Nykypäivänä tunnettu kooikerhondje-koirarotu sai aikoinaan geeninsä tiettävästi noin 13 yksilöstä, kertoo rodun kasvattaja Liisa Kotisalo. Sittemmin useat tämän pienen hollantilaisen lintukoirarodun jalostuslinjoista ovat sammuneet. Toisin sanoen rodun perimä on hyvin kapea. Se altistaa perinnöllisille sairauksille.
Rodun suomalaisessa rotujärjestössä ryhdyttiin toimiin perimän monimuotoistamiseksi. Päätettiin roturisteytysprojektista.
– Lähdin mukaan projektiin rakkaudesta rotuun. Olin tiedostanut, miten kapea geenipooli kooikerhondjella on, sanoo uransa eläinlääkärinä tehnyt Kotisalo.
Lähes 30 vuotta rotua kasvattanut Kotisalo on ollut projektissa mukana sen suunnittelun alusta saakka vuodesta 2019. Rodun ensimmäinen risteytyspentue näki päivänvalon kaksi vuotta myöhemmin Kotisalon kasvatuksessa. Siinä kooikerhondjeen risteytettiin metsästyslinjaista cockerspanielia. Tulokset muutaman vuoden ajalta ovat olleet lupaavia.
Roturisteytysprojektit ovat saaneet 2020-luvulla Suomessa uuden vaihteen silmään. Kaikkiaan seitsemästä olemassa olevasta tai jo päättyneestä risteytyshankkeesta neljä on alkanut neljän viime vuoden aikana. Ainakin viidessä rotujärjestössä on käyty keskustelua risteytysprojektin mahdollisuudesta.
Kasvavaa kiinnostusta ovat siivittäneet julkisuudessa käyty keskustelu koirien terveydestä ja toisaalta vuonna 2024 voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista, kertoo Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.
Vaikka projektien määrä ei ole Suomessa suuri, se on kansainvälisesti mitaten merkittävä. Roturisteytysprojekteja on muissa Pohjoismaissa muutamia, muualla maailmassa yksittäisiä.
Roturisteytysten tarkoituksena on suunnitelmallisesti parantaa joidenkin rotujen terveystilannetta. Niillä voidaan monimuotoistaa perimää, puuttua rodun sairauteen tai muuttaa esimerkiksi ongelmia aiheuttavaa liioiteltua ulkonäköpiirrettä.
Ostajalle lista velvollisuuksista
Kennelliiton rooli projekteissa on olla rotujärjestöjen ja kasvattajien tukena tarjoamalla ohjeistusta. Rodun harrastajat tekevät aloitteet ja käytännön toteutuksen.
Kooikerhondjen projektiin on valittu mukaan viisi muuta rotua, joita käytetään risteytyksiin. Pentueita syntyy keskimäärin yksi vuodessa. Tarkoitus ei ole kiirehtiä, vaan tehdä huolellisesti.
Suhtautuminen on ollut pääosin myönteistä, vaikka helpolla ei ole Kotisalon mukaan silti päästy.
– Kaikki kasvattajat eivät olleet alkuun asian takana eivätkä ole vieläkään. Mutta myötämielisyys on lisääntynyt koko ajan. Tavan koiraharrastajilla on ollut todella vahva tuki.
Risteytyspennuille on riittänyt kysyntää, vaikka ostajalta vaaditaan tavallista enemmän. Esimerkiksi kooikerhondjen kohdalla uusilta projektipennun omistajilta odotetaan sitoutumista terveystutkimuksiin ja terveydestä raportointiin usean vuoden ajan. Lisäksi asiaan kuuluu luonteen ja ulkomuodon kartoittaminen sekä mahdollinen koiran jalostuskäyttö, jos yksilö soveltuu siihen.
Roturisteytysprojekteissa syntyneitä koiria, jotka on katsottu jalostuskelpoisiksi, niin sanotusti takaisinristeytetään alkuperäisen rodun edustajan kanssa. Näin seuraava sukupolvi muistuttaa yhä enemmän alkuperäisrotua.
Rodun kotimaassa projektiin suhtauduttiin alun perin varauksellisesti ja vastustaen, mutta sittemmin asennoitumisessa on tapahtunut muutos.
Sääntelyä kotimaassa ja EU:ssa
Kennelliitto pyrkii vaikuttamaan koirarotujen kotimaihin, jotta rotujen tervehdyttämisestä myös roturisteytyksin tulisi laajempi hanke, Sainio sanoo. Suomi ja harvalukuiset muut maat eivät yksinään voi saada aikaan isoa muutosta. Alkuperä- tai vastuumaat vastaavat rotujen rotumääritelmistä.
– Yksi merkittävistä näkökohdista on näyttää esimerkkiä. Sen voimalla voidaan päästä siihen, että tästä kiinnostutaan kansainvälisesti. Olemme tiennäyttäjiä siinä, mitä voimme tehdä rotujen tervehdyttämiseksi.
Maailmanlaajuisesti suositulla ranskanbulldoggilla on käynnissä roturisteytysprojekti Suomessa. Lyhytkalloinen ja -kuonoinen koira on esimerkki rodusta, jolla projekti keskittyy liioiteltuihin ulkonäköpiirteisiin ja niiden tuomiin ongelmiin. Rodun kotimaassa Ranskassa ei ole vastaavaa projektia.
– Voi olla, että tällaisten ongelmarotujen kotimaissa joudutaan ottamaan lusikka kauniiseen käteen. Euroopan unioni on valmistelemassa jalostussäännöksiä, jotka sitten tulevat voimaan koko EU:n alueella.
EU-komissio julkaisi vuonna 2023 asetusesityksen koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja tunnistamisesta. Kesäkuussa parlamentti äänesti muutoksista esitykseen, jonka käsittely siirtyi EU:n sisäisiin neuvotteluihin.
Uudessa asetuksessa määriteltäisiin Kennelliiton mukaan esimerkiksi ne koirien hyvinvointiin vaikuttavat liioitellut ulkonäköpiirteet, joita pitäisi jatkossa koiranjalostuksessa välttää.
Suomessakin koiranjalostukseen kaavaillaan uusia sääntöjä. Maa- ja metsätalousministeriö asetti tänä vuonna työryhmän, joka valmistelee ehdotusta koirien jalostusta koskeviksi säännöksiksi.