Karri Koskinen puuhastelee perheensä kanssa valkotiilisen talon pihassa Viitasaaren Ilmolahdella pohjoisessa Keski-Suomessa.
Maakotka kaartelee yllä auringon kirkastamalla taivaalla.
Koskisen perheen unelmakoti sijaitsee Keitele-järven rannalla mutkaisen soratien päässä. Matkaa Viitasaaren keskustaan on 20 kilometriä, ja Jyväskylään 80.
Koskisten kotiin ajetaan noin 10 kilometriä soratietä. Talvisin lumisateen jälkeen Koskinen toisinaan avaa tiehen ensimmäisen uran, jos auraaja ei ole ehtinyt vielä käydä.
Koskinen on asunut koko ikänsä kaupungissa. Aluksi hän hieman empi puolisonsa Hertta Niskasen ehdotusta muuttaa maalle.
Ilmolahti on suosittua mökkiseutua. Kesäisin asukasmäärä kaksinkertaistuu. Koskisilla ei ole muita lähinaapureita kuin mökkiläisiä kesäisin.
Kun perhe kävi kuusi vuotta sitten katsomassa myynti-ilmoituksen taloa, oli Koskinen saman tien myyty.
– Kun ajoimme pihaan, ja näin järvinäkymän, tiesin, että tämä on meidän kotimme.
Koskinen sanoo, että nyt on käsillä pahin hetki vuodesta, kun pimeyteen eivät tuo lohtua edes katuvalot. Kun lumi tulee, vuosi kääntyy taas valon suuntaan.
Perhe on viihtynyt metsän siimeksessä.
Perheenisää ei haittaa edes 20 kilometrin työ- tai lähikauppamatka:
Video: Jaana Polamo / Yle
Kun useat kylät harvenevat asukkaista, on lähes 200 asukkaan Ilmolahdella käynyt päinvastoin: Kyläyhdistyksen mukaan kylälle on muuttanut viiden viime vuoden aikana viitisentoista uutta asukasta.
Hertta Niskanen varttui maaseudulla ja halusi myös omille lapsilleen maanläheisen kasvuympäristön:
Video: Jaana Polamo / Yle
Ilmolahden kyläyhdistyksen puuhanainen Marja-Liisa Pietiläinen kapuaa jäkälän peittämää kallion rinnettä näkötornille.
Tämä polku johtaa näkötornille. Marja-Liisa Pietiläinen on ylpeä siitä, miten kylälle on saatu rakennettua ne ja uimaranta talkooporukalla.
Pietiläinen on paluumuuttaja Oulusta.
Kun hän nuorena lähti opiskelemaan, hän ajatteli, ettei koskaan enää palaa kotiseudulle. 40 vuoden opettajan uran jälkeen hän muutti vuosi sitten Ilmolahdelle, kun hän alkoi kaivata juurilleen.
– Tämä on minun sielunmaisemani. Kyllästyin tuijottamaan naapurin kerrostalon seinää.
Pietiläisen lapsuudesta on Ilmolahti paljon muuttunut. Ennen kylä eli maito- ja karjataloudesta. Nyt siellä on jäljellä enää yksi karjatila, eikä mitään palveluja.
Ilmolahdella tyhjilleen jääneitä taloja asutetaan nyt uudelleen. Kylälle on muuttanut Koskisten kaltaisia lapsiperheitä, ja myös moni paluumuuttaja on tullut Pietiläisen tavoin takaisin juurilleen.
1980–luvulla Ilmolahdella moni maito- ja karjatilallinen alkoi pistämään navettoja säppiin. Tyhjillään olevista taloista puuttuu juokseva vesi ja viemäröinti, joten ne eivät kelpaa ostajille.
Kiinteistönvälittäjä Tuija Sirkeinen Asunto Björndahl Kokkola laillistetuista kiinteistönvälittäjistä kertoo, että Ilmolahteen olisi tulijoita enemmänkin, jos sopivia asuntoja olisi myynnissä.
Viitasaaren kaupunki Sirkeisen mukaan panostaa eläviin kyliin esimerkiksi tarjoamalla asiointikuljetuksia. Se tuottaa tulosta. Lisäksi Ilmolahden keskeinen sijainti Suomessa on iso valtti.
Myös muihin Viitasaaren kyliin on muuttanut lisää asukkaita.
– Ihmiset varmasti kaipaavat rauhaa tällaisena maailman aikana, kun on sotaa ja muuta ankeutta, Sirkeinen sanoo.
Marja-Liisa Pietiläinen uskoo, että syynä muuttoinnostukseen on kylän sijainti lähellä valtatietä, hienot järvimaisemat ja kylän vireys.
Video: Jaana Polamo / Yle
Ilmolahdella ei ole tällä hetkellä yhtään omakotitonttia myynnissä.
Pietiläinen toivoo, että kuljetuksia lisättäisiin, jotta ikäihmisetkin pääsisivät asioille keskustaan. Nyt asiointikuljetus on vain kerran viikossa
Haaveet kaatuvat moniin syihin
Korona-aikana suomalaiset innostuivat maaseudusta, ja Suomen Kylät ry:n mukaan muutto maalle jopa kolminkertaistui muuttovoittoisten kuntien määrällä mitattuna.
Ennen koronaa muuttovoittoisia kuntia oli noin 40, kun korona-aikana määrä nousi yli sataan. Nyt innostus on tasaantunut noin 90 kunnan tasolle.
Lappi ja kaupunkien läheiset kylät vetävät parhaiten uusia asukkaita.
Keitele-järvi houkuttelee muuttajia.
Suomen Kylät ry:n kehittämispäällikkö Johanna Niilivuon mukaan muuttoa estää erityisesti neljä asiaa: työllistyminen, sopivan asunnon löytyminen, palvelujen puute ja rahoituksen saaminen.
– Vuokra-asumista pitäisi olla nykyistä enemmän tarjolla myös maaseudulla. Monet haluaisivat kokeilla maalla asumista ennen lopullista muuttopäätöstä.
Niilivuon mielestä kuntien pitäisi miettiä, miten ne vastaavat kysyntään ja monipuolistavat maallemuuton mahdollisuuksia luomalla uudenlaisia asumisen ratkaisuja maaseudulle.
Retkeilyä luonnossa ja puuhailua kotona
Karri Koskinen vetää veneen rannalle. Veneretket on tältä vuodelta tehty. Kirkasvetisen järven kaislikosta voi erottaa selvästi kivenmurikat pohjalta.
Oma ranta on perheen lempipaikka. Kun järvessä ei tarkene enää uida, lämmitetään palju.
Saunan kuistilla yrittäjän kiireet ja huolet karisevat Koskisen harteilta.
– Kun katsoo järvimaisemaa, pääsee karkuun kaikkea ja saa mielenrauhaa.
Hertta Niskanen kertoo olevansa puuhastelija. Lasten ja kodinhoidon lisäksi hän pitää kukkapenkkien kuopsuttelusta ja kodin kunnostelusta. Metsässä retkeily on perheen yhteinen juttu.
Hertta Niskanen kertoo, että he eivät yleensä kaipaa lähinaapureita. Jos sokeri loppuu, keksitään jotain muuta kokkaamista kuin leipomista.
Niskanen opiskelee kotoa käsin. Hän käy myös välillä sijaistamassa Viitasaaren yhtenäiskoululla, jossa heidän 6-vuotias Maija on eskarissa. 3-vuotias Kalle on päivähoidossa myös Viitasaarella.
Perheenäiti ei kaipaa kaupungin harrastusmahdollisuuksia. Metsälenkit ovat hänelle mieluisampia kuin ryhmäliikuntatunnit.
Niskanen on tottunut liikkumaan luonnossa. Edes Viitasaaren seudun susihavainnot eivät häntä pelota.
– Meidän muualla asuvat sukulaiset ovat susista paljon enemmän huolissaan kuin me.