Kyyneliltä tuskin vältytään, kun yhdessä maailman kuuluisimmista katedraaleissa Pariisissa soi tänään Sibeliuksen Finlandia.
Avaa kuvien katselu
Notre-Damen katedraalin urut selvisivät kuin ihmeen kaupalla lähes vaurioitumattomina vuoden 2019 tuhoisasta tulipalosta. Kuva: Alamy/All Over Press
Urkutaiteilija Matti Pesosen suuri unelma täyttyy tänään: hän konsertoi Notre-Damen katedraalissa Pariisissa.
– Tämä on urkutaiteilijan urallani kaikkein merkittävin hetki.
Pesonen aloittaa konserttinsa soittamalla uruilla Jean Sibeliuksen (1865–1957) Finlandian. Hän on varautunut siihen, että yleisö liikuttuu sävellyksen kuulleessan.
– Finlandia on niin hieno sävellys. Se toimii erinomaisesti isoilla uruilla esitettynä. Teoksesta saa loihdittua käsittämättömät tehot ja kauniit sävyt.
Jo harjoitukset antoivat esimakua siitä, miten hienosti Notre-Damen tuhoisasta tulipalosta selvinneet urut soivat.
– Nämä ovat hienoimmat urut, joilla olen koskaan soittanut.
–Katedraalin uruissa on niin paljon äänikertoja ja sävyjä – äärettömän kauniista suureen ja majesteettiseen sointiin saakka, Ylen Pariisista tavoittama Pesonen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Pääurut rakennettiin alun perin jo vuonna 1403. Vuosisatojen aikana soitinta on useita kertoja modernisoitu. Kuva: Stephane Compoint / AOP
Matti Pesonen on esiintynyt katedraalissa kerran aikaisemminkin, vuonna 2003.
Nyt tilanteesta tekee erityisen se, että rakennus on restauroitu entiseen loistoonsa huhtikuussa 2019 sattuneen tulipalon jäljiltä.
– Notre-Dame on urkurille ehdoton ykköspaikka maailmassa. Kun sieltä kutsu tulee, sinne mennään tukka putkella, Matti Pesonen sanoo.
Kuulijoita myös Suomesta
Matti Pesosen konsertti kuuluu katedraalin urkukonserttien sarjaan. Joka sunnuntai klo 16 paikallista aikaa Notre-Damessa on yleisölle ilmainen, nimekkään esiintyjän urkukonsertti.
Konserttisarjalla on pitkä historia. Sunnuntain urkukonsertteja on järjestetty Notre-Damessa jo yli 35 vuotta. Urkureita on ollut yli 2000 eri puolilta maailmaa, ja kuulijoita jo miljoonia.
Pesonen kertoo, että tänään paikalle on tulossa myös yleisöä Suomesta.
– Olen saanut paljon viestejä suomalaisilta. He ovat varanneet hotellit ja lennot ihan tämän konsertin takia.
Avaa kuvien katselu
Urkuparvi näkyy päädyssä, ovien yläpuolella. Kuva: AOP
Keuruulla asuva Matti Pesonen on diplomiurkuri ja kirkkomuusikko. Hän on toiminut myös kanttorina, urkujensoiton lehtorina, musiikinopettajana ja kuoronjohtajana. Eläkkeelle jäätyään hän on edelleen jatkanut konsertoimista.
Notre-Damen katedraaliin urkutaiteilija sai itse valita konsertin ohjelmiston. Ainoa ehto oli, että musiikin tulee kunnioittaa katedraalin sakraalitilaa.
Sibeliuksen Finlandian lisäksi konsertissa kuullaan muun muassa Frédéric Chopinin (1810–1849) pianoetydi op. 25 nro 7 Pesosen omana urkusovituksena.
Ihme: arvokkaat urut pelastuivat
Pariisin keskustassa sijaitseva Notre-Dame valmistui vuonna 1345. Kalkkikivestä tehty rakennus on tyyliltään varhaisgotiikkaa.
Kuin ihmeen kaupalla Notre-Damen maailmankuulut pääurut säilyivät lähes vahingoittumattomina vuoden 2019 tulipalossa. Ne peittyivät pölyyn ja hiekkaan sekä osin naarmuuntuivat.
Vauriot olivat kuitenkin korjattavissa.
Avaa kuvien katselu
Kunnostuksessa urkujen 8000 urkupilliä puhdistettiin, asennettiin ja huollettiin. Kuva: Christophe Petit Tesson / EPA
Matti Pesonen on tarkkaan seurannut arvokkaiden urkujen pelastusoperaatiota ja korjausta.
– Palomiehet menivät letkujen kanssa sisään ja muodostivat vesiseinän urkuparven ja palavan katedraalin keskiosan väliin. Jos urkuparvella lämpötila olisi noussut yli 200 asteen, urkupillit olisivat sulaneet ja soitin olisi tuhoutunut.
Avaa kuvien katselu
Tulipalon uskotaan syttyneen tahattomasti, mutta täyttä selvyyttä syystä ei ole saatu. Kuva: Reuters
Koko katedraalin kunnostustyöt maksoivat yli 700 miljoonaa euroa, ja vaikeaan korjaustyöhön osallistui pari tuhatta työntekijää.
Näyttävät avajaisjuhlat järjestettiin joulukuussa viime vuonna, ja paikalla oli useita valtioiden päämiehiä. Katedraalin kuuluisat tornit avattiin kuitenkin yleisölle vasta tänä syksynä, kuusi vuotta tuhoisan tulipalon jälkeen.
Unesco otti katedraalin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.