 25 -harjoituksessa Ilmavoimat käytti satelliittiyhtiö Iceye:n tuotteita osana harjoituksen ilmaoperaatioiden toimeenpanoa. Kuvassa harjoituksen punaisen valtion tukikohta Rovaniemen lentokentällä. ICEYE

Herranen muistuttaa kirjoituksessaan, että avaruus on nykyään erittäin tiiviisti mukana inhimillisessä toiminnassa ja sodankäynnissä sen rooli on täysin keskeinen kaikissa puolustushaaroissa. Hän listaa miten avaruustoimintoihin perustuvat nykyään esimerkiksi kommunikointi, paikannus, ajan ja sään ennustaminen sekä vaikkapa laajojen metsäpalojen valvonta.

– Se on kuin ilma ihmiselle. Sitä ei juuri huomaa mutta ilman sitä ei pysy hengissä.

Suomessa Puolustusvoimat tekee avaruustoiminnoissa jo nykyään paljon yhteistyötä muun muassa Ilmatieteenlaitoksen ja Maanmittauslaitoksen kanssa. Herranen kertoo siviili- ja sotilastoimijoiden yhteistyön olevan tärkeää, koska molemmilla on omat kyvykkyytensä.

Herranen sanoo ensimmäisen tehtävänsä avaruuskomentajana olevan suomalaisen osaamisen yhteen kokoamisessa. Hän painottaa Suomesta löytyvän myös erittäin korkeatasoista kaupallista avaruusosaamista muun muassa Iceye:lla, joka tuottaa SAR-satelliitteja (Synthetic Aperture Radar).

– Iceye on globaali toimija, jonka osaaminen tunnustettiin esimerkiksi kevään globaalissa avaruuskomentajien seminaarissa Yhdysvaltojen avaruusvoimien johdon toimesta.

Suomalaisyhtiöllä on tällä hetkellä yli 50 satelliittia taivaalla. Näistä viimeisin laukaistiin 24. kesäkuuta. Useat länsieurooppalaiset valtiot, kuten Hollanti ja Puola, ovat mukana Iceye:n tiedon jakelussa. Yhtiö julkisti myös viime viikolla Naton kanssa solmitun hankesopimuksen.

– Kaupalliset kyvykkyydet eivät pärjää parhaille sotilassovelluksille, mutta Iceyen kyvykkyys on tällä hetkellä globaalina markkinajohtajana tasolla, jolla sitä voidaan tehokkaasti käyttää sotilaallisten kohteiden tunnistamiseen. Sen kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, Herranen kehuu.

Herrasen mukaan tuleva satelliittien hankinta mahdollistaa Puolustusvoimille säästä lähes riippumattoman kyvyn kuvata maan päällä tapahtuvaa toimintaa.

– Kykyä on mahdollista käyttää kohteiden ja toiminnan valvontaan ja tunnistamiseen niin harjoitus- kuin operatiivisessa toiminnassa. Tavoitteenamme on mahdollisimman itsenäinen ja reaaliaikainen kyvyn käyttö ja saatavan tiedon jakaminen tarvitsijoille Ilmavoimiin perustettavan avaruuskeskuksen toimesta.

Kiinalla kova tahti

Herranen nostaa esiin maailman toisen johtavan avaruusvaltion Kiinan erittäin kovan kehitystahdin, joka on huomioitava myös Suomessa.

– Sen suorittamat avaruuslaukaisut kasvavat lähes eksponentiaalisesti. Vuodesta 2015, jolloin Kiina julisti avaruuden olevan uusi sotilaallinen toimintaympäristö, sen avaruuskyvyt ovat kasvaneet yli 600 prosenttia. Vuoden 2024 lopulla Kiinalla oli kiertoradalla yli 1000 satelliittia.

Sen sijaan Venäjä on Herrasen mukaan jäämässä jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta, vaikka onkin avaruudessa suurvalta.

– Euroopan lähialueella sen kyvyt ovat kuitenkin edelleen vertaansa vailla ja Venäjän kyvykkyydet esimerkiksi valvonnan ja tiedustelun alalla ovat korkeatasoisia. Venäjä käyttää myös laajasti kaupallisia sovelluksia ja tekee yhteistyötä Kiinan kanssa. Venäjä ei kuitenkaan yksin kykene haastamaan kumpaakaan edellä mainituista, hän arvioi.

Pöytiin mukaan

Kenraalimajuri Timo Herranen kertoo Suomen tiivistävän nyt avaruustoiminnassa yhteistyötä Yhdysvaltain avaruusjoukkojen, Naton ja Pohjoismaiden kanssa. Ilmavoimat

Herranen painottaa, ettei Suomi pysty yksin toteuttamaan kaikkia avaruustoimintaan liittyviä kykyjä, vaan tarvitaan yhteistyötä etenkin alan toisen johtavan tekijän Yhdysvaltojen kanssa. Hän kertoo tavanneensa äskettäin Yhdysvaltain Euroopan avaruusjoukkojen komentajan ja sopineensa yhteistyön tiivistämisestä muutamalla osa-alueella.

Herranen kertoo yhteistyön Pohjoismaiden kesken olevan Suomelle tärkeää avaruusmarkkinoilla. Muista Pohjoismaista Norjan avaruusohjelma on ollut eniten esillä, mutta Ruotsi rakentaa my ös kykyä tehdä avaruuslaukaisuja. Jatkossa Suomen lisäksi Ruotsilla ja Tanskalla avaruustoiminta on ilmavoimien alla.

Hän korostaa myös, että kansainvälisessä yhteistyössä toimii vaihdantatalous, johon on pystyttävä tuomaan myös omia suorituskykyjä tarjolle.

– Mikäli valtiolla ei ole panoksia avaruudessa, ei sillä ole pääsyä niihin keskustelupöytiin, joissa avaruudesta puhutaan vakavasti ja tavoitteellisesti.

Työpaikkoja luvassa

Herrasen mukaan Puolustusvoimissa avaruustoimintojen kehittäminen tarkoittaa nyt asteittaista henkilöstön rekrytointia, joka aloitetaan pienin askelin. Lisäksi osaamista ryhdytään kartuttamaan esimerkiksi harjoitusten yhteydessä ja yhteistyöllä siviiliviranomaisten sekä kaupallisten tahojen kanssa. Hän pitää kuitenkin selvänä, että 2030-luvulle mentäessä on tehtävä jo laajempaa keskittämistä ja hankittava lisäresursseja. Tämä tarkoittaa uusia työpaikkoja monelle tekijälle.

– Avaruustoimintojen kehittäminen edellyttää syvää korkean teknologian monialaista osaamista, mutta toisaalta myös jokaisen taistelukentällä toimivan on ymmärrettävä toiminnan perusteet. Tässä meillä riittää tekemistä niin rekrytoinnin kuin koulutuksenkin saralla, Herranen sanoo.

– Alasta kiinnostuneiden ja aktiivisesti eteenpäin pyrkivien sekä ennakkoluulottomien henkilöiden kannattaa seurata rekrytointiamme. Yhdistettynä edellisiin esimerkiksi vahva paikkatieto-osaaminen luo hyvän pohjan hakeutua meillä myöhemmin avautuviin tehtäviin, hän jatkaa.

Satelliittikuvat ovat nousseet isoon rooliin Ukrainan sodassa. Kesäkuun alussa niistä pystyttiin havainnoimaan Ukrainan iskuja Venäjän lentotukikohtiin. Maxar Technologies / Reuters