Venäläisen öljy-yhtiön Lukoilin jalostamoiden toiminnan yhtäkkinen pysäytys Itä-Euroopassa olisi alueen maille valtava taloudellinen isku, arvioi STT:lle taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta.
– Sitä tietenkään ei haluta, koska taloudellinen kaaos ruokkisi EU-vastaisuutta, populismia ja Venäjä-myönteisempää ajattelua, Eloranta sanoo.
Yhdysvallat ilmoitti Lukoiliin ja toiseen venäläiseen öljy-yhtiöön Rosneftiin kohdistamistaan pakotteista lokakuun lopulla Britannian vanavedessä. Pakotteet tulevat voimaan siirtymäajan jälkeen 21. marraskuuta.
Käytännössä monet toimijat ovat jo lopettaneet yhteistyönsä öljyjättien kanssa. Vaikutukset tuntuvat öljyn jalostus- ja jakelutoiminnassa eri puolilla Eurooppaa, tuntuvimmin juuri Itä-Euroopassa. Suomessa polttoaineyhtiö Teboil on Lukoilin omistama.
Elorannan mukaan vaihtoehtoina on kansainvälisten omistusten toimintojen myyminen tai valtiolliseen kontrolliin ja mahdollisesti omistukseen ottaminen.
Lukoilin oli määrä myydä kansainväliset toimintonsa Gunvor-konsernille, mutta kauppa peruuntui Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi.
– On hyvin hankalaa ostaa toimintoja suoranaisesti, koska rahaa liikkuisi venäläisille yrityksille, joilla on hyvin läheiset suhteet valtionhallintoon, Eloranta kertoo.
Perjantaina paikallista aikaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto myönsi jatkoaikaa Lukoilin joillekin liiketoimille Venäjän ulkopuolella. Asiasta kertoivat muun muassa uutistoimistot Bloomberg ja AFP. Lisäaikaa annettiin useimmille toiminnoille joulukuun puoliväliin asti.
Burgasin jalostamo valtion hallintaan
Lukoililla on omistuksia laajalti Euroopassa. Yksi suurimmista kohteista on Bulgariassa toimiva Burgasin öljynjalostamo.
Bulgariassa tehtiin viime viikolla lakimuutos, jolla Burgasin jalostamo otetaan valtion hallintaan. Mustanmeren rannalla sijaitseva öljynjalostamo on Balkanin suurin ja samalla Bulgarian suurin yritys. Sen liikevaihto oli vuonna 2024 noin 4,7 miljardia euroa.
Bulgarian parlamentin hyväksymän lakimuutoksen tarkoituksena on estää jalostamon sulkeminen. Jalostamon ottaminen valtion hallintaan ei vielä katkaise omistussuhdetta Venäjään, Eloranta kertoo.
– Jos taas puhutaan kansallistamisesta, siirtyisi omistajuuskin pois Venäjältä, hän tarkentaa.
Kansallistamiseen liittyy monenlaisia oikeudellisia ongelmia. Asiantuntija Ruslan Stefanov CSD-ajatushautomosta arvioi Bulgarian lähestymistavan olevan oikeansuuntainen, mutta riskialtis.
– Kansallistamisen mahdollisuuden jättäminen avoimeksi on erittäin riskialtista ja voi heikentää sanktioiden vaikutusta. Lukoil voi haastaa Bulgarian valtion oikeuteen ja saada paljon suuremman korvauksen, Stefanov kommentoi uutistoimisto AFP:lle.
Bulgarian mutkikkaan tilanteen ratkaisuun saatiin lähes puoli vuotta lisäaikaa, sillä Yhdysvallat myönsi tuoreimmassa päätöksessään tietyille Lukoilin Bulgarian-liiketoiminnoille poikkeusluvalla jatkoaikaa aina ensi vuoden huhtikuun loppuun asti.
Kansallinen tarjonta ja työpaikat vaarassa
Toinen Lukoilin öljynjalostamo itäisessä Euroopassa on Petrotel-Lukoil Romaniassa. Maa ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä jalostamon osalta, kertoo Politico. Jatkoajan pyytämistä pakotteiden voimaanastumiselle harkitaan, ja kansallistaminen nähdään viimeisenä vaihtoehtona, hallituslähde kommentoi lehdelle anonyymisti.
Romanian energiaministerin mukaan maan olisi otettava jalostamo haltuunsa, jotta pakotteita voitaisiin noudattaa vaarantamatta työpaikkoja ja kansallista polttoainemarkkinoiden tarjontaa. Asiasta kertoi Romania Insider –uutissivusto.
Petrotel-Lukoilin jalostuskapasiteetti noin 2,4 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 20:tä prosenttia Romanian jalostuskapasiteetista. Se on myös pääasiallinen öljyntuoja Slovakialle ja Unkarille. Lukoililla on myös noin 300 huoltoaseman verkosto Romaniassa Mustanmeren rannikolla.
Läntisessä Euroopassa Lukoil on vuodesta 2009 lähtien omistanut 45 prosentin osuuden hollantilaisesta öljynjalostamosta.
Päättyykö energiariippuvuus Venäjästä?
ECFR-ajatuspajan mukaan venäläisöljyyn kohdistetut pakotteet tarjoavat Euroopalle tilaisuuden katkaista lopullisesti energiariippuvuutensa Venäjästä.
Rosneft säilyttää Saksassa virallisen omistusoikeuden keskeisiin jalostamoihin, jotka edustavat noin 12:ta prosenttia Saksan öljynjalostuskapasiteetista. Saksan hallitus on pitänyt näitä omaisuuseriä hallinnoitavanaan syyskuusta 2022 lähtien.
Saksa on saanut Yhdysvalloilta kuuden kuukauden siirtymäajan katkaista suhteet Rosneftiin kokonaan. Elorannan mukaan on epäselvää, missä aikataulussa irtautuminen toteutettaisiin ja miten suuria vaikutuksia sillä olisi.
Nopeaa ratkaisua Ukrainan konfliktiin ei ole pakotteiden myötä näkyvissä, sillä niiden vaikutukset Venäjään ovat hitaita. Keskeistä Elorannan mukaan on se, missä määrin Intia ja Kiina pyrkivät eroon venäläisöljystä jatkopakotteiden pelossa.
– Silloin öljyn hintaa joudutaan laskemaan Venäjän öljyntoimittajien piirissä, mikä syö Venäjän sotatalouden kivijalkaa niin voimakkaasti, että ainakin se aikaperspektiivi, jolloin Venäjän täytyy lähteä neuvottelemaan uskottavammin rauhasta, tulee lyhentymään.
Eloranta huomauttaa, että yksi Trumpin hallinnon yksi keskeisistä periaatteista on ollut osoittaa halua neuvotella. Venäjälle on koko ajan tarjottu kepin ohella myös porkkanaa.
– Vaikka kiristetään ruuvia, jätetään myös ovi auki sille, että näistä (pakotteista) voidaan neuvotella, jos Venäjä tekee oikeita liikkeitä rauhanprosessin suuntaan.
—
Lähteenä myös AFP.