Hyvinvointialueet|Keskustan puheenjohtaja myöntää, että Marinin hallituksen sorvaama sote-uudistus valmistui keskeneräisenä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen olisi toivonut, että pääministeri Petteri Orpo olisi tarttunut opposition yhteistyötarjoukseen.
Kaikkonen myöntää, että edellisen hallituksen sote-uudistus valmistui keskeneräisenä ja palkankorotukset ovat osasyy kriisiin.
Keskusta vastustaa alueiden määrän vähentämistä ja esittää ratkaisuksi muun muassa Kela-kyyttien siirtämistä alueille.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo yllättyneensä siitä, ettei pääministeri Petteri Orpo (kok) tarttunut opposition tarjoamaan yhteistyöhön sote-asioissa.
Oppositio vetosi torstaina yhteisesti Orpoon ja pyysi tätä käynnistämään parlamentaarisen yhteistyön hyvinvointialueiden rahoituskriisin ratkaisemiseksi. Pääministeri Orpo ja kokoomuksen eduskuntaryhmän johtaja Jukka Kopra eivät tarjouksesta innostuneet.
”Pidän tällaista suhtautumista hieman ylimielisenä”, Kaikkonen kertoo HS:lle.
”Viime aikoina on saatu hyviä tuloksia isoista asioista. On pystytty sopimaan maanpuolustuksen lisäpanostuksista ja velkajarrusta. Sanoisin, että tämä sote-kriisi on mittaluokaltaan ja merkitykseltään kuitenkin yhtä lailla hyvin tärkeä kysymys”, hän pohtii.
Oppositio vaati myös hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitteen lykkäämistä vuodesta 2026. Hallitus on pitänyt kiinni siitä, että mikäli hyvinvointialueet eivät saa talouttaan tasapainoon määräaikaan mennessä, valtio ei jatkossa kata alijäämiä. Erityisen huono tilanne on Keski-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla.
Kaikkonen katsoo, että vaikka ongelmat ovat rakenteellisia, välitön ratkaisu olisi nimenomaan armonajan jatkaminen.
”Se on ensiapu. Tämä toive tulee useilta alueilta.”
Onko keskustalla kriisin ratkaisemiseksi muita keinoja kuin takarajan lykkääminen?
”Meillä on marraskuun aikana tarkoitus esitellä terveydenhuollon korjaussarja, jossa on omia ehdotuksia soten korjaamiseksi. Mutta tässä kohtaa haluan painottaa, että olemme tehneet vakavin mielin yhteistyötarjouksen hallitukselle”, Kaikkonen sanoo ja lisää, että korjattavaa jää varmasti seuraavallekin hallitukselle.
”Siksi tämä puoluerajat ylittävä yhteistyö olisi viisainta aloittaa nopeasti.”
Voisiko syynä Orpon penseyteen olla se, ettei oppositiolla ole ollut konkreettista tarjottavaa keskusteluun?
”En oikein usko, että kysymys olisi siitä. Kyllä esityksiä on tehty ja niitä on valmius tuoda lisääkin.”
Kaikkoselle ei ole selvää, onko kieltäytyminen vain pääministerin vai koko hänen hallituksensa kanta.
Yksi keino säästöjen etsimiseen olisi Kaikkosen mielestä Kela-kyytien siirtäminen alueille.
”Tällä hetkellä tilanne on se, että hyvinvointialueen kirjanpidossa lähipalvelun lakkauttaminen voi näyttää järkevältä. Siitä syntyy kuitenkin kuljetuskustannuksia ihmisille itselleen ja Kelalle, josta lasku taas menee Helsinkiin. Samat verorahat siinä ovat kyseessä”, Kaikkonen kummastelee.
”Jos kyytikorvaukset olisivat alueiden vastuulla, lähipalveluiden lakkauttaminen ei ehkä näyttäisi niin järkevältä.”
Kokoomuksessa syitä hyvinvointialueiden rahoituskriisiin ja siitä seuranneisiin hoitajien irtisanomisiin on etsitty muun muassa palkankorotuksista. Vuonna 2022 solmitun hyvinvointialueiden työehtosopimuksen myötä esimerkiksi hoitajien palkkoja on nostettu yleistä linjaa enemmän.
Kaikkonen myöntää, että vaikka hoitajat ovat palkkansa ansainneet, korotukset ovat osasyy kriisiytyneelle rahoitukselle.
”Soten käynnistysvaiheessa kustannuksia nostivat lisäksi muun muassa korkea inflaatio ja vuokralääkärien kustannukset. Sote sai vaikean startin”, Kaikkonen harmittelee.
Hyvinvointialueisiin nojaava sote-uudistus vietiin maaliin edellisen pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen toimesta. Hallituksessa istui tuolloin myös keskusta, joka ajoi uudistukseen nykyisen hyvinvointialueiden määrän. Alueita on kaksikymmentäyksi.
Menikö viime hallituksen sote-uudistus mönkään?
”No, se ei ollut täydellinen, eikä siitä tullut valmista. Kun on käyttäjäkokemuksia, on nähtävissä myös ne ongelmat, joita siinä on. Niitä pitäisi nyt lähteä korjaamaan.”
Kaikkonen uskoo, ettei kaikkia sote-uudistuksen aiheuttamia ongelmia kyetty ennakoimaan. Yllätyksenä on tullut esimerkiksi se, kuinka paljon alueet ovat eriytyneet. Osa alueista on kriisissä, osa pärjää ongelmitta. Usein ratkaisuksi esitetty alueiden määrän vähentäminen ei kuitenkaan keskustalle maistu:
”En usko, että uusi hallintohumppa ratkaisisi rahoituskriisiä. Jos alueita lähdettäisiin yhdistelemään, säästöt katoaisivat tietojärjestelmäkustannuksiin ja palkkaharmonisointiin”, Kaikkonen arvelee.
”Ei se ole niin yksinkertaista, että alueita yhdistämällä vanhukset nuorenisivat tai sairaat paranisivat.”