Vaikka äärilaitojen ehdokkaat pärjäävät vaaleissa, kansan maltillisuus näyttää kitkevän radikalismia Chilen politiikasta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Chilen presidentinvaalien kärkiehdokkaat ovat kommunisti Jeannette Jara ja oikeistopopulisti José Antonio Kast.
Jara johtaa mielipidekyselyitä noin 30 prosentin kannatuksella, Kast on toisena yli 20 prosentin suosiolla.
Vaikka äärilaitojen ehdokkaat menestyvät, kansan maltillisuus näyttää hillitsevän radikalismia Chilen politiikassa.
Tästä ei politiikan polarisaatio paljon syvene. Chileläiset ovat äänestämässä presidentikseen joko kommunistin tai laitaoikeistolaisen.
Sunnuntaina vaalien ensimmäisen kierroksen suosikki on kommunistipuolueen Jeannette Jara, 51, jonka valinta vasemmistoliittouman yhteiseksi presidenttiehdokkaaksi tuli yllätyksenä. Hänen suosionsa hipoo mielipidekyselyissä 30:tä prosenttia.
Jara liittyi kommunistipuolueeseen jo 14-vuotiaana. Hänen tunnettuutensa vahvistui työ- ja sosiaaliministerinä väistyvässä vasemmistohallituksessa, joka muun muassa korotti vähimmäispalkkaa ja eläkkeitä sekä lyhensi työviikkoa 45 tunnista 40:een.
Noustuaan presidenttiehdokkaaksi Jara on kurottanut kohti keskustaa luvaten oikeistolaiseen tyyliin kovaa linjaa rikollisuutta ja maahanmuuttoa vastaan. Hän on perunut puheensa kupari- ja litiumkaivosten kansallistamisesta ja sanonut, että Chile pysyy vapaana markkinataloutena. Hän on myös oikonut aiempia kommenttejaan, joista saattoi tulkita hänen pitävän Kuubaa demokratiana.
Joka tapauksessa Jara olisi presidenttinä outolintu, sillä maailman vapaissa vaaleissa eivät kommunistit tapaa juhlia. Harvinaisia nykyisiä esimerkkejä kommunistien johtamista hallituksista demokraattisissa maissa on Sri Lankassa ja Keralan osavaltiossa Intiassa.
Chilessä kyselyjen kakkosena on oikeistopopulistisen Tasavaltalaispuolueen José Antonio Kast, 59, runsaan 20 prosentin kannatuksella. Viime vaaleissa vuonna 2021 Kast voitti ensimmäisen kierroksen mutta hävisi toisella kierroksella vasemmiston Gabriel Boricille.
Kast vastustaa aborttia, homoliittoja ja sukupuoli-identiteettien moninaisuutta. Hän haluaa karkottaa paperittomat siirtolaiset ja rakentaa muurin Bolivian rajalle. Aiemmin hän on pitänyt esillä kenraali Augusto Pinochetin verisen diktatuurin (1973–1990) ansioita ja sanonut, että Pinochet ”äänestäisi tietysti minua”.
Chileläisten huoli maahanmuuton hallitsemattomuudesta ja väkivaltarikollisuuden yleistymisestä on syventynyt, mikä tekee kovista otteista aiempaa suositumpia.
Kyselyissä Kastin takana kovassa nousukiidossa on radikaalimpi oikeistoehdokas, Kansallisen libertaaripuolueen Johannes Maximilian Kaiser Barents-von Hohenhagen, 49. Hänen suosionsa on kasvanut noin 15 prosenttiin.
Kaiser tuli tunnetuksi tubettajana työskennellessään hotellin vastaanotossa Itävallassa. Hän messuaa perinteistä valtaeliittiä vastaan ja puhuu maahanmuutosta ja rikollisuudesta Kastia kuohuttavammalla retoriikalla. Hän haluaa irrottaa Chilen kansainvälisistä sitoumuksista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta ja Amerikkojen ihmisoikeustuomioistuimesta.
”Jos haluaisimme olla siirtomaa, niin edes jonkun kunnollisen ihmisen kuten Espanjan kuninkaan, ei kenen tahansa idiootin New Yorkissa”, hän kommentoi sanomalehti El Paísin mukaan.
Libertaariehdokas Johannes Kaiser vilkutti yleisölle viimeisessä presidentinvaaliväittelyssä maanantaina. Kuva: Pablo Sanhueza / Reuters
Vuonna 2021 Kaiser kyseenalaisti naisten äänioikeuden. Hän perusteli näkemystään sanomalla, että naiset eivät uskalla enää mennä puistoon lenkkeilemään, koska pelkäävät maahanmuuttajien raiskaavan heidät, mutta silti naiset äänestävät maahanmuuttoa edistäviä puolueita.
Kast on yrittänyt pysyä hiljaa Pinochet-sympatioistaan, jotka saattoivat maksaa hänelle viime vaalit, kun taas Kaiser on sanonut kannattavansa uutta sotilasvallankaappausta ”ehdottomasti”.
Kastin ja Kaiserin kamppaillessa oikeiston äänestäjistä rannalle näyttää jäävän vanhan liiton maltillinen konservatiivi Evelyn Matthei, 60, vaikka hän oli kirkkaassa kyselyjohdossa vielä tämän vuoden alkupuoliskolla.
Toisaalta Chilessä näyttää siltä, että kansan maltillisuus torjuu äärilaitojen radikalismin.
Väistyvän presidentin Boricin vaalilupauksiin kuului diktatuurista periytyvän perustuslain uusiminen, mutta se ei onnistunut. Boricin vaalivoiton vanavedessä kansa äänesti uuden version laatijoiksi kovin vasemmistolaisen kokoonpanon, mutta sen seurauksena esitys perustuslaista oli arvoliberaaliudessaan chileläisille kauhistus. Kansanäänestys torppasi sen murskaluvuin.
Toisella yrittämällä laatijoiksi valittiin vaihteeksi niin oikeistolainen ryhmä, ettei senkään tuotos kelvannut kansalle.
Samaten Boricin presidenttikausi on jäänyt odotuksia kesymmäksi. Hän nousi valtaan ”yhteiskunnan räjähdykseksi” kutsutun protestiaallon saattelemana, kun kansan mitta oli täyttynyt elinkustannusten nousuun ja yhteiskunnan epätasa-arvoon. Boric puhui vaalikampanjassaan ”radikaalista demokratiasta”, ja hän on arvoiltaan kiistattomasti Chilen vasemmistolaisin johtaja sitten Pinochetin vallankaappauksen vuonna 1973.
Silti Boric ei ole tehnyt erityisen vasemmistolaista politiikkaa, koska kongressissa on lähes 20 puoluetta ja hän on tarvinnut kaikille hankkeilleen keskustalaisempien voimien tuen.
Siksi edes kommunisti tai laitaoikeistolainen presidenttinä tuskin ajaa Chileä raiteiltaan.
Presidentinvaalien toinen kierros on 14. joulukuuta.