helsingin käräjäoikeus käsitteli marraskuussa kansanedustaja Timo Vornasta vastaan nostettuja syytteitä muun muassa ampuma-aserikoksesta, pahoinpitelystä ja vaaran aiheuttamisesta. Syyttäjä vaatii vähintään viiden kuukauden ehdollista vankeutta. Vornanen, 56, kiistää ampumistapaukseen liittyvät syytteet. Kansanedustaja sai potkut perussuomalaisista ja edustaa eduskunnassa omaa ryhmäänsä.
Vornasen ja kahden nuoremman miehen välillä syntyi kiistaa helsinkiläisessä Ihku-baarissa huhtikuussa 2024. Tilanne kärjistyi yöllä ravintolan edessä. Päihtynyt Vornanen otti esiin käsiaseen ja ampui katuun yhden laukauksen.
Siviiliammatiltaan poliisina toimivalla kansanedustajalla oli lupa kantaa asetta, jolla hän ampui. Vornanen on kutsunut tekoa ”varoituslaukaukseksi”. Kansanedustajan mukaan ampuminen oli välttämätön häneen kohdistuvan uhan torjumiseksi. Toista nuoremmista miehistä syytetään Vornasen lievästä pahoinpitelystä, toista kansanedustajaan kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta. Oikeus antaa ratkaisunsa asiassa 5. joulukuuta.
käytännössä Vornanen perustelee ehkäisseensä ”varoituslaukauksella” suurempaa vahinkoa. Laki hyväksyy hätävarjelun, mutta sitä sovellettaessa punnitaan tarkoin uhkan ja voimankäytön suhdetta.
”Suomessa lähtökohta on, ettei aseeseen saa kovin helposti tarttua”, Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen sanoo.
Yksi periaate on selvä: laki ei salli ennakoivaa hätävarjelua.
”Suomessa oltu tosi tiukkoja, kun on arvioitu hätävarjelun aikarajoja. Lähinnä siihen voi lain mukaan turvautua vasta, kun kimppuun hyökätään”, Hyttinen sanoo.
Ajatus on, että ennakoivan väkivallan hyväksymisellä olisi katastrofaaliset seuraukset.
”Tiukalla tulkinnalla pyritään siihen, ettei voisi perustella lyöneensä jotakuta nakkijonossa vain koska hän vaikutti uhkaavalta.”
