Juttu tiivistettynä
- Bodø/Glimt on ensimmäinen norjalaisjoukkue Mestarien liigassa lähes 20 vuoteen.
- Bodø/Glimtin päävalmentaja Kjetil Knutsen on ollut tärkeässä roolissa seuran kehityksessä.
- Seuran yhteisöllisyys näkyy pelaajien sitoutumisessa ja omatoimiharjoittelussa.
- Junioritoiminnassa painotetaan rentoa pelaamista.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Pohjoisnorjalainen Bodø/Glimt hämmästyttää otteillaan jalkapallon euro-areenoilla.
Kyseessä on ensimmäinen norjalaisjoukkue Mestarien liigassa lähes 20 vuoteen.
Tänä syksynä norjalaisseura on pannut isoja seuroja koville. Se muun muuassa nousi kahden maalin takamatkalta tasapeliin Slavia Prahan vieraana. Ensimmäisessä kotiottelussaan syyskuun lopussa, joukkue ylsi 2-2-tasapeliin englantilaista Valioliiga-seura Tottenhamia vastaan.
Bodø
- Pieni, noin 50 000 asukkaan kalastajakaupunki Bodø sijaitsee samoilla leveysasteilla Sodankylän kanssa.
- 1916 perustetun seuran ensimmäiset vuosikymmenet eivät olleet helppoja, sillä 1960-luvulle asti Pohjois-Norjan joukkueet eivät saaneet osallistua valtakunnalliseen jalkapallotoimintaan syrjinnän vuoksi.
- Vuonna 1975 Bodø voitti ensimmäisenä pohjoisen joukkueena Norjan cupin. Voittoa seurasi nousu pääsarjaan kaudeksi 1977, jossa se vietti neljä vuotta.
- Yhdeksi käänteentekevimmistä hetkistä Bodø/Glimtin historiassa nousee vuosi 2018, jolloin Kjetil Knutsen nimettiin seuran päävalmentajaksi. Knutsenilla oli taustaa nuorten kehittämisestä ja selkeä pelitapa.
- Seura on saanut hyviä tuloja omilla pelaajakaupoillaan. Vuonna 2025 seuran pelaajabudjetti on 17 miljoonaa euroa ja pääomaa seuralla on noin 35 miljoonaa euroa.

Avaa kuvien katselu
Bodø sijaitsee Napapiirin pohjoispuolella Norjan rannikolla. Kuva: Hanna Juopperi / Yle, MapCreator, OpenStreetMap
Jalkapallovalmentaja Juha Malinen on vaikuttunut seuran menestyksestä ja erityisesti sen erikoisesta toimintakulttuurista.
Hän on vieraillut Bodøssa tutustumassa seuran toimintaan ja luennoinut aiheesta suomalaisille jalkapalloseuroille.
Tässä jutussa kerromme, mitä norjalaiset tekevät toisin – ja miksi Malinen on vienyt suomalaisia jalkapallovalmentajia hakemaan oppia Norjasta.

Avaa kuvien katselu
Juha Malinen toimii Palloliiton hallituksessa ja Pohjois-Suomen jalkapallon sekä futsalin kehitysryhmän puheenjohtajana. Kuva: Jarno Kuusinen / All Over Press1. Kaikki seuran eteen – vaikka pulloja keräämällä
Seuran ydinajatus on, että hyvät ihmiset ovat parempia jalkapalloilijoita.
Ajatus ei ole vain puheita, vaan näkyy konkreettisina tekoina. Esimerkiksi korona-aikana pelaajat soittelivat koteihinsa eristäytyneille vanhuksille piristääkseen heidän mieltään.
Yhteisöllisyys on tiivistynyt tekoihin aiemminkin. Kun 2000-luvun alussa talousvaikeudet olivat lähellä kaataa koko seuran, apuun ryhtyivät niin pelaajat kuin muutkin seuran jäsenet. He hankkivat lisätuloja keräämällä pulloja ja myymällä paikallisilta kalastusaluksilta ylijääneitä kaloja.
Taloustilanne on nyt toinen: viimeisen viiden vuoden aikana pelaajamyyntiä on ollut lähes 50 miljoonan euron edestä. Monet myydyistä pelaajista ovat palanneet takaisin seuraan ja nousseet paikallisiksi legendoiksi.
Bodø/Glimtin 9-vuotiaan kannattajan Fredrikin huomioiminen on osoitus seuran yhteisöllisyydestä. Joukkue julkaisi somekanavillaan videon tifosta, jossa silmänsä menettäneen Fredrikin silmäproteesissa komeilee seuran logo.
2. Lapset tuomaroivat, eikä maaleja lasketa
Juha Malisen mukaan Bodøssa ymmärretään, ettei lapsia saa alkaa valmentaa liian aikaisin tavoitteellisesti. Jokaisesta harjoituksesta puolet kuluu pelaten.
– Bodøssa lapsille annetaan mahdollisuus pelata erilaisia pelejä ja sitä kautta opitaan. Se ei ole mitään peliasentoja tai taktisia hienouksia. Alle 12-vuotiaat vain pelaavat.
Lapset treenaavat omissa kylissään pienissä porukoissa ja saapuvat vain harvakseltaan Bodøhon varsinaisiin harjoituksiin. Lapset harjoittelevat kotona ja kaveripiirissä, eikä pelaamista oteta liian vakavasti. Esimerkiksi maaleja ei peleissä lasketa. Pelien tuomaroinnista puolestaan vastaavat lapset itse, eivät aikuiset.
Malinen kritisoi suomalaisseurojen tapaa treenauttaa kymmenvuotiaita kuin huippu-urheilijoita. Suomessa jalkapalloharrastus lopetetaan keskimäärin 12-vuotiaana.
– Lapsille pitää luoda mahdollisuus pelata pihapelejä ja pitää jalkapallo simppelinä ja ilon puolella. Se ei saa mennä liian vakavaksi liian aikaisin. Sitten kun on tarpeeksi kypsyyttä, lähdetään lisäämään vaatimustasoa, Malinen summaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Bodø/Glimtissa 8–12-vuotiaidenkin joukkueissa on ammattimaiset valmentajat. Akatemiajoukkueet perustetaan 13-vuotiaille.
Menimme mukaan rovaniemeläisen futisjunnujen treeneihin ja kysyimme, miltä Norjan meininki kuulostaa.
RoPS junioritason pelaajat Aatu ja Jesper Turpeenniemi tykkäävät pelaamisen ohella myös treenaamisesta ja tekniikkaharjoittelusta. Video: Juuso Stoor / Yle3. Tuhat pallokosketusta päivässä
Omatoimiharjoittelulla on merkittävä rooli Bodø/Glimt-seuran junioritoiminnassa. Seuran teesi on, että lapsuusvaiheessa jokainen pelaaja pyrkii saamaan tuhat pallokosketusta päivässä.
Harjoittelua ei kuitenkaan viedä liian aikaisin liian tavoitteelliseksi, vaan ajatus pallokosketuksista on, että lapselle syntyy intohimo omatoimiharjoitteluun.
4. Seitsemän kapteenin malli
Edustusjoukkueessa on seitsemän kapteenia, jotka päättävät yhdessä, kuka johtaa seuraavassa ottelussa.
Seurassa ajatellaan, että pelaajien on oltava huippu-urheilijoita vapaallakin eikä pohjoinen sijainti vaikuta odotuksiin. Pelaajat ovat sitoutuneita rooleihinsa ja pelaajakehittymisen ohella myös henkiseen kasvuun.
– Seurassa mietitään tarkasti, mitä pelaajat syövät ja moneltako mennään nukkumaan ja mitä harjoituksia tehdään. Käytännössä siis urheilun perusasioita, mutta Bodøssa näitä on noudatettu ja niihin on uskottu, Malinen kertoo.

Avaa kuvien katselu
Bodø/Glimtin Sondre Brunstad Fet tuulettaa tasoitusmaalin jälkeen Slavia Prahaa vastaan Tšekin Prahassa 17. syyskuuta. Kuva: EPA5. Henkinen kehittyminen yhtä tärkeää kuin fyysinen
Poikkeuksellinen sitoutuminen ja omistautuminen ovat merkittävässä roolissa seuran menestystarinassa. Joukkue rakennetaan omien pelaajien ympärille, ja keskiössä on niin kutsuttu Vårres Mötte – Meidän tapa. Ylpeästi pohjoisnorjalainen seura on alueeseensa vahvasti sitoutunut ja pitää tärkeänä jatkuvaa kehittymistä.
Henkinen kehittyminen on yhtä tärkeää kuin fyysinen. Psyykkinen valmentaja auttaa pelaajia tunteiden ja ajatusten käsittelyssä sekä uskomusten muokkaamisessa.
6. Sunnuntaisin ei pelata
Vahvan yhteisöllisyyden lisäksi myös perhekeskeisyys näkyy seuran jäsenissä. Esimerkiksi sunnuntaisin ei pelata, vaan päivä on pyhitetty perheelle.
Sen sijaan joka arkipäivä kello 11 vuoden 1975 Norjan Cupin voittaneet entiset pelaajat istuvat kahvilla stadionilla jutellen paikallisten kanssa.
Pohjois-Suomen seurat ottavat mallia
Juha Malisen mukaan Bodø/Glimtin kaltaiseen menestykseen voitaisiin päästä myös Pohjois-Suomen kaupungeissa, mutta muutos vaatisi vuosikymmeniä.
Malinen ottaa esimerkiksi Rovaniemen Palloseuran, josta löytyy hänen mukaansa paljonkin yhtäläisyyksiä Bodø/Glimtin kanssa. Joukkueilla on ollut valtava merkitys oman alueensa ihmisille jo sukupolvien ajan. Seura on kuin perhe, joka on tukenut toisiaan myötä- ja vastamäessä.
– Bodø/Glimt on maksimoinut kaikki omat ja ympäristön resurssit hyvään urheiluseuratoimintaan, kiteyttää Juha Malinen.
Rovaniemen Palloseuran osaamispäällikkö, entinen Veikkausliiga- ja maajoukkuepelaaja Antti Okkonen on Malisen kanssa samoilla linjoilla.
Hänen mukaansa Bodössä jokainen yksityiskohta pyritään kääntämään ja tekemään mahdollisimman hyvin.
– Jos miettii junioripuolta, niin ei esimerkiksi isoissa toiminnoissa ja pelaajakehityksessä ole merkittävää eroa. Kyllä täällä tietotaito siihen on, Okkonen uskoo.

Avaa kuvien katselu
Okkonen peilaa Bodø/Glimtin entisiä talousvaikeuksia RoPS:n tilanteeseen, ja kiteyttää Bodø/Glimtin talousvaikeuksista selviämisen ”inspiroivaksi tarinaksi”. Kuva: Juuso Stoor / Yle
Okkosen matkaan tarttui myös konkreettisia toimintamalleja Bodön opintomatkalta. RoPS:ssakin lasten toimijuutta on lisätty, ja Rovaniemellä Huuhkaja- sekä Helmariliigan harjoituksissa 10–12-vuotiaat lapset tuomitsevat itse 4 vs. 4 -pelinsä.
– Kyllä lapset tietävät, milloin rike on tullut tai kenestä pallo on mennyt yli. Toisaalta se myös opettaa heitä siihen, että asiat ratkaistaan keskenään siellä kentällä, Okkonen summaa.