Suomen viranomaiset takavarikoivat Divina Barbara -nimisen jahdin kesällä 2022, koska sen katsottiin olleen Vladimir Putiniin kytkeytyvän oligarkin käytössä.

Eduard Hudainatov kättelee jotakuta, jota ei näy kuvassa. Takana Vladimir Putin taputtaa.

Avaa kuvien katselu

Kuvassa venäläisen öljyjätti Rosneftin entinen johtaja Eduard Hudainatov, jonka käytössä olleen luksusjahdin Suomen viranomaiset takavarikovat. Vuonna 2011 otetun kuvan taustalla näkyy Venäjän presidentti Vladimir Putin. Kuva: Alexey Druzhinin / AFP

Sveitsiläis-belgialainen liikemies yritti tuloksetta saada suomalaisviranomaisia purkamaan päätöksen takavarikoida hulppea huvijahti venäläisoligarkilta.

Liikemiehen kertomus jahdin omistamisesta ketjutettujen veroparatiisiyhtiöiden kautta ei kuitenkaan vakuuttanut Pirkanmaan käräjäoikeutta, ja valitus hylättiin.

Kiistan kohteena oli 35-metrinen huvialus. Ulosottolaitos oli takavarikoinut aluksen kesällä 2022, koska sen katsottiin olevan pakotelistatun venäläisoligarkki Eduard Hudainatovin määräysvallassa ja käytössä. Hudainatov on venäläisen öljyjätti Rosneftin entinen johtaja, ja hänellä on läheiset suhteet yhtiön nykyjohtajaan Igor Setshiniin, joka taas on Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiriä.

Valituksessaan liikemies sanoi, ettei Hudainatovilla ollut Divina Barbara -nimiseen jahtiin edes välillisesti määräysvaltaa, vaan sen omistaja ja määräysvallan käyttäjä oli veroparatiisiyhtiöiden kautta liikemies itse.

Miljoonien eurojen arvoinen jahti

Kihlakunnanvouti vaati valituksen hylkäämistä. Sen mukaan näyttö tuki riittävällä tavalla sitä, että luksusjahti oli Hudainatovin määräysvallassa.

Voudin mukaan tämän hintaluokan alusten omistussuhteet pyritään yleensä piilottamaan.

Vouti arvioi aluksen arvoksi hankintahetkellä noin 18 miljoonaa euroa. Liikemies arvioi huhtikuussa 2024 jahdin markkinahinnaksi noin 8–12 miljoonaa euroa.

Oikeus: Liikemies on bulvaani

Ratkaistavana ollut kysymys oikeudessa oli siis se, kummalla oli määräysvalta jahtiin: liikemiehellä vai Hudainatovilla.

Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi perjantaina antamassaan ratkaisussa, ettei liikemiehen esittämästä näytöstä voitu riittävällä varmuudella todeta, että tämä olisi ollut aluksen omistaja ja määräysvallan käyttäjä.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa esitetystä näytöstä tuli vaikutelma yhden aluksen omistuksen järjestämiseen nähden tarpeettoman monimutkaisesta kuori- ja holding-yhtiöiden ketjusta, jolla oli tarkoitus peittää todellisia omistuksia.

Käräjäoikeus katsoi, että liikemies oli bulvaani eli välikäsi, joka toimi peitellysti toisen lukuun.