Valtiontalous|Suomen Kreikka-vakuus ei ole kasvanut lähimainkaan odotettua tahtia.
Suomen valtion ja kreikkalaisten liikepankkien vakuusjärjestelyn kompurointi jatkuu.
Vakuus ei nimittäin ole kasvanut läheskään samaa vauhtia kuin valtiovarainministeriö 13 vuotta sitten arvioi.
Vakuuden arvo oli alun perin 925 miljoonaa euroa vuonna 2012. Syyskuun lopussa arvo oli 948 miljoonaan euroa.
Vuodesta 2012 lähtien sijoitustuotto on ollut yhteensä 2,2 prosenttia, jos pääomaa hallinnoivan kansainvälisen pankin 2,3 miljoonan euron palkkiot otetaan huomioon.
Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2012, että sulkutilillä olevan pääoman arvo kasvaa 30 vuoden kuluessa kolmen prosentin vuosikorko-oletuksella 2,2 miljardiin euroon.
”Korkotaso oli pitkään hyvin matalalla ja sijoitukset on tehty parhaan luottoluokituksen lyhyihin joukkolainoihin, joiden tuotto on ollut vaatimatonta. Tosin viime aikoina tuotto on alkanut kasvaa”, sanoo Valtiokonttorin finanssijohtaja Anu Sammallahti.
Suomen valtio ja kreikkalaiset liikepankit solmivat tuottojenvaihtosopimuksen, jota Suomessa kutsutaan vakuusjärjestelyksi.
Sen lähtökohtana oli, että vakuus ajan mittaan kattaisi Suomen 2,2 miljardin euron vastuut Euroopan rahoitusvakausvälineen Kreikalle myöntämästä hätärahoituksesta.
Suomi oli ainoa eurovaltio, joka vaati tällaista ”vakuusjärjestelyjä” ehtona Kreikan toiseen hätärahoitukseen osallistumiselle. Vastaava oli tarjolla myös muille eurovaltioille, mutta yksikään niistä ei pitänyt sitä tarpeellisena.
Kreikka lyhentää lainojaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle useissa erissä vuosina 2023–2070.
Ylivelkaantunut Kreikka oli vuonna 2012 maksukyvyttömyyden partaalla. Siksi sen oli turvauduttava muiden eurovaltioiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) järjestämiin hätärahoituksiin.
Kreikkalaiset liikepankit saavat tuottojenvaihtosopimuksessa Suomen osuuden Euroopan vakausmekanismin (EVM) Kreikan valtiolle antamien hätälainojen mahdollisista voitoista.
Vastineeksi Suomi voi saada kreikkalaisten pankkien sulkutilille sijoittaman pääoman, jos Kreikka jättää maksamatta lainojaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV).
Sulkutili tarkoittaa pankkitiliä, jonka varoja saa käyttää vain osapuolten ennalta sopimien ehtojen täyttyessä. Vakuusjärjestelyssä tilillä olevat varat on sijoitettu parhaimman luottoluokituksen joukkolainoihin. Varoja hallinnoi kansainvälinen pankki.
Pääoma siirtyy Suomelle vain, jos Kreikka rikkoo Euroopan rahoitusvakausvälineen kanssa tehtyä sopimusta. Mikäli Kreikka ei laiminlyö lainojaan, sulkutilillä oleva pääoma siirtyy kreikkalaisille liikepankeille.
Euroopan rahoitusvakausväline on eurovaltioiden rahoitusyhtiö, jonka tehtävänä oli tarvittaessa antaa hätärahoitusta eurovaltioille. Se hankki markkinoilta lainaa eurovaltioiden myöntämien takausten turvin.
Nykyisin rahoitusvaikeuksissa eurovaltioille hätälainaa myöntää tarvittaessa Euroopan vakausmekanismi.
Hätärahoituksesta huolimatta Kreikan talous romahti Euroopan unionin tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan 27 prosenttia vuosina 2007–2013 ja työttömyysaste kasvoi enimmillään liki 28 prosenttiin. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi runsaaseen 180 prosenttiin.
Yksi merkittävä syy talouden luhistumiseen oli hätärahoituksen ehtona vaaditut ankarat julkisen talouden menoleikkaukset ja verotuksen kiristäminen.
Sittemmin Kreikan talous on alkanut elpyä, työttömyys on vähentynyt tuntuvasti ja velkasuhde on supistunut 150 prosenttiin.